Canta y no llores

Tuolla alempana eräässä keskustelussa lainattiin katkelma kaikkien tuntemasta meksikolaisesta balladista Cielito lindo.

"Ay, ay, ay, ay,
Canta y no llores,
Porque cantando se alegran,
Cielito lindo, los corazones."

Tuo balladi on tehty naiselle jota lauluntekijä rakkaasti nimittää "kauniiksi pikkutaivaaksi" - Cielito Lindoksi.

Tuossa lyhyessä katkelmassa kerkiää jo esiintyä muuan espanjan kielelle tyypilllinen kirjainmerkki, nimittäin ll eli 'elle'. Merkillä merkitään lyhyttä, vahvaa j-äännettä (espanjassa ei koskaan esiinny geminaatta l:ää sellaisena kuin esim. suomessa).

Niinpä mm. me suomalaiset hyvin tavallisesti äännämme 'ellen' virheellisesti esimerkiksi sanoissa: paella, tortilla, manzanilla jne. Oikea ääntämys on siis j tai (lyhyt)jj : paeja, tortija...

Apropoo, taidanpa lähteä valmistamaan aamiaiseksi tortillaa. Se on espanjalainen munakas - eräs resepti löytyy linkin takaa - minä käytän kuitenkin nyt valmiiksi keitettyjä perunoita, kun niitä jäi eilen :o)

Paellaresepti
http://www.finfood.fi/finfood/ff2.nsf/0/D715FCB7FED51349C225680300356F24?opendocument
7529
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

"Apropoo, taidanpa lähteä valmistamaan..."
- Älä runtele (lainattua...) Ruotsinkieltä! Oikeinkirjoitettuna sana kirjoitetaan APROPÅ. Mutta katso myös alla olevia "vivahteita" sanan käännöksistä ja alkuperistä.

Lauseesi voisi kirjoittaa Suomeksi "Ehkäpä, taidan lähteä valmistamaan...", "Jospa lähtisin valmistamaan...", "Mitähän jos lähtisin valmistamaan...", jne.

APROPÅ

GENUS: n., sällan r.;
BÖJNING: best. -et l. -t, ss. r. -en l. -n; pl. == l. -er l. -n.
FORMVARIANTER: ( a propos SWEDBERG Schibb. 250 (1716) osv. apropos SP 1779, s. 82, DALIN (1850) osv. apråpå BÖTTIGER 3: 79 (1843, 1858), KINDBLAD (1867). apropå'n (best.) O. P. STURZEN-BECKER i

Nordstjernan 1846, s. 142; apropåerna (pl. best.) DENS. Därs. 115 (titel))

ETYMOLOGI: [jfr d., t., eng. apropos, af fr. à propos, af à, i, till, på, o. propos, framställning, förslag, yttrande, samtalsämne (se PROPÅ)]

BETYDELSE: lägligt, lämpligt, (väl) till pass, i rätta ögonblicket; lagom.

Apropos .. beqvämt. LINDFORS (1815).
Lifvets högsta lycka (är).. döden -- när den endast kommer à propos. TEGNÉR 6: 1 (1826).
Auditören. Jag hoppas jag icke kommer och störer ett gladt lag .. Kamrerskan. Tvärtom! alldeles apropå! O. P. STURZEN-BECKER i Nordstjernan 1846, s. 115.

ETYMOLOGI: [jfr fr. la parole d'une sainte est à propos sur ce sujet]

BETYDELSE: ss. predikativ; nästan adjektiviskt.
(Äfven den) död .. som är mest apropos synes oss något beklagansvärdt. TEGNÉR 5: 390 (1824).
Lyckligtvis min nyhet var / dock för "à propos" och rar. O. P. STURZEN-BECKER i Nordstjernan 1846, s. 142.

ANMÄRKNING: För att uttrycka en motsats till apropå i denna bet. användes stundom det fr. uttr. mal à propos, olägligt

A propos af kanalfarten. Du har ju aktier i de der .. ångbåtarne. GOSSELMAN Sjöm. 1: 55 (1839).
Men apropos af Anna .. så kan jag som far kanske göra den frågan. TOPELIUS Vint. I. 1: 291 (1859, 1880)

ETYMOLOGI: [jfr fr. à propos, vous parliez de nouvelles]

BETYDELSE: abs. ss. uttr. för att man tillfälligtvis l. plötsligt kommer att tänka på ngt hvarpå ett ord l. uttryck osv. fört tanken l. väckt uppmärksamheten: eftersom vi äro inne på det kapitlet, efter den saken har kommit på tal; ofta oeg. utan anknytning till ngt förut yttradt: hör nu, det var sant, det faller mig in.

ETYMOLOGI: [jfr fr. à propos de]

BETYDELSE: i de prepositionella förb. apropå af o. apropå om, på tal om.

ETYMOLOGI: [efter fr. l'à-propos; substantivering af I]

Vai löytyykö vastineelle ehkä jotain parempaa ja kielellisesti sopivampaa huudahdusta kuin, "mitähän", "jospa", "nytpä", "sopivasti" tai "ehkäpä"?

***
Linkit:
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/index.html
http://g3.spraakdata.gu.se/osa/head.shtml

Äänestä
  • > Älä runtele (lainattua...) Ruotsinkieltä!
    > Lauseesi voisi kirjoittaa Suomeksi

    Minun omaksumieni oppien mukaan kielten nimet kirjoitetaan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella ja erilleen kieli-sanasta. Siis: ruotsin kieltä; suomeksi.

    Äänestä

  • Kielien kääntelijä kirjoitti:

    > Älä runtele (lainattua...) Ruotsinkieltä!
    > Lauseesi voisi kirjoittaa Suomeksi

    Minun omaksumieni oppien mukaan kielten nimet kirjoitetaan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella ja erilleen kieli-sanasta. Siis: ruotsin kieltä; suomeksi.

    Substantiivit erikseen "suomen kieli", mutta adjektiivina yhteen "suomenkielinen".

    Äänestä

  • Katos mokomaa - oli tipahtanut kokonainen sana pois tuosta jutusta!

    Piti tietenkin olla: apropoo tortilla, taidan lähteä...

    Elikkä siis: tortillasta puheenollen...

    --
    Ja mikä se elikkä sitten on?
    Noooh, Google tietää...

    http://www.google.com/

    Äänestä

  • Topias kirjoitti:

    Katos mokomaa - oli tipahtanut kokonainen sana pois tuosta jutusta!

    Piti tietenkin olla: apropoo tortilla, taidan lähteä...

    Elikkä siis: tortillasta puheenollen...

    --
    Ja mikä se elikkä sitten on?
    Noooh, Google tietää...

    http://www.google.com/

    Kävin katsomassa Googlesta :D

    Elikkä.
    Elikkä. Tyypilinen selittäjän täytesana. Elikkä hyppää silmillesi selittäjän puheesta joka toisessa virkkeessä. Selittäjä rakastaa elikkää. ...
    http://www.hattijahunen.com/elikka.htm - 2k - Cached - Similar pages

    Äänestä

  • >- Älä runtele (lainattua...) Ruotsinkieltä!

    Täytyy tunnustaa, että mielessäni ei edes käväissyt, että mainittu ilmaisu esiintyisi myös ruotsissa :o

    Lainasin sen ranskasta ja "mukautin" suomeen.

    Jukka Korpelan "Pienehkö sivistyssanakirja, kaikki sanat, laajat selitykset" tuntee myös tuon apropoo-muodon:

    >à propos [apropóo] sivumennen sanoen, muuten ¶
    >Sitaattilaina ranskasta. Usein virheellisesti
    >asussa "a propos" ilman aksenttia. Suomalaistunut
    >muoto: apropoo.

    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html

    Äänestä

  • Topias kirjoitti:

    >- Älä runtele (lainattua...) Ruotsinkieltä!

    Täytyy tunnustaa, että mielessäni ei edes käväissyt, että mainittu ilmaisu esiintyisi myös ruotsissa :o

    Lainasin sen ranskasta ja "mukautin" suomeen.

    Jukka Korpelan "Pienehkö sivistyssanakirja, kaikki sanat, laajat selitykset" tuntee myös tuon apropoo-muodon:

    >à propos [apropóo] sivumennen sanoen, muuten ¶
    >Sitaattilaina ranskasta. Usein virheellisesti
    >asussa "a propos" ilman aksenttia. Suomalaistunut
    >muoto: apropoo.

    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html

    och tack så jätte mycket!

    Tuo on hyvä linkki, on vain aikaisemmin jäänyt huomaamatta. Ja sieltähän se "suomennoskin" todella löytyi.

    Kiitos myös tuosta -TAR kilpailun ensimmäisestä palkinnosta!

    T: Oberoende

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Topias kirjoitti:

Tuolla alempana eräässä keskustelussa lainattiin katkelma kaikkien tuntemasta meksikolaisesta balladista Cielito lindo.

"Ay, ay, ay, ay,
Canta y no llores,
Porque cantando se alegran,
Cielito lindo, los corazones."

Tuo balladi on tehty naiselle jota lauluntekijä rakkaasti nimittää "kauniiksi pikkutaivaaksi" - Cielito Lindoksi.

Tuossa lyhyessä katkelmassa kerkiää jo esiintyä muuan espanjan kielelle tyypilllinen kirjainmerkki, nimittäin ll eli 'elle'. Merkillä merkitään lyhyttä, vahvaa j-äännettä (espanjassa ei koskaan esiinny geminaatta l:ää sellaisena kuin esim. suomessa).

Niinpä mm. me suomalaiset hyvin tavallisesti äännämme 'ellen' virheellisesti esimerkiksi sanoissa: paella, tortilla, manzanilla jne. Oikea ääntämys on siis j tai (lyhyt)jj : paeja, tortija...

Apropoo, taidanpa lähteä valmistamaan aamiaiseksi tortillaa. Se on espanjalainen munakas - eräs resepti löytyy linkin takaa - minä käytän kuitenkin nyt valmiiksi keitettyjä perunoita, kun niitä jäi eilen :o)

Paellaresepti
http://www.finfood.fi/finfood/ff2.nsf/0/D715FCB7FED51349C225680300356F24?opendocument

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu