Olisiko kenelläkään laittaa linkkiä sivustoille josta olisi mahdollista löytää erilaisia kaukoputkia? Kaikki mahdollinen informaatio asiasta kelpaa. Kovasti kiinnostaisi näin pimeinä syys- ja talvi-iltoina alkaa tutkailemaan lähi avaruutta ja näin saada parempaa käsitystä asioista.. Myös hintatiedot ja kaikenlainen mahdollinen asia mikä mieleenne putkahtaa olisi mukava kuulla.
Kaukoputken hankinta
maailmankaikkeus
10
1225
Vastaukset
- Ukkovain
Googleta Ursa-kaukopuket niin kyllä löytyy
- ...........
Melko hyvät valikoimat:
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/ - no joo, täältä pesee
Jos olisi nyt minun vuoroni marmattaa siitä että kaukoputki ei tee ihmistä onnelliseksi?
Tähtitaivasta voi katsella myös paljain silmin. Tähdistöt on hyvä osata ja niitten opetteluun riittävät (maailmankatsomuksesta riippuen) Luojan tai Sattuman antamat näköelimet. Kirkkaimmat planeetat löytää ilman optisia apuvälineitä. Tavallinen yleiskäyttöinen kiikari antaa pari-kolme magnitudia lisää.
Tyypillinen tähtikaukoputki on erikoistunut laite jota ei juurikaan voi käyttää mihinkään muuhun kuin tähtitaivaan katseluun hyvissä olosuhteissa. Jos haluaa nähdä hienoja värillisiä astrokuvia niin vähimmällä vaivalla niitä löytää netistä, kirjoista ja lehdistä.
Tämä marmatus siksi että usein kuvitellaan tähtikaukoputken olevan
- välttämätön hankinta tähtitaivaan katselemiseksi
- ihmelaite joka minimaalisin panostuksin tuo kaikkein mahtavimmat taivaiset näkymät omistajansa verkkokalvolle
Se ei ole näistä kumpaakaan. - KiikariVille
Meidän aloittelijoiden ei saisi ostaa kaukoputkea, pitää ensin kiikarilla tiirata kunnes silmänympäryksisäs on musta rengas, sen jälkeen saa ostaa aloittelijan putken, sitä viis vuotta veivataan ennen kuin voi hankkia sellaisen jolla näkeekin taivaan kohteita. Kaukoputkee ei saisi meille myydä, nähdään vielä asioita mitä emme ymmärrä ;)
Noita "osta kiikari niillä näet nimittäin" -tyyppejä on tämä palsta väärällään. Mutta villenkellosta kyllä löytyy, osa jopa (t)ursasta halvemmalla.- laatu maksaa mansikkaa
Valitettavasti paremmat kaukoputket eivät ole ihan halpoja. Kaukoputken järkevä käyttö vaatii monasti jonkinlaista osaamista. Ei kukaan ilkeyttään ole kaukoputkea haluavia "toppuuttelemassa". Karu totuus on että monet ovat pettyneet hankittuaan mielestään kalliin teleskoopin jonka käyttöominaisuudet ovat osoittautuneet aika heikoiksi. Huteroita jalustoja, kelvottomia okulaareja ym. Tähtitieteestä kiinnostuneella tuppaa olemaan kaukoputken hankinta ensimmäinen ajatus. Monasti se on osoittautunut vikatikiksi. Siksi kannattaisi tutustua asiaan perusteellisesti käytännössä ennen valintaa. Ja mitään räiskyviä värikylläisiä rockvideoita on turha luulla millään tähtikaukoputkella näkevänsä.
- edellisen edellinen
laatu maksaa mansikkaa kirjoitti:
Valitettavasti paremmat kaukoputket eivät ole ihan halpoja. Kaukoputken järkevä käyttö vaatii monasti jonkinlaista osaamista. Ei kukaan ilkeyttään ole kaukoputkea haluavia "toppuuttelemassa". Karu totuus on että monet ovat pettyneet hankittuaan mielestään kalliin teleskoopin jonka käyttöominaisuudet ovat osoittautuneet aika heikoiksi. Huteroita jalustoja, kelvottomia okulaareja ym. Tähtitieteestä kiinnostuneella tuppaa olemaan kaukoputken hankinta ensimmäinen ajatus. Monasti se on osoittautunut vikatikiksi. Siksi kannattaisi tutustua asiaan perusteellisesti käytännössä ennen valintaa. Ja mitään räiskyviä värikylläisiä rockvideoita on turha luulla millään tähtikaukoputkella näkevänsä.
No joo, otan kelaten takasin, kyllähän kiikarilla mukavasti näkee ja saa helpommin mukaan. Kokeilin pojan pikkukiikareilla - mitähän tosiaan olisi näkymä 20x80 ja jalustalla?
Mutta kyllähän aloittelijoille on Goto-putkia pilvin pimein tarjolla - siinä vain maksetaan korkeaa hintaa josta osa on just tota goto-elektroniikkaa. Lisäksi talvella mahtaa akut olla kepoista kamaa - käytännössä pitäis olla pimeä paikka missä sähköä - joko seinästä tai autosta.
- joojoodetj
Täältä myös löytyy kaukoputkia ja on suomalainen.
http://www.ylva-astronomia.fi/index.html
Täältä lisää tietoa putkista. (kysymään vaan rohkeasti)
http://www.astronetti.com/ - maailmankaikkeus
Joo tiedossa kyllä on varsin hyvin ettei kaukoputkella näe mitään sellaista, mitä kaikenmaailman tähdet ja avaruus lehdet on pullollaan. Tarkoituksena olisi vain hieman tarkemmin paneutua tähtien tarkkailuun kun paljain silmin tihrustaminen tuppaa olemaan välillä kovin turhauttavaa.. Ursasta olen putkia katsellut, valitettavasti en omaa kauhean hyvin tietoa putkien eri ominaisuuksista toisin kuin pitäisi. Elikkä olisiko kenelläkään antaa pika informaatiota mitä esim seuraavat asiat tarkoittavat? tiedän kyllä osittais itsekin mutta silti lienee viisasta kysyä? Tiedot eivät ole mistään yksittäisestä putkesta vaan keräsin kaiken mitä löysin.
objektiivin läpimitta 127 mm
(mitä merkitystä on objektiivin läpimitalla? mitä leveämpi objektiivi sitä enmmän valoako se kerää?)
polttoväli 1500 mm (f/11,81)
(ilmeisesti on näin että mitä suurempi polttoväli sitä paremmin pystyy tarkastelemaan yksittäistä kohdetta, pieni polttoväli taas antaa laajemman näkökentän?)
seuraavista ei ole juuri tietoa, elikkä mitä nämä tarkoittavat
okulaarit (1,25") 10 ja 25 mm
suurennukset 60x ja 150x
8x50 etsin
aukkosuhde f/5
erotuskyky (esim 1.3")- syvämiete
>> objektiivin läpimitta 127 mm
Objektiivi on se kauputken suurin optinen elementti. Peilikaukoputkessa se on pääpeili. Objektiivi tosiaan kerää kaiken sen valon jota kaukoputkella tarkastellaan. Tämä on tärkeää koska monet astronomiset kohteet ovat himmeitä jolloin niistä halutaan saada mahdollisimman paljon valoa. Objektiivin koko vaikuttaa myös erotuskykyyn.
>> polttoväli 1500 mm (f/11,81)
Objektiivin polttoväli on matka objektiivista sen polttopisteeseen. Tavallisissa kaukoputkirakenteissa (kuten linssikaukoputki ja Newton peilikauoputki) polttoväli suunnilleen ilmoittaa kaukoputken pituuden. Pienellä polttovälillä tosiaan on suurempi näkökenttä mahdollinen. Optiikan suurennus ei kuitenkaan riipu pelkästään objektiivin polttovälistä, vaan siihen vaikuttaa myös okulaarin polttoväli.
>> okulaarit (1,25") 10 ja 25 mm
Okulaari on se optinen elementti jolla objektiivin tuottamaa kuvaa katsellaan. Niitä on eri kokoisia, näiden okulaarien halkaisija on tuuma ja neljäsosa. Kaukoputkessa ilmeisesti on tämän kokoinen tarkennin. On myös olemassa isompia kahden tuuman paksuisia okulaareja ja pienempiä alle tuuman vahvuisia, mutta kaukoputkessa täytyisi olla niille sopiva tarkennin. Näiden okulaarien polttovälit ovat 10 mm ja 25 mm.
>> suurennukset 60x ja 150x
Kaukoputken suurennus saadaan jakamalla objektiivin polttoväli okulaarin polttovälillä. Jos siis on okulaarit joiden polttovälit 10 mm ja 25 mm ja objektiivin polttoväli on 1500 mm niin suurennuksiksi näillä okulaareilla tulee
1500 / 25 = 60
1500 / 10 = 150
>> 8x50 etsin
Etsimelle ilmoitetaan suurennus ja objektiivin halkaisija milleinä. Eli tämä on melko kookas, objektiivi 50 mm.
>> aukkosuhde f/5
Aukkosuhde kertoo objektiivin polttovälin ja halkaisijan suhteen. Jos 200 mm kokoisen peilin polttoväli on 1000 mm niin sen aukkosuhde on f/5. Aukkosuhde on kuvaajille tärkeä koska se vaikuttaa valotusaikaan. Mitä pienempi tuo f-luku on, sitä valovoimaisempi on kaukoputki. Esim. f/4 on paljon valovoimaisempi kuin f/10. Silmin katsoen aukkosuhteella ei kuitenkaan ole merkitystä. 'Nopea' optiikka (kuten f/4) vaatii okulaarilta paljon. 'Hitaalle' optiikalle (kuten f/10) kelpaa heikompikin okulaari.
>> erotuskyky (esim 1.3")
Kaukoputken erotuskyky kertoo miten lähellä toisiaan olevat 2 yhtä kirkasta valopistettä (kuten kaksoistähden komponentit) sillä vielä juuri pystyy näkemään erillisinä. Erotuskyky riippuu objektiivin koosta, mutta kulmasekuntia parempi erotuskyky ei käytännössä ole Suomessa tarpeen koska ilmakehän rauhattomuus ("seeing") estää huipputarkan näkemisen. Tässä erotuskyvyksi on ilmoitettu 1,3 kulmasekuntia joten kyseessä lienee noin 3 tuumainen objektiivi? - maailmankaikkeus
syvämiete kirjoitti:
>> objektiivin läpimitta 127 mm
Objektiivi on se kauputken suurin optinen elementti. Peilikaukoputkessa se on pääpeili. Objektiivi tosiaan kerää kaiken sen valon jota kaukoputkella tarkastellaan. Tämä on tärkeää koska monet astronomiset kohteet ovat himmeitä jolloin niistä halutaan saada mahdollisimman paljon valoa. Objektiivin koko vaikuttaa myös erotuskykyyn.
>> polttoväli 1500 mm (f/11,81)
Objektiivin polttoväli on matka objektiivista sen polttopisteeseen. Tavallisissa kaukoputkirakenteissa (kuten linssikaukoputki ja Newton peilikauoputki) polttoväli suunnilleen ilmoittaa kaukoputken pituuden. Pienellä polttovälillä tosiaan on suurempi näkökenttä mahdollinen. Optiikan suurennus ei kuitenkaan riipu pelkästään objektiivin polttovälistä, vaan siihen vaikuttaa myös okulaarin polttoväli.
>> okulaarit (1,25") 10 ja 25 mm
Okulaari on se optinen elementti jolla objektiivin tuottamaa kuvaa katsellaan. Niitä on eri kokoisia, näiden okulaarien halkaisija on tuuma ja neljäsosa. Kaukoputkessa ilmeisesti on tämän kokoinen tarkennin. On myös olemassa isompia kahden tuuman paksuisia okulaareja ja pienempiä alle tuuman vahvuisia, mutta kaukoputkessa täytyisi olla niille sopiva tarkennin. Näiden okulaarien polttovälit ovat 10 mm ja 25 mm.
>> suurennukset 60x ja 150x
Kaukoputken suurennus saadaan jakamalla objektiivin polttoväli okulaarin polttovälillä. Jos siis on okulaarit joiden polttovälit 10 mm ja 25 mm ja objektiivin polttoväli on 1500 mm niin suurennuksiksi näillä okulaareilla tulee
1500 / 25 = 60
1500 / 10 = 150
>> 8x50 etsin
Etsimelle ilmoitetaan suurennus ja objektiivin halkaisija milleinä. Eli tämä on melko kookas, objektiivi 50 mm.
>> aukkosuhde f/5
Aukkosuhde kertoo objektiivin polttovälin ja halkaisijan suhteen. Jos 200 mm kokoisen peilin polttoväli on 1000 mm niin sen aukkosuhde on f/5. Aukkosuhde on kuvaajille tärkeä koska se vaikuttaa valotusaikaan. Mitä pienempi tuo f-luku on, sitä valovoimaisempi on kaukoputki. Esim. f/4 on paljon valovoimaisempi kuin f/10. Silmin katsoen aukkosuhteella ei kuitenkaan ole merkitystä. 'Nopea' optiikka (kuten f/4) vaatii okulaarilta paljon. 'Hitaalle' optiikalle (kuten f/10) kelpaa heikompikin okulaari.
>> erotuskyky (esim 1.3")
Kaukoputken erotuskyky kertoo miten lähellä toisiaan olevat 2 yhtä kirkasta valopistettä (kuten kaksoistähden komponentit) sillä vielä juuri pystyy näkemään erillisinä. Erotuskyky riippuu objektiivin koosta, mutta kulmasekuntia parempi erotuskyky ei käytännössä ole Suomessa tarpeen koska ilmakehän rauhattomuus ("seeing") estää huipputarkan näkemisen. Tässä erotuskyvyksi on ilmoitettu 1,3 kulmasekuntia joten kyseessä lienee noin 3 tuumainen objektiivi?Kiitoksia paljon vastauksista! Hyvää informaatiota tuli, nyt olen sentään hieman perillä asioista :). Päädyin tilaamaan tuollaisen Celestron Omni XLT 150 putken. Valovoimaiseksi sekä aloittelijalle erinomaisesti soveltuvaksi putkeksi kun se mainittiin. Hyvää tekemistä ja iloahan siitä varmaan irtoaa pitkiksi ajoiksi. Ja vielä kerran paljon kiitoksia kaikille informaatiosta! :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663382Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh463192Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1232718- 432548
- 311953
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271860- 481636
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä871495- 391330
- 821199