Miten neandertalit selvisivät jääkauden pakkasista sen aikaisilla vaatteillaan? Eiväthän ne kunnon toppatakkeja, hanskoja ja päähineitä varmaan osanneet valmistaa. Kuvista päätellen ainakin käsivarret ja sääret niillä olivat aina paljaina, koska eihän mistään villasarvikuonon taljasta tehdyissä kledjuissa varmaan mitään hihoja ja lahkeita ollut. Miten ihmeessä niiden iho muka kesti sitä pakkasta, eihän nykyihminen tuollaisella vaatetuksella pärjäisi edes nollakelissä? Eivätkä nedutkaan varmaan nykyihmistä karvaisempia olleet.
Neandertaleista vielä
nedupetteri
161760
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
olisko ollut iso rasvaprosentti?
Eikös ne ollut aika älykkäitä?
Isot aivot jne.?
-Aivot olivat vähän suuremmat, kuitekin ilmeisesti tehottomammat nykyihmisen sen ajan aivojen tehoon ja kokoon nähden.
Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osa neandertalinihmisistä on saattanut olla vaaleahipiäisiä ja punahiuksisia.
Espanjalais-brittiläinen tutkijaryhmä perustaa käsityksensä 40000-50000 vuotta sitten eläneiden neandertalilaisten luujäännösten DNA:sta eristettyyn geeniin.
Science-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan myös neandertalilaisilla on esiintynyt muunnelmia MC1R-geenistä, joka osallistuu väriaine malaniinintuotantoon.
Nyt löydetty geenimuunnos on heikentänyt malaniinin tuotantoa ja tehnyt osasta neandertalinihmisistä iholtaan vaaleita ja hiuksiltaan punertavat. Nyt löydetty MC1R- geenin muoto poikkeaa nykyihmisellä esiintyvistä muunnelmista, mikä viittaa siihen,että samaan lopputulokseen eri ihmislajeilla johtaneet geenimuunnokset ovat kehittyneet toisistaan riippumatta.
Neandertalinihmisen valta-aika Euroopassa ja Aasiassa oli 30000-200000 vuotta sitten.
Käsitys neandertaalien kyvyistäkin on muuttumassa. Max Planck-instituutissa Saksassa työskentelevä Svante Pääbon johtama tutkimusryhmä ilmoitti pari viikkoa sitten löytäneensä ensimmäisen neandertalilaisen solutuman geenin. Geeni ei ollut mikä tahansa , vaan FoxP2- geeni, jonka uskotaan antaneen nykyihmiselle hänen puhekykynsä.
Löydön perusteella näyttää siltä , että myös neandertalilaisilla on ollut puheeseen perustuvaa kommunikointia ja kieli.
Pääbon mukaan juuri ulkonäköön ja kommunikointiin liittyvät ominaisuudet ovat tärkeinpiä silloin, kun kohtaamme muita ihmisiä. Nykyihmisen esi-isät ovat kohdanneet neandertalilaisia Euroopassa 40000 vuotta sitten, joten on tärkeää yrittää selvittää, kuinka paljon lajit poikkesivat toisistaan olemukseltaan ja kyvyiltään.
Nykytietämyksen mukaan homo sapiensis ja homo neanderthalensisin yhteinen kantaisä katosi maapallolta 400000 vuotta sitten.
Geenikartta tulossa.
Pääbo ryhmineen pyrkii kartoittamaan neandertalinihmisen koko geeniperimän. Geenikartan avulla tutkijat voivat vertailla neandertalilaisen ja nykyihmisen geenilinjoja. Vertailu auttaa tutkijoita ymmärtämään niitä muutoksia nykyihmisen perimmässä, jotka tapahtuivat lajien eroamisen jälkeen. Neandertaalien tutkimus onkin samalla nykyihmisen tutkimusta. Tosin hiljattain paljastui, että ainakin osa neandertalilaisen solunäytteistä on nykyihmisen perintöaineksen saastuttamaa. Takaisku hidastaa työtä, jonka vuosi sitten luvattiin valmistuvan parissa vuodessa. Tutkijoiden pyrkimysenä on ymmärtää, miten neandertalilaiset kykenivät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Tieto täydentää argeologisiin menetelmiin ja fossiililöytöihin perustuvia tulkintoja neandertalinihmisen tuhosta.
Tallusti Siperiaan saakka.
Neandertalinihminen asusti laajempaa aluetta kuin mitä tähän asti on tiedetty. DNA-analyysien perusteella tutkijat ovatnyt vakuuttuneita siitä, että Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä asunut laji levittäytyi Keski-aasiaanja Etelä-Siperiaan asti. Tulosten myötä neandertalinihmisten tunnettu asuma-alue laajeni noin 2000 kilometriä itään.
Tähän asti neandertaalienlevittäytymistä on voitu jäljittää vain nykyisen Uzbekistanin alueelle. Vaikka neandertalinihmisille kuuluneiksi otaksuttuja hampaita, luita ja jopa tykaluja on löydetty idempääkin, niiden alkuperää ei ole tähän asti kyetty vahvistamaan. yksittäisiä löydöksinä pienet luunkappaleet eivät ole kovin todistusvoimaisia.
Svante Pääbon ryhmä vertasi Etelä-Siperiasta, altain alueelta löydettyjen luunkappaleiden DNA:ta Euroopasta löydettyihin neandertalinihmisten DNA:han, joka on vain äitilinjasta periytyvää geneettistä ainesta.
Mitokodriaalisen DNA:n vertailu on keino, jota on käytetty ihmispopulaatioiden alkuperän ja vaiheiden selvittämisessä. Menetelmänä se on
huomattavasti parempi kuin esimerkiksi veriryhmien vertailu. Tutkimusryhmän tulokset julkaistiin lakakuun Nature-tiedelehdessä.
Homo sapines saapui Eurooppaan Afrikasta noin 40000 vuotta sitten. Ilmeisesti neandertalilaiset ja nykyihmiset elivät jonkin aikaa rinnakkain, mutta 24000 vuotta uudempia löytöjä ei neandertaaleista ole tehty. Tosin Euroopan syrjäseuduilla neandertalihmisiä on saattanut elää paljon myöhemminkin; heistä ovat voineet saada alkunsa tarinat peikoista ja menninkäisistä.
Jotkut tutkijat ovat arvelleet neandertalinihmisen ja nykyihmisen myös risteytyneen, mutta luotettavia merkkejä neandertalilaisesta perimästä ei nykyihmiseltä ole löydetty. Ongelman tutkimukselle muodostaa lajien läheisyys; simpanssien alalajit eroavat geneettisesti keskenään suunnilleen saman verran kuin neandertaalit nykyihmisestä. Suurin osa tutkijoista ei usko risteytymistä tapahtuneen.
Syy neandertalilaisen katoamiseen on yhä arvailujen varassa. Ehkä nykyihminen oli fiksumpi, kehitti parempia työkaluja ja aseita, jolloin metsästys ja sodankäynti tehostuivat, mikä johti parempaan ja monipuolisempaan ravintoon sekä nopeaan väestönkasvuun. Nykyihminen myös levisi nopeasti, noin 100000 vuodessa,koko maapallolle.
Ehkä nykyihmisen menestys perustui monipuoliseen kieleen ja parempiin sosiaalisiin taitoihin. Myös ajatus ja mielikuvitus lienee ollut nykyihmisellä lennokkaampi ainakin heidän tekemiensä maalausten perusteella. Neandertaaleilta vastaavia ei ole löydetty.
-Susiluola.
-Homo neanderthalensis.
-Neandertalinihminen.
Luolasta on tähän mennessä löydetty 5M2 kiveys, joka muodostaa selkeän lattiapinnan. Sen reunasta on löydetty palanutta kallion pintaa, mikä viittaa tulen pitoon. Luolasta on löydetty kivityökaluja ja niiden valmistamisessa syntynyttä iskentäjätettä. Esineitä on tehty eri valmistustekniikalla. Vanhempaa niin sanottua Clacton-tekniikkaa on käytetty hiekkakivessä, kvartsissa ja kvrtsiitissa. Tämä tekniikka oli tyypillinen neandertalinihmisen käyttämä kivien työstömenetelmä. Luolassa on siis jälkiä ihmisen toiminnasta, joka tutkimusten mukaan sijoittuu ajalle 130000-115000 vuotta sitten.
Neandertalinihminen on saanut nimensä pienen saksalaisen Neanderthalin kylän mukaan, josta vuonna 1856 löydettiin tämän muinaisen ihmistyypin luita. Pitkään luultiin, että nykyihminen on neandertalinihmisen suora jälkeläinen. Kuitenkin todisteet siitä ,että nämä ihmismuodot ovat eläneet Lounais-aasiassa kymmeniä tuhansia vuosia ja Euroopassa 5000 vuotta yhdessä, eivät tue tätä teoriaa. Nykyään neandertalilaisia pidetään pikemminkin nykyihmisen serkkuina kuin esi-isinä.
Vanhimmat tällä hetkellä tunnetut tyypilliset neandertalinihmisen jäänökset ovat 115-130000 vuotta vanhoja. Viimeiset neandertalilaiset elivät Ranskassa noin 35000 vuotta sitten. Löytöjä on tehty vain Euroopasta ja Lähija Keski-idästä. neandertalilaiset olivat ensimmäisiä ihmisiä, jotka sopeutuivat elämään kylmässä ilmastossa.
Neandertalinihminen oli nykyihmistä lyhempi( miesten keskipituus 165 cm, naisten 156 cm), lihaksikkaampi ja kallonmuoto poikkesi nykyihmisen kallosta. Aivot olivat suuremmat kuin nykyihmisellä. Kasvojen muotoon vaikuttivat voimakkaat luuharjut silmien yllä, suurehko nenä ja taaksepäin kallistuva otsa. Neandertalinihmisen kulttuurista ja tavoista tiedetään hyvin vähän. He saattoivat kuitenkin hoitaa vammautuneita, haudata vainajansa ja kommunikoida jollain tavalla. Koska ankarassa ilmastossa selviäminen vaati paljon ravintoa, olivat he myös taitavia metsästäjiä. Pääosa Euroopan löydöistä on tehty luolista tai kalliosuojista, mutta kaivauksissa on löydetty myös merkkejä tasaiselle maalle rakennetuista asumuksista. kylmyyttä vastaan on suojauduttu myös nahasta tehdyillä vaatteila, sillä tutkimuksissa on löydetty nahan työstämiseen tarvittavia työvälineitä.
Neandertalinihminen katosi maapallolta noin 30000 vuotta sitten. Lajin sammuminen on eräs ihmiskehityksen suuria mysteereitä. Susiluolan tekee ainutlaatuiseksi sen sijainti alueella, jonka yli jäämassat ovat kulkeneet hävittäen lähes kaikki merkit elämästä ennen viimeistä jäätiköitymistä.
Ikivanhojen maakerrosten ja ihmiselämän merkkien säilyminen mannerjäätikön peittämällä alueella on ainutlaatuista, ja luolan löytyminen tuo tutkimukseen aivan uusia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Susiluola on Pohjoismaiden vanhin löydetty asuinpaikka, mutta tutkimuksen tuoma informaatio voi auttaa uusien kohteiden löytymisessä. - Lähdetiedot: http://www.susiluola.fi/fin/
-Harrastelijatutkija.
Taiteilijoiden tekemät kuvat, jotka ovat painuneet katsojien tajuntaan, ovat vanhentuneita. Jos neandertalit osasivat käsitellä nahkoja, he todennäköisesti osasivat myös muotoilla vaatteita.
(Asiasta kolmanteen, roomalaiset esitetään kuvissa aina karvaiset reidet paljaina, mutta Euroopassa he useimmiten pukeutuivat pitkiin housuihin ja saappaisiin.)
Neandertalin ihminen ei luultavasti poikennut kovin radikaalisti nykyihmisestä älyllisiltä kyvyiltään. Uudet löydöt osoittavat, ettei nykyihminen näytä olleen juuri neandertalia välkympi näiden eläessä vielä rinnakkain tällä pallolla. Ei myöskään tiedetä varmuudella, oliko yhteinen esivanhempamme ottanut vaatteet käyttöön jo ennen nykyihmisen ja neandertalin sukulinjojen eriytymistä (varhaisin arvioitu ajankohta vaatteiden käytölle on n. 500 000 vuotta sitten).
Koska vaatteet ovat olleet neandertaleille varmasti yhtä elintärkeitä kuin toimiva aseistuskin, on syytä olettaa, että kyky vaatteiden valmistukseen kehittyi siihen pisteeseen saakka, että niillä pärjättiin talven ylitse. Tässä sopii kuitenkin muistaa, että ihminen voi olla hyvin sitkeä lapsesta asti kylmään karaistuneena, vaikka ei olisi ruumiinrakenteeltaan niinkään hyvin kylmyyteen sopeutunut kuin neandertaali. Tulimaan asukkaat elivät käytännössä vain turkiksen kappaleisiin kietoutuneina talven hyytävässä kylmyydessäkin, ja saattoivat kulkea lähes ilkosillaan ympäri vuoden. Ei huono saavutus vain 60 000 vuotta sitten Afrikasta lähteneeltä apinalta.
Erään teorian mukaan juuri tämä kylmänkestävyys koituikin neandertalien kohtaloksi. Ne kykenivät selviämään viileässä ilmastossa ilman vaatteiden ompeluun tarvittavaa teknologiaa toisin kuin lämpimästä Afrikasta tulleet nykyihmiset. Viileämpi ilmasto pakotti nykyihmisen kehittämään neulat ja ompelutaidon jo pelkästään pohjoista kohti levitäkseen. Neandertalit puolestaan pysyivät paikallaan ja sietivät sään kylmenemistä pitkään tulen ja turkisten avittamana, kunnes saavuttiin jääkauden huippukohtaan, joka toi tullessaan äkillisen jäähtymisen Euroopassa. Nykyihminen selviytyi vanhaa oppia soveltaen ompelemalla entistä lämpimämpiä vaatteita, mutta neandertaleilta tekniikka tällaisten vaatteiden valmistukseen puuttui kokonaan. He eivät kyenneet innovoimaan tai omaksumaan taitoja sukulaislajiltaan tarpeeksi nopeasti selvitäkseen, vaan kuolivat kylmään. Toki asiaan vaikuttivat varmasti muutkin tekijät, kuten neandertalien hidas syntyvyys ja nykyihmisten eteläisistä populaatioista tuleva tuore veri. Ratkaiseva ero saattoi kuitenkin olla juuri liiallinen fyysinen sopeutuminen karuihin oloihin.
Ihminen kesytti tulen 790 000 vuotta sitten.
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id105837.html
"Jordanjoen varren palaneita piilöytöjä tutkineet Jerusalemin heprealaisen yliopiston arkeologit tulivat siihen tulokseen, että jo miltei 790 000 vuotta sitten ihmiset osasivat sytyttää nuotioita. Aiemmin on otaksuttu, että tuohon aikaan he vasta kykenivät hyödyntämään salaman sytyttämää tulta. Tulen sytyttämiseen arveltiin kuluneen vielä puoli miljoonaa vuotta."
Tuohon aikaan maapallolla ei ollut olemassa sen enempää neandertalin kuin nykyihmistäkään. Tulen kesyttivät meidän yhteiset esi-isämme, jotka olivat jostakin Homo erectuksen eli pystyihmisen sukuhaarasta lähtöisin. Pystyihmisen tulen käytöstä on selviä merkkejä jo 1,6 miljoonan vuoden takaa. Tämä uusi löydös on vain ensimmäinen selkeä merkki siitä, että tulenteko ja ylläpito olivat hyvin hallittuja taitoja niihin aikoihin, kun nykyihmisen ja neandertalin sukulinjat alkoivat eritytyä. Voisinpa ennustaa, että ennemmin tai myöhemmin löydetään yli miljoona vuotta vanha vastaava paikka jostakin Afrikasta.
Sekä nykyihminen että neandertalinihminen olivat melkein varmasti yhtä taitavia tulen käsittelijöitä. Siitä ei siis löydy syytä eikä selittäjää lajien selviytymiseroihin.
Väitätkö ihan tosissaan että ne ei kestä pakkasta?
"Kuvista päätellen ainakin käsivarret ja sääret niillä olivat aina paljaina, koska eihän mistään villasarvikuonon taljasta tehdyissä kledjuissa varmaan mitään hihoja ja lahkeita ollut."
Mistä kuvista päätellen? Osattiinkos 70000 vuotta sitten ottaa valokuvia?
Kuvia voidaan luoda muutenkin kuin valokuvaamalla. Vai etkö ikinä ole nähnyt yhtäkään piirrosta neduista. Lisäksi on olemassa rekonstruktioita jne.
Mene muualle näsäviisastelemaan, kiitos.
kannattaa ottaa suolan kanssa. Be heiajstavat kulloistakin tiedon tasoa. Ensimmäiset Neandertal-piirrokset esittivät apinamaisia, kyrmyniskaisia otuksia, joilla oli paksu karva ja lättäjalat. Tämän tyyppisiä piirroksia liikkuu vieläkin populaariesityksissä.
Mitä enemmän on opittu neduista, sitä enemmän he ovat alkaneet muistuttaa nykyihmistä piirroksissakin.
jos maailmassa vielä olis niitäkin. No ihminenhän olis ne tappanut kyllä ennemmin tai myöhemmin kuitenkin.
Hitlerin tapaisia yksinkertaisia otuksia ilmestyy putkahtaen maailmaan säänöllisin väliajoin tappajiksi.
Nykyihminen oli vaarassa Hitlerin valtakaudella.
Kyllä siinä Neantertalinkin huonosti olisi käynyt.
Jos ei Hitleri, niin Stalini olisi kuitenkin.
Kuinkahan alhainen älykkyysosamäärä on ollut kyseisillä pyöveleillä?
että kumpikaan mainituista herroista ei tiettävästi tappanut henkilökohtaisesti ketään - Hitler oli jopa kasvissyöjä. Stalinista en mene ihan valalle, mutta varmoja tietoja ei kyllä ole.
Himalajalta on koko ajan löydetty yhä pitävämpiä todisteita jetistä eli lumimiehestä. Olen aika varma, että jos jeti löytyy, se on jonkun eristyksessä elävän ja säilyneen neanderthal-populaation yksilö. Olosuhteet himalajallakin ovat neandertalille sopivat, kylmät ja ankarat, ja riistaa, kuten vuoriston sorkkaeläimiä, on riittävästi. Joten eiköhän neduja vielä telluksella palloile.
Ja luulen, että jos olisit syntymästäsi asti elänyt maapallolla, jossa olisi koko ajan ollut myös neandertaleja, niin tuskin se sinusta niin ihmeellistä olis. Jos norsut vaikka olis kuollut sukupuuttoon tuhat vuotta sitten, niin varmaan niidenkin perään haikailtaisiin tuohon tyyliin, että olisipa siistiä kun olis vielä norsuja. Nyt kun niitä on, niin ei sitä pidetä mitenkään erityisen siistinä tai ihmeellisenä asiana.
Vaikka on kieltämättä olemassa aineistoa, joka saa jopa kädellisten anatomiaan perehtyneet tiedemiehet vakuuttuneiksi siitä, että jokin tuntematon pystyssä kävelevä ihmisapinalaji saattaa todella olla olemassa (luultavasti Pohjois-Amerikassa, jos se on yhä elossa) ei kukaan enää tosissaan taida kuvitella olentoa neandertalin ihmiseksi. Kaikki aineisto on rankasti ristiriidassa tuollaisen olettamuksen kanssa. Neandertalit eivät olleet karvaisia jättiläisapinoita vaan meistä vain hiukkasen poikkeava ihmislaji.
Että varsinaisia neandertaaleja enää vaeltaisi missään maapallon kolkassa.Heidän olisi täytynyt elää niin visusti eristyksissä ja pienissä toisistaan tietämättömistä ryhmissä.Että pelkkä sisäsiittoisuus olisi koitunut näiden minipopulaatioiden tuhoksi.Mielenkiintoinen kysymys sen sijaan on se että tapahtuiko lajien risteytymistä kuten ketjussa joku jo aiemmin mainitsi on osa neadertaalinihmisen luulöydöistä nykyihmisen perimän saastuttamaa.Jotkut nykyihmisillä esiintyvät lievät vajavuudet kuten kyvyttömyys lukea kolmiulotteisia kuvia,sekä mateemaattisen ajattelukyvyn puutteet tai tämän alueen oppimisvaikeudet voisivatkin ehkä johtua noista geeneistä joita olisi voinut siirtyä ihmisen perimään risteytymisessä neadertaaleilta.Samoin löytyy joskus ihmisiä joiden kasvonpiirteet tai kävelytyyli etäisesti muistuttavat apinaihmistä.He voivat olla myös tavallista vankkarakenteisempia ja "sietää" esim luunmurtumia.Itselläni on esimerkiksi ollut lieviä luunmurtumia joita en ole edes huomannut ennen kuin murtumakohtaan on alkanut kehittyä rustoa siitä huolimatta olen toiminut näillä raajoilla täysin normaalisti käynyt esimerkiksi kuntosalilla.Luulisin kuitenkin että tarinat lumimiehistä,isojaloista,trolleista,staaloista ym.Ovat saanet alkunsa jostain määrätyllä alueilla eläneistä epäsosiaalisista ihmisistä,jotka ovat tulleet ehkä potkituksi yhteisöstään pois tai niistä vapaaehtoisesti häipyneet.Ja onhan vuoristoseuduilla kautta historian elänyt ryhmiä jotka ovat eristäytyneet muista ja joita ryhmämentaliteetti on ajanut käyttäytymään vihamielisesti muiden ihmisryhmien edustajia kohtaan.Tästä on tänäpäivänäkin esimerkkinä nämä Yhdysvaltojen vuoristolais- ihmiset "hillbillyt" joista nämä banjonsoittaja- herjat ja syväjoki porukka vitsit on väännetty.Otaksun että jos olisi todella olemassa joku harvalukuinen pystyihmisapinalaji olisi se kyllä nykyisen tehometsätalouden ja luonnonvarojen tehohyötykäytön aikana löydetty.