Jokunen aika sitten ajelin Kapkaupungista itään johtavaa N2-tietä kohti Houw Hoek Passia. Näytti ilmiselvästi siltä, että lähestyessäni edessä olevia vuoria tie olisi loivaa alamäkeä jyrkän vuorenrinteen juurelle asti. Auton käyttäytymisestä kuinkin ilmeni, että olin ajamassa ylämäkeä kaiken aikaa. Testasin asian toisenkin kerran ja näin kävi taas.
Kyseinen maisema antoi ymmärtää, että edessä olisi kilometrien pituinen loivalta alamäeltä näyttävä suora tie ja taustalla korkeat vuoren rinteet. Mutta kuitenkin todellisuudessa ylämäkeä!
Tuli jo mieleen, että onko siinä kyseessä joku magneettinen ilmiö. Päättelin kuitenkin, että on kyseessä ainoastaan visuaalinen harha. En kuitenkaan osannut selittää itselleni mitään järkevää tuosta kokemuksesta.
Seuraavalla kerralla otan korkeusmittarin mukaan.
Onko jollain mahdollisesti kokemusta samasta paikasta?
Mikä olisi mahdollinen selitys asiaan?
Kyseinen maisema antoi ymmärtää, että edessä olisi kilometrien pituinen loivalta alamäeltä näyttävä suora tie ja taustalla korkeat vuoren rinteet. Mutta kuitenkin todellisuudessa ylämäkeä!
Tuli jo mieleen, että onko siinä kyseessä joku magneettinen ilmiö. Päättelin kuitenkin, että on kyseessä ainoastaan visuaalinen harha. En kuitenkaan osannut selittää itselleni mitään järkevää tuosta kokemuksesta.
Seuraavalla kerralla otan korkeusmittarin mukaan.
Onko jollain mahdollisesti kokemusta samasta paikasta?
Mikä olisi mahdollinen selitys asiaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyseessä on optinen illuusio, jossa maisema ja ympäristö saa ihmisen erehtymään horisonttilinjasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_hill
En arvannutkaan, että se on noin yleinen ilmiö. Kyseinen paikka ei Etelä Afrikassa ollut millään tavoin mainostettu. Kannattaisi varmaankin niin tehdä ihan turistirysän vuoksi.
Tuollaiset paikat on nimetty yleensä magnetic hilleiksi...ja ilmiö syntyy muistaakseni siitä, kun horisonttia ei näy kunnolla, niin aivot tulkitsevat pieleen tien kaltevuuden.
Mitään magneettista tai anti gravitaatiota noissa paikoissa ei ole.
Ajelin ihan koti nurkilla. Käydessä naapurissa oli voimakas lumisade. Aikani juteltuani, ajattelin mennä toiseen paikkaa myöskin naapuriin. Ei tullut puhdistettua tuulilasia kuin pikkuisen, (hyi minua). Ajelin kotoa noin puolenkiloetrin päässä, kun alkoi tulla aivoihini sekalaisia viestejä. Ajelin mielestäni alamäkeä ja oli kaksoislato tien varressa. Ihmettelin että miten tuossa voi olla kaksoislato kun se on tuolla kauempana ylämäessä. Jännittyneenä ajelin suoraa tietä eteenpäin että missä kohdin oikein olen. sitten tulee selvä myötäinen ja jyrkkä mutka. jolloin pääsin kartalle. Tajusin että puutteellinen näkymä pimeässä voimakkaassa lumisateessa sai aikaan voimakkaan vaikutelman ajavani alamäkeä, lumi tuli viistosti ylhäältä,(en ajanut kovaa), antoi niin kovan singaalin kuvitellusta horisontista. Oikeasti sellainen sekoittaa jännästi aisteja, kuten jos autosta pomppaa vaihde vapaalle ilman että huomaat mitään, ja kun lisäät kaasua, auto ei vastaakkaan siihen. Kuorma-autoni teki tietyssä kohdassa niin, kun en vedättänyt enkä jarruttanut ja sopivat heitteemät heilauttivat vaihteen vapaalle. En käytä kaasua nykivillä liikkeillä, vaan pehmeästi.
Kalliovuorilla ajellessa: luulin ajavani tasamaata, ellen jopa pientä alamäkeä, mutta ihmettelin kun vieressä puro virtasi vuolaana "ylämäkeen" 8D