http://www.technologyreview.com/biomedicine/21462/page1/
Van Wedeen on kehittänyt MRI-kuvaukseen perustuvan uuden menetelmän, joka mahdollistaa aiempaa paremmin aivojen sisäisten yhteyksien kuvantamisen.
Karamellimaisen upeita kuvia linkin slaideissa!
Tältä pohjalta aivojen toiminnan yksityiskohdat paljastuvat yhä yksityiskohtaisemmin.
Linkki esittelee lähinnä menetelmää, mutta eiköhän pian saada tietoja se avulla löydetyistä tärkeistä havainnoista. Mutta kuvat on upeita!
Van Wedeen on kehittänyt MRI-kuvaukseen perustuvan uuden menetelmän, joka mahdollistaa aiempaa paremmin aivojen sisäisten yhteyksien kuvantamisen.
Karamellimaisen upeita kuvia linkin slaideissa!
Tältä pohjalta aivojen toiminnan yksityiskohdat paljastuvat yhä yksityiskohtaisemmin.
Linkki esittelee lähinnä menetelmää, mutta eiköhän pian saada tietoja se avulla löydetyistä tärkeistä havainnoista. Mutta kuvat on upeita!
Vastaukset 3
Vanhimmat
toimivankin - selkäytimestä sisään ja aivokuoresta ulos. Aivokuori on voimakkaasti laskostunut, että mahtuu yksilön 'idea' kuosiin eli kuva ihmisen fyysisestä minästä orientoituu ja vuorovaikutus toimii. Tiedän missä minun varpaani on ja milloin sitä on raavittava. Yksinkertaista ja selkeää. Tietoisuuden hetki on yhtä kuin aivokuoren paksuus.
Aivoituksesi aivojen toiminnasta avat varmaan lähelle oikeaan osuneet.
-Tajunta on ohuen ohut.
Tietoisuuden keskus on alle millimetrin vahvuinen vyöhyke kummassakin aivopuoliskossa linssitumakkeen ja aivosaaren välissä. Alueen nimi on claustrum eli aivomuuri, ja sillä on yhteys käytännössä kaikkiin korkeammista toiminnoista vastaaviin aivokuoren alueisiin ja myös tunteita käsitteleviin syvempiin osiin, ilmoittaa tieteen kuvalehti asiasta.
-Mutta kuitenkaan ei tiedetä täysin tietoisuuden sijaintia tyhjentävästi.
Tietoisuus on ilmeisesti älykkäillä ihmisillä kehittyneempi, tämä on minun oma ajatus asiasta, jäävitän itseni toiseksi viimeisestä.
"-Mutta kuitenkaan ei tiedetä täysin tietoisuuden sijaintia tyhjentävästi. "
On vaikea etsiä sellaista, mistä ei oikein tiedetä, mitä etsitään. Tietoisuutta ei ole riittävän kattavasti tällaista etsimistä varten edes määritelty. Tietoisuus ilmenee kielenkäytön merkityksissä, mutta niistä sen luonnontieteellistä määritelmää on vaikea johtaa.
"Hän teki sen täysin tietoisesti"
"Olin tietoinen hänen läsnäolostaan"
"Tiedän, että en nyt ole unessa"
"Olen tietoinen heikkouksistani".
"Olen tietoinen suuttumuksestani".
EEG:stä, PET- ja fMRI-mittauksissa erilaiset tietoisuuden tilat: rentoutunut, keskittynyt, nukkuva, nukutettu ihminen voidaan erottaa toisistaan, mutta se ei riitä tietoisuuden käsitteen määrittelemeiseksi.
Tilasin "viihdelehdeksi" itselleni vuosi sitten
"Journal of Consciousness Studies"
http://www.imprint.co.uk/jcs.html
ja se on tarjonnut hämmentäviä lukukokemuksia.
En pidä sitä "tiedelehtenä", vaan "luonnontieteiden reuna-alueen aaltoilun heijastumana". Se on melko laaja-alainen, poikkitieteellinen, se on parasta. Kaikki kyseenalaistetaan jatkuvasti.