Siporex talon runkohinta?

Kannattaa tutustua kotisivuihin:
Jämerä-kivitalo täyttää jo nyt tulevat lämmöneristysvaatimukset

Itse muistaisin tästä jutelleeni ja ainakin 375 harkko täytää tuon. Kannattaa tästä varmaan soitella jollekulle edustajalle ja pyytää tutkimus lähettämään.
Voin itsekin kysellä kun edustaja tulee ensi keralla tontille ja tarkastaa asian.
(ite teen 375 harkosta rappaus ja menee läpi uusista sopimuksista)

M_K kirjoitti:

Kannattaa tutustua kotisivuihin:
Jämerä-kivitalo täyttää jo nyt tulevat lämmöneristysvaatimukset

Itse muistaisin tästä jutelleeni ja ainakin 375 harkko täytää tuon. Kannattaa tästä varmaan soitella jollekulle edustajalle ja pyytää tutkimus lähettämään.
Voin itsekin kysellä kun edustaja tulee ensi keralla tontille ja tarkastaa asian.
(ite teen 375 harkosta rappaus ja menee läpi uusista sopimuksista)

Lue lisää

Menee vaatimuksista, mutta pitää kompensoida yläpohjan suuremmalla eristepaksuudella, paremmilla ikkunoilla ja LTO:lla. Itse seinärakenne (375 mm) ei täytä uusia energiansäästövaatimuksia, joka on ulkoseinänosalta valmiina rakenteena U=0,25. Siporexin U-arvo on 0,35 ja siksi kompensoidaan. Käytännössä valmiin seinän u-arvo on tuota 0,35:ttä huonompi johtuen ohuista kylmäsilloista jokaisessa harkopssa (ohutsaumalaasti).

Ralsa kirjoitti:

Menee vaatimuksista, mutta pitää kompensoida yläpohjan suuremmalla eristepaksuudella, paremmilla ikkunoilla ja LTO:lla. Itse seinärakenne (375 mm) ei täytä uusia energiansäästövaatimuksia, joka on ulkoseinänosalta valmiina rakenteena U=0,25. Siporexin U-arvo on 0,35 ja siksi kompensoidaan. Käytännössä valmiin seinän u-arvo on tuota 0,35:ttä huonompi johtuen ohuista kylmäsilloista jokaisessa harkopssa (ohutsaumalaasti).

Lue lisää

Tällasia lukuja oli rakennusluvissa
Ulkoseinä 0.25
ylä 0.17
ala 0.15
aukot 2.1
ulko ovet 0.6

Tuo kylmäsilta kyl on aika puppuu. siihen tulee liima ihan samanlailla kuin lecassakin. väliin jää 10cm tyhjä kohta ilman liimaa. Saa korjata jos olen väärässä.

Ja kommentteja haluisin noihin arvoihin. Ei ne kovin pielessä voi olla kun rakennusluvissakin menee läpi(vai mikä on luvissa käytäntö->läpi vaan kunhan paperissa lukee?)

Ikkunoiksi on riittänyt 3x kiintee ilman selektiivii. (tulossa on 4x selektiivillä kun ei paljoo hintaa lisää selectiivi 300-400€)

M_K kirjoitti:

Tällasia lukuja oli rakennusluvissa
Ulkoseinä 0.25
ylä 0.17
ala 0.15
aukot 2.1
ulko ovet 0.6

Tuo kylmäsilta kyl on aika puppuu. siihen tulee liima ihan samanlailla kuin lecassakin. väliin jää 10cm tyhjä kohta ilman liimaa. Saa korjata jos olen väärässä.

Ja kommentteja haluisin noihin arvoihin. Ei ne kovin pielessä voi olla kun rakennusluvissakin menee läpi(vai mikä on luvissa käytäntö->läpi vaan kunhan paperissa lukee?)

Ikkunoiksi on riittänyt 3x kiintee ilman selektiivii. (tulossa on 4x selektiivillä kun ei paljoo hintaa lisää selectiivi 300-400€)

Lue lisää

"Ulkoseinä 0.25
ylä 0.17
ala 0.15
aukot 2.1
ulko ovet 0.6"

Nuo ovat uusien energiansäästömääräysten mukaiset u-arvot. Eli siporexilla tehdyn ulkoseinän u-arvon ollessa 0,35 on sitä kompensoitava jossain muualla. Käytännössä otat enemmän eristystä yläpohjaan, paremmat lasit tms.

"Tuo kylmäsilta kyl on aika puppuu."

Miten niin puppua, lasketaanpa:
Oletetaan talossa olevan 3000 siporex-harkkoa mitoiltaan 600x200 mm. Jokaiseen harkkoon tulee n. 2-3 mm paksuinen harkkoliimasauma (=kylmäsilta). Näin jokaiselle harkolle saumanpuolituksella voidaan laskea noin 1 mm paksuinen sauma pituudelle 1600 mm (2x200 2x600). Saadaan siis (0,001 m x 1,6 m) x 3000 = 4,8 m2. Mielestäsi ulkoseinän 4,8 neliön kylmäsilta on merkityksetön?

M_K kirjoitti:

Tällasia lukuja oli rakennusluvissa
Ulkoseinä 0.25
ylä 0.17
ala 0.15
aukot 2.1
ulko ovet 0.6

Tuo kylmäsilta kyl on aika puppuu. siihen tulee liima ihan samanlailla kuin lecassakin. väliin jää 10cm tyhjä kohta ilman liimaa. Saa korjata jos olen väärässä.

Ja kommentteja haluisin noihin arvoihin. Ei ne kovin pielessä voi olla kun rakennusluvissakin menee läpi(vai mikä on luvissa käytäntö->läpi vaan kunhan paperissa lukee?)

Ikkunoiksi on riittänyt 3x kiintee ilman selektiivii. (tulossa on 4x selektiivillä kun ei paljoo hintaa lisää selectiivi 300-400€)

Lue lisää

Leca ja sipo onkin kumpikin yhtä huonoja kylmäsiltojensa takia. Lammissa ei tule kylmäsiltoja.

Sopivalla pakkasella siporextalon seinästä pystyy laskemaan harkot, kun seinä on kuurassa ja saumat sulanneet.

Uudet määräykset painottavat kokonaisuutta, eivät u-arvoa.
Virallinen u-arvo lienee vielä 375mm massiiviseinälle 0,35, mutta muutakin tietoa on:
1) Jämerän nettisivuilta http://www.jamera.fi/teksti4.htm
Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut Jämerä-taloissa käytettävien 375 mm paksujen harkkoseinien lämpötekniikkaa useiden vuosien aikana koerakennuksen avulla sekä suorittanut vuonna 2000 mittaussarjan harkkojen siporex- materiaalin lämmönläpäisevyydestä. Mittaukset suoritettiin eri kosteustiloissa olevista siporex-näytteistä ns. lämpövirtalevylaitteen avulla. Mittaukset suoritettiin myös useilla eri lämpötila-alueilla.
Tutkimusraportissaan korkeakoulu päätyy lopputulokseen, että 375 mm paksun, ohutsaumoin pystytetyn ja kuivatiheydeltään 400 kg/m3 olevan siporex- harkkoseinän normaaliseksi ln - arvoksi soveltuisi arvo 0,10 W/mK, mikäli rakenteen keskimääräinen kosteuspitoisuus on enintään 6 painoprosenttia.
Tätä ln - arvoa sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C4 mukaista pintavastusten summaa ms mu =
0,20 m2K/W käyttäen saadaan 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K.
2) Jämerän sivuilta myös http://www.jamera.fi/kirja/kappale_12.htm (kohta 12.8)
Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät. Tämä on
tietenkin hyvä asia, mutta koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei ole kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus on pieni. Sen sijaan tiivis ja yksiaineinen rakenne vaikuttavat energiatalouteen paljon enemmän kuin seinän U-arvo. Siporexista rakennetussa massiiviseinässä ei ole monimutkaisia kerrosrakenteita, kuten höyrynsulkumuoveja, joihin kosteus voisi tiivistyä. Yksiaineisessa seinässä myös nurkat, läpiviennit, liitokset ja muut erikoiskohdat on helppo rakentaa ilman työvirheitä. Yksiaineisella rakenteella saavutetaan terveellinen rakenne, jolla on merkitystä myös asumisviihtyisyyteen.

3) Rakennustiedon ympäristöselosteessa http://www.rts.fi/ymparistoselosteet/nro1.htm
Luonnon kiviaines, sementti, masuunikuona ja lisäaineet (lisäaineita

sippo kirjoitti:

Uudet määräykset painottavat kokonaisuutta, eivät u-arvoa.
Virallinen u-arvo lienee vielä 375mm massiiviseinälle 0,35, mutta muutakin tietoa on:
1) Jämerän nettisivuilta http://www.jamera.fi/teksti4.htm
Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut Jämerä-taloissa käytettävien 375 mm paksujen harkkoseinien lämpötekniikkaa useiden vuosien aikana koerakennuksen avulla sekä suorittanut vuonna 2000 mittaussarjan harkkojen siporex- materiaalin lämmönläpäisevyydestä. Mittaukset suoritettiin eri kosteustiloissa olevista siporex-näytteistä ns. lämpövirtalevylaitteen avulla. Mittaukset suoritettiin myös useilla eri lämpötila-alueilla.
Tutkimusraportissaan korkeakoulu päätyy lopputulokseen, että 375 mm paksun, ohutsaumoin pystytetyn ja kuivatiheydeltään 400 kg/m3 olevan siporex- harkkoseinän normaaliseksi ln - arvoksi soveltuisi arvo 0,10 W/mK, mikäli rakenteen keskimääräinen kosteuspitoisuus on enintään 6 painoprosenttia.
Tätä ln - arvoa sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C4 mukaista pintavastusten summaa ms mu =
0,20 m2K/W käyttäen saadaan 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K.
2) Jämerän sivuilta myös http://www.jamera.fi/kirja/kappale_12.htm (kohta 12.8)
Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät. Tämä on
tietenkin hyvä asia, mutta koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei ole kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus on pieni. Sen sijaan tiivis ja yksiaineinen rakenne vaikuttavat energiatalouteen paljon enemmän kuin seinän U-arvo. Siporexista rakennetussa massiiviseinässä ei ole monimutkaisia kerrosrakenteita, kuten höyrynsulkumuoveja, joihin kosteus voisi tiivistyä. Yksiaineisessa seinässä myös nurkat, läpiviennit, liitokset ja muut erikoiskohdat on helppo rakentaa ilman työvirheitä. Yksiaineisella rakenteella saavutetaan terveellinen rakenne, jolla on merkitystä myös asumisviihtyisyyteen.

3) Rakennustiedon ympäristöselosteessa http://www.rts.fi/ymparistoselosteet/nro1.htm
Luonnon kiviaines, sementti, masuunikuona ja lisäaineet (lisäaineita

Lue lisää

niinkin haperoon materiaaliin kuin Siporex, lämpöarvojen kanssa jippoillessa saadaan erinäisillä jos, kun, mikäli argumenteillä erittäin mielenkiintoisia teoreettisia arvoja - mutta toteutumat olivat ne sitten VTT;n tai muiden "puolueettomien" tutkimuslaitosten tuntuvat toimivan vain laboratorio-olosuhteissa, joissa vakiot on helppo saavuttaa ja pitää.

sippo kirjoitti:

Uudet määräykset painottavat kokonaisuutta, eivät u-arvoa.
Virallinen u-arvo lienee vielä 375mm massiiviseinälle 0,35, mutta muutakin tietoa on:
1) Jämerän nettisivuilta http://www.jamera.fi/teksti4.htm
Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut Jämerä-taloissa käytettävien 375 mm paksujen harkkoseinien lämpötekniikkaa useiden vuosien aikana koerakennuksen avulla sekä suorittanut vuonna 2000 mittaussarjan harkkojen siporex- materiaalin lämmönläpäisevyydestä. Mittaukset suoritettiin eri kosteustiloissa olevista siporex-näytteistä ns. lämpövirtalevylaitteen avulla. Mittaukset suoritettiin myös useilla eri lämpötila-alueilla.
Tutkimusraportissaan korkeakoulu päätyy lopputulokseen, että 375 mm paksun, ohutsaumoin pystytetyn ja kuivatiheydeltään 400 kg/m3 olevan siporex- harkkoseinän normaaliseksi ln - arvoksi soveltuisi arvo 0,10 W/mK, mikäli rakenteen keskimääräinen kosteuspitoisuus on enintään 6 painoprosenttia.
Tätä ln - arvoa sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C4 mukaista pintavastusten summaa ms mu =
0,20 m2K/W käyttäen saadaan 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K.
2) Jämerän sivuilta myös http://www.jamera.fi/kirja/kappale_12.htm (kohta 12.8)
Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät. Tämä on
tietenkin hyvä asia, mutta koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei ole kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus on pieni. Sen sijaan tiivis ja yksiaineinen rakenne vaikuttavat energiatalouteen paljon enemmän kuin seinän U-arvo. Siporexista rakennetussa massiiviseinässä ei ole monimutkaisia kerrosrakenteita, kuten höyrynsulkumuoveja, joihin kosteus voisi tiivistyä. Yksiaineisessa seinässä myös nurkat, läpiviennit, liitokset ja muut erikoiskohdat on helppo rakentaa ilman työvirheitä. Yksiaineisella rakenteella saavutetaan terveellinen rakenne, jolla on merkitystä myös asumisviihtyisyyteen.

3) Rakennustiedon ympäristöselosteessa http://www.rts.fi/ymparistoselosteet/nro1.htm
Luonnon kiviaines, sementti, masuunikuona ja lisäaineet (lisäaineita

Lue lisää

On näköjään ottanut jotain Jämerän edustajaa sieluun ;-). Kyllähän noilla lämpöarvoilla todellakin voi kikkailla, mutta todellisuus on tarua (teoriaa) ihmeellisempi!

Moro kirjoitti:

On näköjään ottanut jotain Jämerän edustajaa sieluun ;-). Kyllähän noilla lämpöarvoilla todellakin voi kikkailla, mutta todellisuus on tarua (teoriaa) ihmeellisempi!

Taitaa Lammin harkko olla ainoa, jossa kylmäsiltojen kanssa ei ole ongelmia ja todellisen valmiin seinän u-arvo (ja tiiviys) olla teoreettista numeroarvoa parempi. Ilmeisesti Lammi nakertaa pahasti Jämerän myyntiä, kun jo edustajatkin kommentoi.

sippo kirjoitti:

Uudet määräykset painottavat kokonaisuutta, eivät u-arvoa.
Virallinen u-arvo lienee vielä 375mm massiiviseinälle 0,35, mutta muutakin tietoa on:
1) Jämerän nettisivuilta http://www.jamera.fi/teksti4.htm
Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut Jämerä-taloissa käytettävien 375 mm paksujen harkkoseinien lämpötekniikkaa useiden vuosien aikana koerakennuksen avulla sekä suorittanut vuonna 2000 mittaussarjan harkkojen siporex- materiaalin lämmönläpäisevyydestä. Mittaukset suoritettiin eri kosteustiloissa olevista siporex-näytteistä ns. lämpövirtalevylaitteen avulla. Mittaukset suoritettiin myös useilla eri lämpötila-alueilla.
Tutkimusraportissaan korkeakoulu päätyy lopputulokseen, että 375 mm paksun, ohutsaumoin pystytetyn ja kuivatiheydeltään 400 kg/m3 olevan siporex- harkkoseinän normaaliseksi ln - arvoksi soveltuisi arvo 0,10 W/mK, mikäli rakenteen keskimääräinen kosteuspitoisuus on enintään 6 painoprosenttia.
Tätä ln - arvoa sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C4 mukaista pintavastusten summaa ms mu =
0,20 m2K/W käyttäen saadaan 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K.
2) Jämerän sivuilta myös http://www.jamera.fi/kirja/kappale_12.htm (kohta 12.8)
Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät. Tämä on
tietenkin hyvä asia, mutta koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei ole kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus on pieni. Sen sijaan tiivis ja yksiaineinen rakenne vaikuttavat energiatalouteen paljon enemmän kuin seinän U-arvo. Siporexista rakennetussa massiiviseinässä ei ole monimutkaisia kerrosrakenteita, kuten höyrynsulkumuoveja, joihin kosteus voisi tiivistyä. Yksiaineisessa seinässä myös nurkat, läpiviennit, liitokset ja muut erikoiskohdat on helppo rakentaa ilman työvirheitä. Yksiaineisella rakenteella saavutetaan terveellinen rakenne, jolla on merkitystä myös asumisviihtyisyyteen.

3) Rakennustiedon ympäristöselosteessa http://www.rts.fi/ymparistoselosteet/nro1.htm
Luonnon kiviaines, sementti, masuunikuona ja lisäaineet (lisäaineita

Lue lisää

"Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät."

Tuolaisista lausahduksista saa kuvan että onpa erinomainen tuote, kun peräti täyttää määräysten vaatimukset.

Uudet määräykset vaatii u-arvoksi 0.25 tai paremman. Kuten mainitsit, niin 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K. Eli ei täytä suoraan määräyksiä, paitsi kun pyöristetään tulos kahteen desimaaliin, niin menee läpi rimaa hipoen.

Ralsa kirjoitti:

"Ulkoseinä 0.25
ylä 0.17
ala 0.15
aukot 2.1
ulko ovet 0.6"

Nuo ovat uusien energiansäästömääräysten mukaiset u-arvot. Eli siporexilla tehdyn ulkoseinän u-arvon ollessa 0,35 on sitä kompensoitava jossain muualla. Käytännössä otat enemmän eristystä yläpohjaan, paremmat lasit tms.

"Tuo kylmäsilta kyl on aika puppuu."

Miten niin puppua, lasketaanpa:
Oletetaan talossa olevan 3000 siporex-harkkoa mitoiltaan 600x200 mm. Jokaiseen harkkoon tulee n. 2-3 mm paksuinen harkkoliimasauma (=kylmäsilta). Näin jokaiselle harkolle saumanpuolituksella voidaan laskea noin 1 mm paksuinen sauma pituudelle 1600 mm (2x200 2x600). Saadaan siis (0,001 m x 1,6 m) x 3000 = 4,8 m2. Mielestäsi ulkoseinän 4,8 neliön kylmäsilta on merkityksetön?

Lue lisää

Siis tuohon liimaukseen tulee keskelle tyhjä kohta joka "ilma" katkaisee kylmäsillan.
Korjaa jos olen ajatellut tämän väärin.
Samalla tavallahan lecassa katkastaan keskella kylmäsilta.
Eikös kylmäsilta ole jos se ulottuu ulkoa sisälle asti samalla aineella joka johtaa kylmää?!

Jos näin ei ole niin lecasta tehdessä tällä tyylillä olisi jo aika mittavat "kylmäsillat".



Tuo 0.25 oli rakennuslupapapereissa
jos se olisi 0.35 niin kai siinä olis 0.35 silloin laitettu ja korvattu se jossain muualla kokonaissumma?.

sippo kirjoitti:

Uudet määräykset painottavat kokonaisuutta, eivät u-arvoa.
Virallinen u-arvo lienee vielä 375mm massiiviseinälle 0,35, mutta muutakin tietoa on:
1) Jämerän nettisivuilta http://www.jamera.fi/teksti4.htm
Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut Jämerä-taloissa käytettävien 375 mm paksujen harkkoseinien lämpötekniikkaa useiden vuosien aikana koerakennuksen avulla sekä suorittanut vuonna 2000 mittaussarjan harkkojen siporex- materiaalin lämmönläpäisevyydestä. Mittaukset suoritettiin eri kosteustiloissa olevista siporex-näytteistä ns. lämpövirtalevylaitteen avulla. Mittaukset suoritettiin myös useilla eri lämpötila-alueilla.
Tutkimusraportissaan korkeakoulu päätyy lopputulokseen, että 375 mm paksun, ohutsaumoin pystytetyn ja kuivatiheydeltään 400 kg/m3 olevan siporex- harkkoseinän normaaliseksi ln - arvoksi soveltuisi arvo 0,10 W/mK, mikäli rakenteen keskimääräinen kosteuspitoisuus on enintään 6 painoprosenttia.
Tätä ln - arvoa sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C4 mukaista pintavastusten summaa ms mu =
0,20 m2K/W käyttäen saadaan 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K.
2) Jämerän sivuilta myös http://www.jamera.fi/kirja/kappale_12.htm (kohta 12.8)
Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät. Tämä on
tietenkin hyvä asia, mutta koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei ole kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus on pieni. Sen sijaan tiivis ja yksiaineinen rakenne vaikuttavat energiatalouteen paljon enemmän kuin seinän U-arvo. Siporexista rakennetussa massiiviseinässä ei ole monimutkaisia kerrosrakenteita, kuten höyrynsulkumuoveja, joihin kosteus voisi tiivistyä. Yksiaineisessa seinässä myös nurkat, läpiviennit, liitokset ja muut erikoiskohdat on helppo rakentaa ilman työvirheitä. Yksiaineisella rakenteella saavutetaan terveellinen rakenne, jolla on merkitystä myös asumisviihtyisyyteen.

3) Rakennustiedon ympäristöselosteessa http://www.rts.fi/ymparistoselosteet/nro1.htm
Luonnon kiviaines, sementti, masuunikuona ja lisäaineet (lisäaineita

Lue lisää

hyvä homman kun sippo jaksoit etsia nuo jutut.
Tätä itsekin muistelin joskus lukeneeni.

Anssi kirjoitti:

"Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät."

Tuolaisista lausahduksista saa kuvan että onpa erinomainen tuote, kun peräti täyttää määräysten vaatimukset.

Uudet määräykset vaatii u-arvoksi 0.25 tai paremman. Kuten mainitsit, niin 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K. Eli ei täytä suoraan määräyksiä, paitsi kun pyöristetään tulos kahteen desimaaliin, niin menee läpi rimaa hipoen.

Lue lisää

Olen lokakuussa laskenut u-arvon kolmeen normaalista 375 mm:n massiiviharkosta rakennettavaan siporex-taloon.
Yläpohjaan riittää hyvin eristeeksi 150 mm:n mineraalivilla, lämmöntalteenottolaitteeseen 50 %:n hyötysuhde ja ikkunoiksi normaalit MSE selektiivilasit.
Mitään kompensaatio -käsitettä uusi laki ei tunne, joten siitä puhuminen on turhanaikaista.
- Äidinkieltä tunnen sen verran että sana massiivinen tarkoittaa yksiaineista, jämerää.
Voihan sen joku käsittää raskaaksi ja painavaksi tai peräti kattavaksi, mutta sitten pitää olla jo lukijalla mielikuvitusta.

LVI-suunnittelija kirjoitti:

Olen lokakuussa laskenut u-arvon kolmeen normaalista 375 mm:n massiiviharkosta rakennettavaan siporex-taloon.
Yläpohjaan riittää hyvin eristeeksi 150 mm:n mineraalivilla, lämmöntalteenottolaitteeseen 50 %:n hyötysuhde ja ikkunoiksi normaalit MSE selektiivilasit.
Mitään kompensaatio -käsitettä uusi laki ei tunne, joten siitä puhuminen on turhanaikaista.
- Äidinkieltä tunnen sen verran että sana massiivinen tarkoittaa yksiaineista, jämerää.
Voihan sen joku käsittää raskaaksi ja painavaksi tai peräti kattavaksi, mutta sitten pitää olla jo lukijalla mielikuvitusta.

Lue lisää

Mielestäni massiivinen tarkoittaa jykevää tai suurta (jämerä-sanaa en halua käyttää) :)

Mitä eroa on mäntypöydällä ja massiivimäntypöydällä?

Lammisti kirjoitti:

Mielestäni massiivinen tarkoittaa jykevää tai suurta (jämerä-sanaa en halua käyttää) :)

Mitä eroa on mäntypöydällä ja massiivimäntypöydällä?

Mäntypöytä voi näyttää mäntypöydältä, mutta pinta onkin mäntyviilua ja sisältö vaikkapa lastulevyä.
Massiivimäntypöytä on umpimäntyä, yksiaineista.
Näin myisin pöytiäni, jos olisin puuseppä.

LVI-suunnittelija kirjoitti:

Olen lokakuussa laskenut u-arvon kolmeen normaalista 375 mm:n massiiviharkosta rakennettavaan siporex-taloon.
Yläpohjaan riittää hyvin eristeeksi 150 mm:n mineraalivilla, lämmöntalteenottolaitteeseen 50 %:n hyötysuhde ja ikkunoiksi normaalit MSE selektiivilasit.
Mitään kompensaatio -käsitettä uusi laki ei tunne, joten siitä puhuminen on turhanaikaista.
- Äidinkieltä tunnen sen verran että sana massiivinen tarkoittaa yksiaineista, jämerää.
Voihan sen joku käsittää raskaaksi ja painavaksi tai peräti kattavaksi, mutta sitten pitää olla jo lukijalla mielikuvitusta.

Lue lisää

...Jämerän edustaja iskee!

Näyttää edelleen hinnat olevan aika korkealla siporexissa:

Itselläni siporex-tarjous (kok. pinta-ala 210,5 m2) kaikista harkoista, yläpohja- ja välipohjapalkeista oli muistaakseni myös tuon 50 te luokkaa.

Vastaava Lammin tarjous:

Kaikki harkot (myös väliseinät), ontelolaatat, kattoristikot, aluskate, kattotiilit, ikkunat, keskuspölyimuri ja rakenne- sekä radonsuunnittelu yhteensä 39 te.

MMV kirjoitti:

Näyttää edelleen hinnat olevan aika korkealla siporexissa:

Itselläni siporex-tarjous (kok. pinta-ala 210,5 m2) kaikista harkoista, yläpohja- ja välipohjapalkeista oli muistaakseni myös tuon 50 te luokkaa.

Vastaava Lammin tarjous:

Kaikki harkot (myös väliseinät), ontelolaatat, kattoristikot, aluskate, kattotiilit, ikkunat, keskuspölyimuri ja rakenne- sekä radonsuunnittelu yhteensä 39 te.

Lue lisää

Muutama kuutio siis.

weukku kirjoitti:

Muutama kuutio siis.

Luonnollisestikin. Minulla betonia meni noin 60 m3 (115 e/m3). Lisäksi uretaaneihin, teräksiin, muottilautoihin yms. sälään noin 2500 e ja nosturipalveluihin 800 e. Loppu on pelkkää työtä ja jos itsella on aikaa, niin homma ei ole ylivoimainen. Valitettavasti olen tyypillinen suomalinen työssäkävijä eli aikaa oli vain kesäloma, illat ja viikonloput joten tuohon tuli vielä yhden timpurin palkat päälle :-(.

MMV kirjoitti:

Luonnollisestikin. Minulla betonia meni noin 60 m3 (115 e/m3). Lisäksi uretaaneihin, teräksiin, muottilautoihin yms. sälään noin 2500 e ja nosturipalveluihin 800 e. Loppu on pelkkää työtä ja jos itsella on aikaa, niin homma ei ole ylivoimainen. Valitettavasti olen tyypillinen suomalinen työssäkävijä eli aikaa oli vain kesäloma, illat ja viikonloput joten tuohon tuli vielä yhden timpurin palkat päälle :-(.

Lue lisää

Eli runko kaikkine materiaaleineen osapuilleen sama kuin pelkkä siporexin harkkotarjous. Lisänä minulla oli talossa samaan hintaan vesikatto päällä ja ikkunat paikoillaan.

Joskaan halpa talo ei tuosta Lammistakaan tule, vaan vaikuttaisi olevan noin 20-25% kalliimpi kuin vastaava toteutus puurungolla.

MMV kirjoitti:

Luonnollisestikin. Minulla betonia meni noin 60 m3 (115 e/m3). Lisäksi uretaaneihin, teräksiin, muottilautoihin yms. sälään noin 2500 e ja nosturipalveluihin 800 e. Loppu on pelkkää työtä ja jos itsella on aikaa, niin homma ei ole ylivoimainen. Valitettavasti olen tyypillinen suomalinen työssäkävijä eli aikaa oli vain kesäloma, illat ja viikonloput joten tuohon tuli vielä yhden timpurin palkat päälle :-(.

Lue lisää

Oliko betoni noin kallista? Tilasitko itse? Muistelisin että toissatalvena tilattu betoni maksoi jotain 90€/kuutio (notkistettu, nopeasti kuivuva ja -5 astetta pakkasen kestoa).

anssi kirjoitti:

Oliko betoni noin kallista? Tilasitko itse? Muistelisin että toissatalvena tilattu betoni maksoi jotain 90€/kuutio (notkistettu, nopeasti kuivuva ja -5 astetta pakkasen kestoa).

Lue lisää

Jyväskylässä on tällä hetkellä aivan käsittämätön betonikartelli. Paikallisten betoniasemien hinta juotosbetonille pumpattuna on yli 160 e/m3!!!! Täällä paikalliset asemat myyvät käytännössä samalla 102 e/m3 hinnalla betonin, mutta päälle tulee käsittämätön määrä muita laskuja:
- Aloitusmaksu
- Kuljetus
- Pumppaus
- Pesu
- Rasvaus jne. jne.


Yli 50 km:n päästä Petäjävedeltä tilattuna hinta oli kuljetuksineen ja pumppauksineen 115 e/m3, joka sekään ei ole halpaa.

MMV kirjoitti:

Näyttää edelleen hinnat olevan aika korkealla siporexissa:

Itselläni siporex-tarjous (kok. pinta-ala 210,5 m2) kaikista harkoista, yläpohja- ja välipohjapalkeista oli muistaakseni myös tuon 50 te luokkaa.

Vastaava Lammin tarjous:

Kaikki harkot (myös väliseinät), ontelolaatat, kattoristikot, aluskate, kattotiilit, ikkunat, keskuspölyimuri ja rakenne- sekä radonsuunnittelu yhteensä 39 te.

Lue lisää

Tietty tulihan sipossakin muutama rauta 4kerroksen välein ja ala-valipohjat rautaa kanssa. mutta liikutaan jossain 400-500rautoihin€.

Juu se olikin asumisala 176.. kokonais ala on 253.
Joten tuntuu aika sopivalta yleisiin hintoihin tuo 47k.
Sipossa tuo katto on vinottain elementeistä joten sekin lisää varmaan hieman sitä hintaa.



Vielä en ole katunut valintaa mutta hieman väsynyt alkaa olla nostelemaan noita harkkoja, ei se parin metrin korkeuteen nostaa (tais olla 25kg harkko) ole kivaa.

Miten niin puurunkoisessa vähemmän työvaiheita. Jos tehdään talo Lammin kivestä, niin työvaiheet ovat: Ladonta raudoitus ja valu. Puurunkoisessa: runkopystytys, tuulensuojalevytys, eristys, koolaukset, höyrysulut, sisäseinän levytys. Kummassa on enemmän työvaiheita?

Sami kirjoitti:

Miten niin puurunkoisessa vähemmän työvaiheita. Jos tehdään talo Lammin kivestä, niin työvaiheet ovat: Ladonta raudoitus ja valu. Puurunkoisessa: runkopystytys, tuulensuojalevytys, eristys, koolaukset, höyrysulut, sisäseinän levytys. Kummassa on enemmän työvaiheita?

Lue lisää

riittää jos aloitetaan hiekan kaivuusta ja harkkojen valuumuottien tekemisestä, aina valmiiseen taloon asti - eli kyllähän harkko on jo tehtaassa esivalmistettu talon osa eikä sillä tavalla vertailukelpoinen esim. Pre-Cut taloon.

Sami kirjoitti:

Miten niin puurunkoisessa vähemmän työvaiheita. Jos tehdään talo Lammin kivestä, niin työvaiheet ovat: Ladonta raudoitus ja valu. Puurunkoisessa: runkopystytys, tuulensuojalevytys, eristys, koolaukset, höyrysulut, sisäseinän levytys. Kummassa on enemmän työvaiheita?

Lue lisää

Eikös tämä tyyppi juuri todennut, että puurunkoisessa talossa on enemmän työvaiheita, ja nimenomaan sellaisia, joihin tavallinen, rakentamisesta aika vähän tietävä rakennuttaja pystyy itse osallistumaan. Itse osallistuu --> oletettavasti säästyy rahaa.

Rolle kirjoitti:

riittää jos aloitetaan hiekan kaivuusta ja harkkojen valuumuottien tekemisestä, aina valmiiseen taloon asti - eli kyllähän harkko on jo tehtaassa esivalmistettu talon osa eikä sillä tavalla vertailukelpoinen esim. Pre-Cut taloon.

Lue lisää

No jos tuolle linjalle lähdetään, niin pitää kai se PreCut pattinkikin kai lähteä hahmottamaan metsäautotien rakentamisesta, vai peräti Harvesterin suunnittelusta?

Itse alottaisin vertailun siitä osasta joka on toimitettu tontille tai jonka voi ostaa rautakaupasta.

Anssi kirjoitti:

No jos tuolle linjalle lähdetään, niin pitää kai se PreCut pattinkikin kai lähteä hahmottamaan metsäautotien rakentamisesta, vai peräti Harvesterin suunnittelusta?

Itse alottaisin vertailun siitä osasta joka on toimitettu tontille tai jonka voi ostaa rautakaupasta.

Lue lisää

Kyllä näissä laskelmissa on huomioitava aivan kaikki eli harvesterin suunnittelua edeltää tietysti tietokoneenkin suunnittelu ja rakentaminen ja jos harvesteri suunnitellaan paperille, on ensin tuottettava se paperi metsästä ja huomioitava sen tuottamiseen käytettyjen koneiden suunnittelu, sekä näiden koneiden tuottamiseen käytettyjen koneiden suunnittelu. Turvallsisinta olisi aloittaa tulevien työmiesten suunnittelusta ja ihan itse tehdä tulevat työmiehet ensinnä, mutta pelkästään omin käsin niitä työmiehiä ei yleensä saa tehtyä, joten varmaan on parempi sittenkin lähteä ensin baariin vähän suunnittelemaan sitä ensimmäistä ja vaativinta projektia.

Matti kirjoitti:

Eikös tämä tyyppi juuri todennut, että puurunkoisessa talossa on enemmän työvaiheita, ja nimenomaan sellaisia, joihin tavallinen, rakentamisesta aika vähän tietävä rakennuttaja pystyy itse osallistumaan. Itse osallistuu --> oletettavasti säästyy rahaa.

Lue lisää

Meillä mies tekee yksin koko Lammin talon eikä ole ennen rakentanut taloja, remontteja on kyllä tehnyt paljon. Hidastahan se on, mutta kohtuullisen hyvin on mennyt, työn jälki on hyvää (eikä vain omasta mielestä vaan ns. ammattilaisten) ja hintaa tulee kivitalolle yhtä paljon kuin tehdasvalmiille puutalolle. Kukin tavallaan ja kykyjensä mukaan.

Sami kirjoitti:

Miten niin puurunkoisessa vähemmän työvaiheita. Jos tehdään talo Lammin kivestä, niin työvaiheet ovat: Ladonta raudoitus ja valu. Puurunkoisessa: runkopystytys, tuulensuojalevytys, eristys, koolaukset, höyrysulut, sisäseinän levytys. Kummassa on enemmän työvaiheita?

Lue lisää

En puhunutkaan työvaiheiden määrästä..Vaan siitä ovatko työvaiheet sellaisia että niihin voi vähäiselläkin ammattitaidolla ottaa osaa...

uuno kirjoitti:

En puhunutkaan työvaiheiden määrästä..Vaan siitä ovatko työvaiheet sellaisia että niihin voi vähäiselläkin ammattitaidolla ottaa osaa...

Jos hankit vastaavan mestrin, joka tuntee Lammin kiven systeemin, niin luultavasti osaat hänen neuvoillaan rakentaa kivitalon (ladonta, raudoitus ja valu). Tasoite hommat kannattaa jättää ammattilaiselle.

Sami kirjoitti:

Jos hankit vastaavan mestrin, joka tuntee Lammin kiven systeemin, niin luultavasti osaat hänen neuvoillaan rakentaa kivitalon (ladonta, raudoitus ja valu). Tasoite hommat kannattaa jättää ammattilaiselle.

Lue lisää

Edelleen sitä mieltä että puurunko taloudellisempi.2 kirvesmiestä pystytti mulle päivässä autotallin rungon ja kattotuolit,kustannukset 500erkkiä.En viitsi siis itse viikkoja tai jopa kuukausia taikinoida harkkojen kanssa,vielä kun toi lähtöhinta noin paljon kalliimpi.
Varmaan toi harkkojen latióminen onnistuu,onko ne suorassa on eri juttu...