Kun Siporex on ollut kovasti puheena,voisiko joku kertoa pelkkien taloon tarvittavien harkkojen hinnan?
Itse epäilen että pelkät harkot jo maksavat maltaita...
Itse epäilen että pelkät harkot jo maksavat maltaita...
Siporex talon runkohinta?
uuno
365676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
...ettei vastausta tiedä itse isä erkkikään. Kuten rakennustuotteissa yleensäkkin, ei markkinoilla ole vapaata kilpailua, vaan tavarat myydään asiakaskohtaisissa paketeissa, joissa harkkojen lisäksi paljon muutakin kampetta, joissa alennusprosentit vaihtelevat. Valmistajan mahdollisesti ilmoittamat lähtöhinnat hinnat ovat sitten 30-50% yli todellisen hinnan.
Vieläkö noita voi rakentaa tämän uuden energiasäästöasetuksen tultua voimaan?
Kannattaa tutustua kotisivuihin:
Jämerä-kivitalo täyttää jo nyt tulevat lämmöneristysvaatimukset
Itse muistaisin tästä jutelleeni ja ainakin 375 harkko täytää tuon. Kannattaa tästä varmaan soitella jollekulle edustajalle ja pyytää tutkimus lähettämään.
Voin itsekin kysellä kun edustaja tulee ensi keralla tontille ja tarkastaa asian.
(ite teen 375 harkosta rappaus ja menee läpi uusista sopimuksista)
Menee vaatimuksista, mutta pitää kompensoida yläpohjan suuremmalla eristepaksuudella, paremmilla ikkunoilla ja LTO:lla. Itse seinärakenne (375 mm) ei täytä uusia energiansäästövaatimuksia, joka on ulkoseinänosalta valmiina rakenteena U=0,25. Siporexin U-arvo on 0,35 ja siksi kompensoidaan. Käytännössä valmiin seinän u-arvo on tuota 0,35:ttä huonompi johtuen ohuista kylmäsilloista jokaisessa harkopssa (ohutsaumalaasti).
Tällasia lukuja oli rakennusluvissa
Ulkoseinä 0.25
ylä 0.17
ala 0.15
aukot 2.1
ulko ovet 0.6
Tuo kylmäsilta kyl on aika puppuu. siihen tulee liima ihan samanlailla kuin lecassakin. väliin jää 10cm tyhjä kohta ilman liimaa. Saa korjata jos olen väärässä.
Ja kommentteja haluisin noihin arvoihin. Ei ne kovin pielessä voi olla kun rakennusluvissakin menee läpi(vai mikä on luvissa käytäntö->läpi vaan kunhan paperissa lukee?)
Ikkunoiksi on riittänyt 3x kiintee ilman selektiivii. (tulossa on 4x selektiivillä kun ei paljoo hintaa lisää selectiivi 300-400€)
"Ulkoseinä 0.25
ylä 0.17
ala 0.15
aukot 2.1
ulko ovet 0.6"
Nuo ovat uusien energiansäästömääräysten mukaiset u-arvot. Eli siporexilla tehdyn ulkoseinän u-arvon ollessa 0,35 on sitä kompensoitava jossain muualla. Käytännössä otat enemmän eristystä yläpohjaan, paremmat lasit tms.
"Tuo kylmäsilta kyl on aika puppuu."
Miten niin puppua, lasketaanpa:
Oletetaan talossa olevan 3000 siporex-harkkoa mitoiltaan 600x200 mm. Jokaiseen harkkoon tulee n. 2-3 mm paksuinen harkkoliimasauma (=kylmäsilta). Näin jokaiselle harkolle saumanpuolituksella voidaan laskea noin 1 mm paksuinen sauma pituudelle 1600 mm (2x200 2x600). Saadaan siis (0,001 m x 1,6 m) x 3000 = 4,8 m2. Mielestäsi ulkoseinän 4,8 neliön kylmäsilta on merkityksetön?
Leca ja sipo onkin kumpikin yhtä huonoja kylmäsiltojensa takia. Lammissa ei tule kylmäsiltoja.
Sopivalla pakkasella siporextalon seinästä pystyy laskemaan harkot, kun seinä on kuurassa ja saumat sulanneet.
Uudet määräykset painottavat kokonaisuutta, eivät u-arvoa.
Virallinen u-arvo lienee vielä 375mm massiiviseinälle 0,35, mutta muutakin tietoa on:
1) Jämerän nettisivuilta http://www.jamera.fi/teksti4.htm
Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut Jämerä-taloissa käytettävien 375 mm paksujen harkkoseinien lämpötekniikkaa useiden vuosien aikana koerakennuksen avulla sekä suorittanut vuonna 2000 mittaussarjan harkkojen siporex- materiaalin lämmönläpäisevyydestä. Mittaukset suoritettiin eri kosteustiloissa olevista siporex-näytteistä ns. lämpövirtalevylaitteen avulla. Mittaukset suoritettiin myös useilla eri lämpötila-alueilla.
Tutkimusraportissaan korkeakoulu päätyy lopputulokseen, että 375 mm paksun, ohutsaumoin pystytetyn ja kuivatiheydeltään 400 kg/m3 olevan siporex- harkkoseinän normaaliseksi ln - arvoksi soveltuisi arvo 0,10 W/mK, mikäli rakenteen keskimääräinen kosteuspitoisuus on enintään 6 painoprosenttia.
Tätä ln - arvoa sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C4 mukaista pintavastusten summaa ms mu =
0,20 m2K/W käyttäen saadaan 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K.
2) Jämerän sivuilta myös http://www.jamera.fi/kirja/kappale_12.htm (kohta 12.8)
Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät. Tämä on
tietenkin hyvä asia, mutta koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei ole kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus on pieni. Sen sijaan tiivis ja yksiaineinen rakenne vaikuttavat energiatalouteen paljon enemmän kuin seinän U-arvo. Siporexista rakennetussa massiiviseinässä ei ole monimutkaisia kerrosrakenteita, kuten höyrynsulkumuoveja, joihin kosteus voisi tiivistyä. Yksiaineisessa seinässä myös nurkat, läpiviennit, liitokset ja muut erikoiskohdat on helppo rakentaa ilman työvirheitä. Yksiaineisella rakenteella saavutetaan terveellinen rakenne, jolla on merkitystä myös asumisviihtyisyyteen.
3) Rakennustiedon ympäristöselosteessa http://www.rts.fi/ymparistoselosteet/nro1.htm
Luonnon kiviaines, sementti, masuunikuona ja lisäaineet (lisäaineita
niinkin haperoon materiaaliin kuin Siporex, lämpöarvojen kanssa jippoillessa saadaan erinäisillä jos, kun, mikäli argumenteillä erittäin mielenkiintoisia teoreettisia arvoja - mutta toteutumat olivat ne sitten VTT;n tai muiden "puolueettomien" tutkimuslaitosten tuntuvat toimivan vain laboratorio-olosuhteissa, joissa vakiot on helppo saavuttaa ja pitää.
On näköjään ottanut jotain Jämerän edustajaa sieluun ;-). Kyllähän noilla lämpöarvoilla todellakin voi kikkailla, mutta todellisuus on tarua (teoriaa) ihmeellisempi!
Taitaa Lammin harkko olla ainoa, jossa kylmäsiltojen kanssa ei ole ongelmia ja todellisen valmiin seinän u-arvo (ja tiiviys) olla teoreettista numeroarvoa parempi. Ilmeisesti Lammi nakertaa pahasti Jämerän myyntiä, kun jo edustajatkin kommentoi.
"Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi kuin määräykset edellyttäisivät."
Tuolaisista lausahduksista saa kuvan että onpa erinomainen tuote, kun peräti täyttää määräysten vaatimukset.
Uudet määräykset vaatii u-arvoksi 0.25 tai paremman. Kuten mainitsit, niin 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K. Eli ei täytä suoraan määräyksiä, paitsi kun pyöristetään tulos kahteen desimaaliin, niin menee läpi rimaa hipoen.
Siis tuohon liimaukseen tulee keskelle tyhjä kohta joka "ilma" katkaisee kylmäsillan.
Korjaa jos olen ajatellut tämän väärin.
Samalla tavallahan lecassa katkastaan keskella kylmäsilta.
Eikös kylmäsilta ole jos se ulottuu ulkoa sisälle asti samalla aineella joka johtaa kylmää?!
Jos näin ei ole niin lecasta tehdessä tällä tyylillä olisi jo aika mittavat "kylmäsillat".
Tuo 0.25 oli rakennuslupapapereissa
jos se olisi 0.35 niin kai siinä olis 0.35 silloin laitettu ja korvattu se jossain muualla kokonaissumma?.
hyvä homman kun sippo jaksoit etsia nuo jutut.
Tätä itsekin muistelin joskus lukeneeni.
Olen lokakuussa laskenut u-arvon kolmeen normaalista 375 mm:n massiiviharkosta rakennettavaan siporex-taloon.
Yläpohjaan riittää hyvin eristeeksi 150 mm:n mineraalivilla, lämmöntalteenottolaitteeseen 50 %:n hyötysuhde ja ikkunoiksi normaalit MSE selektiivilasit.
Mitään kompensaatio -käsitettä uusi laki ei tunne, joten siitä puhuminen on turhanaikaista.
- Äidinkieltä tunnen sen verran että sana massiivinen tarkoittaa yksiaineista, jämerää.
Voihan sen joku käsittää raskaaksi ja painavaksi tai peräti kattavaksi, mutta sitten pitää olla jo lukijalla mielikuvitusta.
Mielestäni massiivinen tarkoittaa jykevää tai suurta (jämerä-sanaa en halua käyttää) :)
Mitä eroa on mäntypöydällä ja massiivimäntypöydällä?
Mäntypöytä voi näyttää mäntypöydältä, mutta pinta onkin mäntyviilua ja sisältö vaikkapa lastulevyä.
Massiivimäntypöytä on umpimäntyä, yksiaineista.
Näin myisin pöytiäni, jos olisin puuseppä.
...Jämerän edustaja iskee!
Paketit yleensä myydään pelkästään harkot. (ikkunoita keittiöö jne ei tuu mukaan)
Tässä hieman suuntaa antavaa.
asuin ala 176.
Alapohja seinät välipohja seinät yläpohja
autotallin seinät ja yläpohja.
Rappuset
Lauteet (pitää kyllä pinnalle laatta tai puusta tehdä ritilät vielä)
väliseinät
kantavat väliseinät.
Rautaa tulee aikapaljon
48k€.
Nosturi kuluihin menee 4-6h per ala,väli,yläpohja.
ja Kuljetukset ovat aika kalliit(mun mielestä) 3100 yhteensä.
Näyttää edelleen hinnat olevan aika korkealla siporexissa:
Itselläni siporex-tarjous (kok. pinta-ala 210,5 m2) kaikista harkoista, yläpohja- ja välipohjapalkeista oli muistaakseni myös tuon 50 te luokkaa.
Vastaava Lammin tarjous:
Kaikki harkot (myös väliseinät), ontelolaatat, kattoristikot, aluskate, kattotiilit, ikkunat, keskuspölyimuri ja rakenne- sekä radonsuunnittelu yhteensä 39 te.
Muutama kuutio siis.
Luonnollisestikin. Minulla betonia meni noin 60 m3 (115 e/m3). Lisäksi uretaaneihin, teräksiin, muottilautoihin yms. sälään noin 2500 e ja nosturipalveluihin 800 e. Loppu on pelkkää työtä ja jos itsella on aikaa, niin homma ei ole ylivoimainen. Valitettavasti olen tyypillinen suomalinen työssäkävijä eli aikaa oli vain kesäloma, illat ja viikonloput joten tuohon tuli vielä yhden timpurin palkat päälle :-(.
Eli runko kaikkine materiaaleineen osapuilleen sama kuin pelkkä siporexin harkkotarjous. Lisänä minulla oli talossa samaan hintaan vesikatto päällä ja ikkunat paikoillaan.
Joskaan halpa talo ei tuosta Lammistakaan tule, vaan vaikuttaisi olevan noin 20-25% kalliimpi kuin vastaava toteutus puurungolla.
Oliko betoni noin kallista? Tilasitko itse? Muistelisin että toissatalvena tilattu betoni maksoi jotain 90€/kuutio (notkistettu, nopeasti kuivuva ja -5 astetta pakkasen kestoa).
Jyväskylässä on tällä hetkellä aivan käsittämätön betonikartelli. Paikallisten betoniasemien hinta juotosbetonille pumpattuna on yli 160 e/m3!!!! Täällä paikalliset asemat myyvät käytännössä samalla 102 e/m3 hinnalla betonin, mutta päälle tulee käsittämätön määrä muita laskuja:
- Aloitusmaksu
- Kuljetus
- Pumppaus
- Pesu
- Rasvaus jne. jne.
Yli 50 km:n päästä Petäjävedeltä tilattuna hinta oli kuljetuksineen ja pumppauksineen 115 e/m3, joka sekään ei ole halpaa.
Tietty tulihan sipossakin muutama rauta 4kerroksen välein ja ala-valipohjat rautaa kanssa. mutta liikutaan jossain 400-500rautoihin€.
Juu se olikin asumisala 176.. kokonais ala on 253.
Joten tuntuu aika sopivalta yleisiin hintoihin tuo 47k.
Sipossa tuo katto on vinottain elementeistä joten sekin lisää varmaan hieman sitä hintaa.
Vielä en ole katunut valintaa mutta hieman väsynyt alkaa olla nostelemaan noita harkkoja, ei se parin metrin korkeuteen nostaa (tais olla 25kg harkko) ole kivaa.
olen tätä mieltä..Lisäksi enemmän työvaiheita johon tällainen uunokin voi osallistua kuten villaus ja levyttäminen.
Lainaan tähän tuota osaluoetteloa hintoinenn puurungosta joka toki on puolet pienempi joten loppukustannuksen voikin kertoa kahdella,,mutta sittenkin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=100&conference=4000000000000053&posting=22000000001236223
Miten niin puurunkoisessa vähemmän työvaiheita. Jos tehdään talo Lammin kivestä, niin työvaiheet ovat: Ladonta raudoitus ja valu. Puurunkoisessa: runkopystytys, tuulensuojalevytys, eristys, koolaukset, höyrysulut, sisäseinän levytys. Kummassa on enemmän työvaiheita?
riittää jos aloitetaan hiekan kaivuusta ja harkkojen valuumuottien tekemisestä, aina valmiiseen taloon asti - eli kyllähän harkko on jo tehtaassa esivalmistettu talon osa eikä sillä tavalla vertailukelpoinen esim. Pre-Cut taloon.
Eikös tämä tyyppi juuri todennut, että puurunkoisessa talossa on enemmän työvaiheita, ja nimenomaan sellaisia, joihin tavallinen, rakentamisesta aika vähän tietävä rakennuttaja pystyy itse osallistumaan. Itse osallistuu --> oletettavasti säästyy rahaa.
No jos tuolle linjalle lähdetään, niin pitää kai se PreCut pattinkikin kai lähteä hahmottamaan metsäautotien rakentamisesta, vai peräti Harvesterin suunnittelusta?
Itse alottaisin vertailun siitä osasta joka on toimitettu tontille tai jonka voi ostaa rautakaupasta.
Kyllä näissä laskelmissa on huomioitava aivan kaikki eli harvesterin suunnittelua edeltää tietysti tietokoneenkin suunnittelu ja rakentaminen ja jos harvesteri suunnitellaan paperille, on ensin tuottettava se paperi metsästä ja huomioitava sen tuottamiseen käytettyjen koneiden suunnittelu, sekä näiden koneiden tuottamiseen käytettyjen koneiden suunnittelu. Turvallsisinta olisi aloittaa tulevien työmiesten suunnittelusta ja ihan itse tehdä tulevat työmiehet ensinnä, mutta pelkästään omin käsin niitä työmiehiä ei yleensä saa tehtyä, joten varmaan on parempi sittenkin lähteä ensin baariin vähän suunnittelemaan sitä ensimmäistä ja vaativinta projektia.
Meillä mies tekee yksin koko Lammin talon eikä ole ennen rakentanut taloja, remontteja on kyllä tehnyt paljon. Hidastahan se on, mutta kohtuullisen hyvin on mennyt, työn jälki on hyvää (eikä vain omasta mielestä vaan ns. ammattilaisten) ja hintaa tulee kivitalolle yhtä paljon kuin tehdasvalmiille puutalolle. Kukin tavallaan ja kykyjensä mukaan.
En puhunutkaan työvaiheiden määrästä..Vaan siitä ovatko työvaiheet sellaisia että niihin voi vähäiselläkin ammattitaidolla ottaa osaa...
Jos hankit vastaavan mestrin, joka tuntee Lammin kiven systeemin, niin luultavasti osaat hänen neuvoillaan rakentaa kivitalon (ladonta, raudoitus ja valu). Tasoite hommat kannattaa jättää ammattilaiselle.
Edelleen sitä mieltä että puurunko taloudellisempi.2 kirvesmiestä pystytti mulle päivässä autotallin rungon ja kattotuolit,kustannukset 500erkkiä.En viitsi siis itse viikkoja tai jopa kuukausia taikinoida harkkojen kanssa,vielä kun toi lähtöhinta noin paljon kalliimpi.
Varmaan toi harkkojen latióminen onnistuu,onko ne suorassa on eri juttu...