Siis mitä sanat tarkoittavat?
Petromax oli kuulemma lamppu
entäs muu
http://users.tkk.fi/~jpkontio/sanat/Eldankajarven jaa.txt
ELDANKA-JÄRVEN JÄÄ
37
7017
Vastaukset
- tarkoitti*?
"On siellä nyt fossit ja Sassit
ja puomit ja passit juu." - Täsm.
Fossit, sassit, Fritzit ja Maxit viitannevat tavalla tai toisella jatkosodan saksalaisten aseveljien nimistöön.
Itse järven nimi Eldanka on käännösvirhe. Järvi sijaitsee Vienan karjalassa Uhtualla ja sillä on ihan suomenkielinenkin nimi Joutankijärvi. Venäläinen muoto Joldanka kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin Ëлданка, mutta Ë:n päällä olevat pisteet jäävät useimmiten pois. Venäläinen ”näkee” ne silti ja lausuu myös kirjoitetun muodon Eлданка ”Joldanka” eikä ”Jeldanka”. Suomalainen taas ei osaa tuota j:tä ääntää muodossa eikä toisessa, koskapa ensimmäisenä kirjaimena näyttää olevan selvästikin E:n näköinen kapistus.
Jotta venäläinen osaisi ääntää ”Eldanka”, pitäisi nimi kirjoittaa ”Элданка”. Sellaista nimeä ei miltään kartalta löytyne.- Täsm.
Vienan Karjala eikä Vienan karjala. Kyllä minunkin pitäisi osata isojen kirjainten käyttö!
Nimi Uhtua (Uhta, Ухта) on jäänyt pois neuvostoaikana 1963 ja Uhtuasta nykyisin käytettävä nimi on Kalevala (Калевала). Sijainti löytyy jostakin Suomussalmen korkeudelta. - Kiiskisen nimestä
peräisin. Liekö Kiiskinen ollut sukunimi vai lampi? Alunperin siellä on Kiiskisvaara (tms.) mutta venäläisessä kartassa luki kait gora Kiskis, kun venäläisillä ole tapana erottaa täkäläisiä pitkiä vokaaleja lyhyistä.
Juno on saksalaista tupakkaa. korohoro (krh) nyt kranaaatinheitin - samaa sukua kuin sinko.
riu'ut ovat käymäläkuoppien reunoilla tolppien varaan asetettuja riukuja (pyöreitä vaakapuita) - siis yksinkertaisimpia mahdollisia huussien istuimia. Liukumiinat ovat ihmispaskaa siellä sun täällä maastossa, niihin voi liukastua... mitä siinä laulussa nyt muuta olikaan? - Täsm.
Kiiskisen nimestä kirjoitti:
peräisin. Liekö Kiiskinen ollut sukunimi vai lampi? Alunperin siellä on Kiiskisvaara (tms.) mutta venäläisessä kartassa luki kait gora Kiskis, kun venäläisillä ole tapana erottaa täkäläisiä pitkiä vokaaleja lyhyistä.
Juno on saksalaista tupakkaa. korohoro (krh) nyt kranaaatinheitin - samaa sukua kuin sinko.
riu'ut ovat käymäläkuoppien reunoilla tolppien varaan asetettuja riukuja (pyöreitä vaakapuita) - siis yksinkertaisimpia mahdollisia huussien istuimia. Liukumiinat ovat ihmispaskaa siellä sun täällä maastossa, niihin voi liukastua... mitä siinä laulussa nyt muuta olikaan?Muna- ja Makkarakukkula olivat asemasotavaiheen aikaisia tukikohtien nimiä. Niiden hallinnasta taistellessaan menetti moni poika henkensä (puolin ja toisin).
http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=72&path=4 - Jostain kuultua
Petromax oli saksalaisnen malli (kaasu)valolampusta, joka nykyäänkin tunnetaan.
http://www.petromax.de/en/products.html
Vastaavia englantilaisia lamppuja on Tilley ja Hasag
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilley-lamppu
http://homepage.ntlworld.com/munwai/tilley.htm
Alkuperäinen Petromax- öljylyhty, legenda jo vuodesta 1910 lähtien.
http://www.vapaa-aika.com/images/470950.jpg
Foss lienee muistaakseni ollut joku suomalainen huoltopuolen vääpeli tms. - Asian vierestä (?)
Jostain kuultua kirjoitti:
Petromax oli saksalaisnen malli (kaasu)valolampusta, joka nykyäänkin tunnetaan.
http://www.petromax.de/en/products.html
Vastaavia englantilaisia lamppuja on Tilley ja Hasag
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilley-lamppu
http://homepage.ntlworld.com/munwai/tilley.htm
Alkuperäinen Petromax- öljylyhty, legenda jo vuodesta 1910 lähtien.
http://www.vapaa-aika.com/images/470950.jpg
Foss lienee muistaakseni ollut joku suomalainen huoltopuolen vääpeli tms.50 vuotta sitten tätini ja hänen miehensä pientilalla Suomen sydänmailla ei ollut vielä sähköjä. Sittemmin asumus on toki nykyaikaistettu monillakin mukavuuksilla, mutta voimavalolyhdyn sytyttämisrituaali pumppailuineen ja ”sukan” hehkuttamisineen jäi 1950-luvun vierailuilta mieleeni!
Tätini mies (1894–1988) soti kansalaissotansa 17-vuotiaan nuorukaisen johtamassa ryhmässä. Tuosta nuorukaisesta tuli sittemmin varsin tunnettukin mies: hänen nimensä oli Urho Kaleva Kekkonen. Hänen syntyessään katseli tätini mies maailmaa jo 6-vuotiaan miehenalun silmin. Ne hän ummisti vasta pari vuotta Kekkosta myöhemmin, 94 vuoden ikään ehtineenä. Häntä haastateltiin aikoinaan johonkin 1970-luvun dokumenttiin, jota on esitetty TV:ssä.
Tätini oli vieläkin sitkeämpää sorttia. Hän syntyi 1902 ja jaksoi sinnitellä 102½-vuotiaaksi saakka, kevääseen 2005 saakka.
Isäni syntyi 1914. Hänen äitinsä kuoli pari viikkoa myöhemmin. Tuo tätini joutui ottamaan 11½-vuotiaana tyttösenä äidin ja emännän roolin eli huolehtimaan niin vauvaikäisestä pikkuveljestä kuin karjastakin. Tuollainen kokemusko lienee hänet karaissut kestämään elämässään yhtä sun toista muutakin?
Eldanka-järven jää tuli minulle hyvinkin tutuksi jo puoli vuosisataa sitten, toimiessani isäni ”autonapumiehenä”. Autoradiota ei ollut, mutta Suomussalmen (talvisota) ja Rukajärven (jatkosota) veteraanivääpelin muistilokeroissa oli hyvänlainen repertuaari tuon ajan renkutuksia! - vastailet?
Kiiskisen nimestä kirjoitti:
peräisin. Liekö Kiiskinen ollut sukunimi vai lampi? Alunperin siellä on Kiiskisvaara (tms.) mutta venäläisessä kartassa luki kait gora Kiskis, kun venäläisillä ole tapana erottaa täkäläisiä pitkiä vokaaleja lyhyistä.
Juno on saksalaista tupakkaa. korohoro (krh) nyt kranaaatinheitin - samaa sukua kuin sinko.
riu'ut ovat käymäläkuoppien reunoilla tolppien varaan asetettuja riukuja (pyöreitä vaakapuita) - siis yksinkertaisimpia mahdollisia huussien istuimia. Liukumiinat ovat ihmispaskaa siellä sun täällä maastossa, niihin voi liukastua... mitä siinä laulussa nyt muuta olikaan?Vastauksesi oli täysin oikein, mutta lapsilleko sen tarkoitit? Vähän samaa luokkaa, jos alkaisit selittämään, mikä on Ruotsin pääkaupunki.
- tietäisivät, melkein kaiken
vastailet? kirjoitti:
Vastauksesi oli täysin oikein, mutta lapsilleko sen tarkoitit? Vähän samaa luokkaa, jos alkaisit selittämään, mikä on Ruotsin pääkaupunki.
muun paitsi paikannimet, siis Joutangin ja Kiiskisvaaran... Kuule elämä on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa aivan valtavasti. Nouxseva polvi ei tiedä ennen itsestään selviä asioita saati nyt jotain asemasotaveiheen juttuja.
- nuoremman
tietäisivät, melkein kaiken kirjoitti:
muun paitsi paikannimet, siis Joutangin ja Kiiskisvaaran... Kuule elämä on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa aivan valtavasti. Nouxseva polvi ei tiedä ennen itsestään selviä asioita saati nyt jotain asemasotaveiheen juttuja.
sukupolven edustajana voin sanoa, että osan tiesin osan en. Bieloje, Tschirnija
Tschornoje-ozerot ovat sitten ilmeisesti paikannimiä sieltä päin? - selitykset
nuoremman kirjoitti:
sukupolven edustajana voin sanoa, että osan tiesin osan en. Bieloje, Tschirnija
Tschornoje-ozerot ovat sitten ilmeisesti paikannimiä sieltä päin?Ozero = järvi. Beloje ozero = ”valkoinen järvi”. Tšornoje ozero = ”musta järvi”.
Tširniozeron saa joku venättä oikeasti osaava selittää. - Tadzio de Santis
Asian vierestä (?) kirjoitti:
50 vuotta sitten tätini ja hänen miehensä pientilalla Suomen sydänmailla ei ollut vielä sähköjä. Sittemmin asumus on toki nykyaikaistettu monillakin mukavuuksilla, mutta voimavalolyhdyn sytyttämisrituaali pumppailuineen ja ”sukan” hehkuttamisineen jäi 1950-luvun vierailuilta mieleeni!
Tätini mies (1894–1988) soti kansalaissotansa 17-vuotiaan nuorukaisen johtamassa ryhmässä. Tuosta nuorukaisesta tuli sittemmin varsin tunnettukin mies: hänen nimensä oli Urho Kaleva Kekkonen. Hänen syntyessään katseli tätini mies maailmaa jo 6-vuotiaan miehenalun silmin. Ne hän ummisti vasta pari vuotta Kekkosta myöhemmin, 94 vuoden ikään ehtineenä. Häntä haastateltiin aikoinaan johonkin 1970-luvun dokumenttiin, jota on esitetty TV:ssä.
Tätini oli vieläkin sitkeämpää sorttia. Hän syntyi 1902 ja jaksoi sinnitellä 102½-vuotiaaksi saakka, kevääseen 2005 saakka.
Isäni syntyi 1914. Hänen äitinsä kuoli pari viikkoa myöhemmin. Tuo tätini joutui ottamaan 11½-vuotiaana tyttösenä äidin ja emännän roolin eli huolehtimaan niin vauvaikäisestä pikkuveljestä kuin karjastakin. Tuollainen kokemusko lienee hänet karaissut kestämään elämässään yhtä sun toista muutakin?
Eldanka-järven jää tuli minulle hyvinkin tutuksi jo puoli vuosisataa sitten, toimiessani isäni ”autonapumiehenä”. Autoradiota ei ollut, mutta Suomussalmen (talvisota) ja Rukajärven (jatkosota) veteraanivääpelin muistilokeroissa oli hyvänlainen repertuaari tuon ajan renkutuksia!Meillä oli vielä muutama vuosi sitten metsäkämpällä myrskylyhty, en muista oliko hipolito vai tilley. Kummiskin, liikaa painetta pumppasivat hätäisinä ja alkoi vuotamaan pohjasauma ja kaasuputki. Hopealangalla juotin pohjan mutta kaasuputkea ei löytynyt uutta.
- quuqqeli
vastailet? kirjoitti:
Vastauksesi oli täysin oikein, mutta lapsilleko sen tarkoitit? Vähän samaa luokkaa, jos alkaisit selittämään, mikä on Ruotsin pääkaupunki.
Ehkä lapsillekin mutta kyllä näin viiskymppisenkin tidoissa aukkoja noilta osin, kyllä tänne tietoa ja tekstiä mahtuu, ei kaikki tiedä kaikesta, on minullakin sellaisia tiedon murusia mistä ei välttämättä ihan jokainen aikuinenkaan tiedä..paitsi kuuklettamalla :)
- ovat varmaan
jotain pokeriversioita
- kuitenkaan
uhkapeleinä niiät voitiin myös pelata, erityisesti nakkia.
- pelattiin?
kuitenkaan kirjoitti:
uhkapeleinä niiät voitiin myös pelata, erityisesti nakkia.
Ei tietoa
- jostain kirjasta löytyy
pelattiin? kirjoitti:
Ei tietoa
jollei sitten internetistä. Sanoivat aikoinaan että venäläisillä olisi myös joku sen kaltainen korttipeli.
- Iihahaa
Eikös siinä lauleta siitä mistä oli suuren pute.
- ei
Kyllä Erkki Tiesmaa viittasi muonanhankintaan ympäröivästä luonnosta. Lähiruoka oli arvossaan jatkosodassakin – lihaa ja kalaa ei niin vain saatu pitkän huoltoputken läpi asemiin saakka.
Peuraa tai hirveä koetettiin sitten kypsennellä nuotiolla römpsässä. Enkä tarkoita tällä *sitä* ”römpsää” vaan pakkia. Enkä tarkoita pakilla mahavärkkiä sen enempää kuin puolustajapelaajaakaan.
- myös saksaksi
Des Eldankajärvi Eis
Des Eldankajärvi Eis,
ist hintergelassene Lebens-weis.
Wir haben den Fossi und Sassi
und Fritsi und Maxi, juu- saksaksi
kun alueelle tuli myös saksan joukkoja. Olivat kovasti innoissaan kappaleesta ja laulelivat sitä saunassa ja muuallakin.
- Wikinää
Lotta Lunkreenikin tunnetaan. Valistus- eli propagandaupseeri Tiesmaa vain muutti ralliin sopivan nimen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eldankajärven_jää
Muonituslotta Elsa Vanhala (os. Lampi) palveli jatkosodassa Uhtualla samassa yksikössä kuin kappaleen sanoittanut Erkki Tiesmaa. Hän oli laulun "lotta Lunkreeni", Tiesmaa muutti lotan sukunimen, koska Lampi ei sopinut riimeihin.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=90&a=1608 - mitään tekemistä
asemasotavaiheessa. Makoilivat korsuissa, pelasivat korttia ja haisivat. Piti olla jotain ajanvietettä ja hengen nostatusta.
- tarkoittaa
"Ei Juno päätä huimaa"
- saksalainen
... mieto saksalainen tupakka.
- Laapuska??
A. Aimo laulaa Sointu-orkesterin kanssa 1942 levytetyssä versiossa ilmiselvästi, että "Ei ryssillä heiniä, syö lastakka tallista seiniä..."
En ole missään nähnyt selitystä sanalle lastakka. Koskelahan Tuntemattomassa sotilaassa pyytää kiljupäissään laulamaan että: "Pojat, se jossa on lotta Lunkreeni ja laapuskat tallista seiniä."
Venäjän sanakirja edessäni pohdin, jotta tarkoittaisikohan tuo lastakka venäjän sanaa loshadj=loshatka=hevonen (toinen venäläinenen hevonenhan on "konj.") - ei Juno päätä huimaa
Olisiko vain hevosen nimi tuo Lastakka.
http://www.youtube.com/watch?v=jCg4jhdzQIA - Laapuska
Kas. Uutena tietona tuli minulle tuosta joutsa.fi sivulta, että Karjalan Kannaksen Lempaalassakin on Munakukkula.
"Eldankajärven jään" Muna ja Makkara ovat kuitenkin kukkuloita Uhtualla eli Kalevalassa.
Muna = N 65,2590 ja E 30,9325. Kiskiskukkulalla on puna-armeijan sotilaan patsaskin. Melkeinpä noilla koordinaateilla löytyy sekin 65,2595 ja 30,9324. Eldankajärvi löytyy lukemilla N 65,2472 - E 30,8176 eli Uhtualta noin 15 km Vuonnisen suuntaan eli länteen. Eldankajärvelle on Raatteesta linnuntietä runsas 70 km ja Suomussalmelta noin 90 km koilliseen.
Tshornoje-ozero eli Mustajärvi on Uhtualta Malviaisen kylään johtavan tien varressa. - lastakka = hevonen
лошадка = loshadka = hevonen. Googlen kääntäjä ääntää tuon loshadka-sanan niin lähelle lastakka-sanaa, että taipuisin kyllä johtamaan lastakan siihen suuntaan ,epäilemättä.
- Hyvä selitys....
"Joldanka kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin Ëлданка, mutta Ë:n päällä olevat pisteet jäävät useimmiten pois. Venäläinen ”näkee” ne silti ja lausuu myös kirjoitetun muodon Eлданка ”Joldanka” eikä ”Jeldanka”. Suomalainen taas ei osaa tuota j:tä ääntää muodossa eikä toisessa, koskapa ensimmäisenä kirjaimena näyttää olevan selvästikin E:n näköinen kapistus."
Tuo on pätevä selitys. Joldanka-järvi on järven oikea nimi, ensimmäisenä on kirjain "jo". Tätä selitystä en ole koskaan aiemmin tavannut. - aliluti 1998
Hyvä selitys.... kirjoitti:
"Joldanka kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin Ëлданка, mutta Ë:n päällä olevat pisteet jäävät useimmiten pois. Venäläinen ”näkee” ne silti ja lausuu myös kirjoitetun muodon Eлданка ”Joldanka” eikä ”Jeldanka”. Suomalainen taas ei osaa tuota j:tä ääntää muodossa eikä toisessa, koskapa ensimmäisenä kirjaimena näyttää olevan selvästikin E:n näköinen kapistus."
Tuo on pätevä selitys. Joldanka-järvi on järven oikea nimi, ensimmäisenä on kirjain "jo". Tätä selitystä en ole koskaan aiemmin tavannut." sillä on ihan suomenkielinenkin nimi Joutankijärvi "
Taitaa olla saamenkielinen alkuaan. - Vasen laita
aliluti 1998 kirjoitti:
" sillä on ihan suomenkielinenkin nimi Joutankijärvi "
Taitaa olla saamenkielinen alkuaan.Tiedoksi. Olin viime kesänä bussimatkalla Solovetskissä ja paluu tapahtui Uhtuan (Kalevala) kautta. Tien vieressä matkalla Suomen rajalle on mäen päällä muistomerkki KisKis-kukkuloilla. Kukkulalla oli kenttätykki ja sankaripatsas. Tekstissä kerrotaan, että tähän 'fasistit' pysäytettiin.
Tietääkseni monet laulussa mainitut paikat, kuten Eldanka-järvi ja Muna/Makkara ovat hankalien ryteikköjen takana eikä niissä ole helppo käydä.
- karjalan kieli!!!
Ihan voi ja on syytäkin käyttää mielestäni nimenomaan karjalaisia alkuperäisiä paikannimiä. Venäläinen voi tutkia ja mussuttaa e:n pilkkujaan ihan miten huvittaa.
- punaristilippumme
Munat ja makkara ei olleet ryteikköisiä varmaankaan enää taistelujen jälkeen, nykyään koko Suomi on yhtä ryteikkköä ainakin täällä keskisemmässä suomessa jossa hakataan metsät kaljuiksi ja annetaan sen jälkeen kasvaa aivan valtoimenaan 10-20 vuotta.
Kuinkahan olisi jos itänaapuri olisi vallannut Suomen ja nyt oltais osa suurta ja mahtavaa venäjää
Kyllä tuossa ajatuksessa olisi ainesta vaikka elokuvaksi saakka..
- olen suomalainen
Huolestuneena seurailen minäkin, että yhä useammin venäläiset nimet - jopa suomalaiset - translitteroidaan jopa suomalaiseen mediaan englantilaisittain - täysin tarpeettomasti. Tietysti näin tapahtuu siksi, että se on suomalaistoimittajille vaivattominta. Sopuleillemme on oltava ensin vain riittävän suuri ja vaikutusvaltainen suomalaismedia, joka uskalsi ja uskaltaa kirjoittaa ensimmäisenä Jeltsin (eikä Yeltsin), Tretjak (eikä Tretyak), Mihail Gorbatšov (eikä Mikhail Gorbachev), Viipuri (eikä Vyborg). Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Stallarithan taitavat käyttää vieläkin Eesti-sanaa mieluummin kuin suomalaista Viro-sanaa. Syynä siihen oli ja on Eesti NSV.
- Anonyymi
Kis-kis kukkulat laulu
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 406983
- 323948
- 453330
- 402939
- 172716
- 372238
- 162196
- 412143
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482077- 402048