ELDANKA-JÄRVEN JÄÄ

Siis mitä sanat tarkoittavat?

Petromax oli kuulemma lamppu

entäs muu

http://users.tkk.fi/~jpkontio/sanat/Eldankajarven jaa.txt
457659
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 45

Vanhimmat

"On siellä nyt fossit ja Sassit
ja puomit ja passit juu."

Äänestä

Fossit, sassit, Fritzit ja Maxit viitannevat tavalla tai toisella jatkosodan saksalaisten aseveljien nimistöön.

Itse järven nimi Eldanka on käännösvirhe. Järvi sijaitsee Vienan karjalassa Uhtualla ja sillä on ihan suomenkielinenkin nimi Joutankijärvi. Venäläinen muoto Joldanka kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin Ëлданка, mutta Ë:n päällä olevat pisteet jäävät useimmiten pois. Venäläinen ”näkee” ne silti ja lausuu myös kirjoitetun muodon Eлданка ”Joldanka” eikä ”Jeldanka”. Suomalainen taas ei osaa tuota j:tä ääntää muodossa eikä toisessa, koskapa ensimmäisenä kirjaimena näyttää olevan selvästikin E:n näköinen kapistus.

Jotta venäläinen osaisi ääntää ”Eldanka”, pitäisi nimi kirjoittaa ”Элданка”. Sellaista nimeä ei miltään kartalta löytyne.

Äänestä
  • Vienan Karjala eikä Vienan karjala. Kyllä minunkin pitäisi osata isojen kirjainten käyttö!

    Nimi Uhtua (Uhta, Ухта) on jäänyt pois neuvostoaikana 1963 ja Uhtuasta nykyisin käytettävä nimi on Kalevala (Калевала). Sijainti löytyy jostakin Suomussalmen korkeudelta.

    Äänestä

  • peräisin. Liekö Kiiskinen ollut sukunimi vai lampi? Alunperin siellä on Kiiskisvaara (tms.) mutta venäläisessä kartassa luki kait gora Kiskis, kun venäläisillä ole tapana erottaa täkäläisiä pitkiä vokaaleja lyhyistä.
    Juno on saksalaista tupakkaa. korohoro (krh) nyt kranaaatinheitin - samaa sukua kuin sinko.
    riu'ut ovat käymäläkuoppien reunoilla tolppien varaan asetettuja riukuja (pyöreitä vaakapuita) - siis yksinkertaisimpia mahdollisia huussien istuimia. Liukumiinat ovat ihmispaskaa siellä sun täällä maastossa, niihin voi liukastua... mitä siinä laulussa nyt muuta olikaan?

    Äänestä

  • Kiiskisen nimestä kirjoitti:

    peräisin. Liekö Kiiskinen ollut sukunimi vai lampi? Alunperin siellä on Kiiskisvaara (tms.) mutta venäläisessä kartassa luki kait gora Kiskis, kun venäläisillä ole tapana erottaa täkäläisiä pitkiä vokaaleja lyhyistä.
    Juno on saksalaista tupakkaa. korohoro (krh) nyt kranaaatinheitin - samaa sukua kuin sinko.
    riu'ut ovat käymäläkuoppien reunoilla tolppien varaan asetettuja riukuja (pyöreitä vaakapuita) - siis yksinkertaisimpia mahdollisia huussien istuimia. Liukumiinat ovat ihmispaskaa siellä sun täällä maastossa, niihin voi liukastua... mitä siinä laulussa nyt muuta olikaan?

    Muna- ja Makkarakukkula olivat asemasotavaiheen aikaisia tukikohtien nimiä. Niiden hallinnasta taistellessaan menetti moni poika henkensä (puolin ja toisin).

    http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=72&path=4

    Äänestä


  • Jostain kuultua kirjoitti:

    Petromax oli saksalaisnen malli (kaasu)valolampusta, joka nykyäänkin tunnetaan.

    http://www.petromax.de/en/products.html

    Vastaavia englantilaisia lamppuja on Tilley ja Hasag

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilley-lamppu

    http://homepage.ntlworld.com/munwai/tilley.htm


    Alkuperäinen Petromax- öljylyhty, legenda jo vuodesta 1910 lähtien.

    http://www.vapaa-aika.com/images/470950.jpg


    Foss lienee muistaakseni ollut joku suomalainen huoltopuolen vääpeli tms.

    50 vuotta sitten tätini ja hänen miehensä pientilalla Suomen sydänmailla ei ollut vielä sähköjä. Sittemmin asumus on toki nykyaikaistettu monillakin mukavuuksilla, mutta voimavalolyhdyn sytyttämisrituaali pumppailuineen ja ”sukan” hehkuttamisineen jäi 1950-luvun vierailuilta mieleeni!

    Tätini mies (1894–1988) soti kansalaissotansa 17-vuotiaan nuorukaisen johtamassa ryhmässä. Tuosta nuorukaisesta tuli sittemmin varsin tunnettukin mies: hänen nimensä oli Urho Kaleva Kekkonen. Hänen syntyessään katseli tätini mies maailmaa jo 6-vuotiaan miehenalun silmin. Ne hän ummisti vasta pari vuotta Kekkosta myöhemmin, 94 vuoden ikään ehtineenä. Häntä haastateltiin aikoinaan johonkin 1970-luvun dokumenttiin, jota on esitetty TV:ssä.

    Tätini oli vieläkin sitkeämpää sorttia. Hän syntyi 1902 ja jaksoi sinnitellä 102½-vuotiaaksi saakka, kevääseen 2005 saakka.

    Isäni syntyi 1914. Hänen äitinsä kuoli pari viikkoa myöhemmin. Tuo tätini joutui ottamaan 11½-vuotiaana tyttösenä äidin ja emännän roolin eli huolehtimaan niin vauvaikäisestä pikkuveljestä kuin karjastakin. Tuollainen kokemusko lienee hänet karaissut kestämään elämässään yhtä sun toista muutakin?

    Eldanka-järven jää tuli minulle hyvinkin tutuksi jo puoli vuosisataa sitten, toimiessani isäni ”autonapumiehenä”. Autoradiota ei ollut, mutta Suomussalmen (talvisota) ja Rukajärven (jatkosota) veteraanivääpelin muistilokeroissa oli hyvänlainen repertuaari tuon ajan renkutuksia!

    Äänestä

  • Kiiskisen nimestä kirjoitti:

    peräisin. Liekö Kiiskinen ollut sukunimi vai lampi? Alunperin siellä on Kiiskisvaara (tms.) mutta venäläisessä kartassa luki kait gora Kiskis, kun venäläisillä ole tapana erottaa täkäläisiä pitkiä vokaaleja lyhyistä.
    Juno on saksalaista tupakkaa. korohoro (krh) nyt kranaaatinheitin - samaa sukua kuin sinko.
    riu'ut ovat käymäläkuoppien reunoilla tolppien varaan asetettuja riukuja (pyöreitä vaakapuita) - siis yksinkertaisimpia mahdollisia huussien istuimia. Liukumiinat ovat ihmispaskaa siellä sun täällä maastossa, niihin voi liukastua... mitä siinä laulussa nyt muuta olikaan?

    Vastauksesi oli täysin oikein, mutta lapsilleko sen tarkoitit? Vähän samaa luokkaa, jos alkaisit selittämään, mikä on Ruotsin pääkaupunki.

    Äänestä

  • vastailet? kirjoitti:

    Vastauksesi oli täysin oikein, mutta lapsilleko sen tarkoitit? Vähän samaa luokkaa, jos alkaisit selittämään, mikä on Ruotsin pääkaupunki.

    muun paitsi paikannimet, siis Joutangin ja Kiiskisvaaran... Kuule elämä on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa aivan valtavasti. Nouxseva polvi ei tiedä ennen itsestään selviä asioita saati nyt jotain asemasotaveiheen juttuja.

    Äänestä

  • tietäisivät, melkein kaiken kirjoitti:

    muun paitsi paikannimet, siis Joutangin ja Kiiskisvaaran... Kuule elämä on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa aivan valtavasti. Nouxseva polvi ei tiedä ennen itsestään selviä asioita saati nyt jotain asemasotaveiheen juttuja.

    sukupolven edustajana voin sanoa, että osan tiesin osan en. Bieloje, Tschirnija
    Tschornoje-ozerot ovat sitten ilmeisesti paikannimiä sieltä päin?

    Äänestä

  • nuoremman kirjoitti:

    sukupolven edustajana voin sanoa, että osan tiesin osan en. Bieloje, Tschirnija
    Tschornoje-ozerot ovat sitten ilmeisesti paikannimiä sieltä päin?

    Ozero = järvi. Beloje ozero = ”valkoinen järvi”. Tšornoje ozero = ”musta järvi”.

    Tširniozeron saa joku venättä oikeasti osaava selittää.

    Äänestä

  • Asian vierestä (?) kirjoitti:

    50 vuotta sitten tätini ja hänen miehensä pientilalla Suomen sydänmailla ei ollut vielä sähköjä. Sittemmin asumus on toki nykyaikaistettu monillakin mukavuuksilla, mutta voimavalolyhdyn sytyttämisrituaali pumppailuineen ja ”sukan” hehkuttamisineen jäi 1950-luvun vierailuilta mieleeni!

    Tätini mies (1894–1988) soti kansalaissotansa 17-vuotiaan nuorukaisen johtamassa ryhmässä. Tuosta nuorukaisesta tuli sittemmin varsin tunnettukin mies: hänen nimensä oli Urho Kaleva Kekkonen. Hänen syntyessään katseli tätini mies maailmaa jo 6-vuotiaan miehenalun silmin. Ne hän ummisti vasta pari vuotta Kekkosta myöhemmin, 94 vuoden ikään ehtineenä. Häntä haastateltiin aikoinaan johonkin 1970-luvun dokumenttiin, jota on esitetty TV:ssä.

    Tätini oli vieläkin sitkeämpää sorttia. Hän syntyi 1902 ja jaksoi sinnitellä 102½-vuotiaaksi saakka, kevääseen 2005 saakka.

    Isäni syntyi 1914. Hänen äitinsä kuoli pari viikkoa myöhemmin. Tuo tätini joutui ottamaan 11½-vuotiaana tyttösenä äidin ja emännän roolin eli huolehtimaan niin vauvaikäisestä pikkuveljestä kuin karjastakin. Tuollainen kokemusko lienee hänet karaissut kestämään elämässään yhtä sun toista muutakin?

    Eldanka-järven jää tuli minulle hyvinkin tutuksi jo puoli vuosisataa sitten, toimiessani isäni ”autonapumiehenä”. Autoradiota ei ollut, mutta Suomussalmen (talvisota) ja Rukajärven (jatkosota) veteraanivääpelin muistilokeroissa oli hyvänlainen repertuaari tuon ajan renkutuksia!

    Meillä oli vielä muutama vuosi sitten metsäkämpällä myrskylyhty, en muista oliko hipolito vai tilley. Kummiskin, liikaa painetta pumppasivat hätäisinä ja alkoi vuotamaan pohjasauma ja kaasuputki. Hopealangalla juotin pohjan mutta kaasuputkea ei löytynyt uutta.

    Äänestä

  • vastailet? kirjoitti:

    Vastauksesi oli täysin oikein, mutta lapsilleko sen tarkoitit? Vähän samaa luokkaa, jos alkaisit selittämään, mikä on Ruotsin pääkaupunki.

    Ehkä lapsillekin mutta kyllä näin viiskymppisenkin tidoissa aukkoja noilta osin, kyllä tänne tietoa ja tekstiä mahtuu, ei kaikki tiedä kaikesta, on minullakin sellaisia tiedon murusia mistä ei välttämättä ihan jokainen aikuinenkaan tiedä..paitsi kuuklettamalla :)

    Äänestä

  • Täsm. kirjoitti:

    Muna- ja Makkarakukkula olivat asemasotavaiheen aikaisia tukikohtien nimiä. Niiden hallinnasta taistellessaan menetti moni poika henkensä (puolin ja toisin).

    http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=72&path=4

    Munat ja makkarat tarkoittivat tietenkin homostelua jotacsiellä harrastettin.

    Äänestä

jotain pokeriversioita

Äänestä
  • uhkapeleinä niiät voitiin myös pelata, erityisesti nakkia.

    Äänestä

  • kuitenkaan kirjoitti:

    uhkapeleinä niiät voitiin myös pelata, erityisesti nakkia.

    Ei tietoa

    Äänestä


  • pelattiin? kirjoitti:

    Ei tietoa

    jollei sitten internetistä. Sanoivat aikoinaan että venäläisillä olisi myös joku sen kaltainen korttipeli.

    Äänestä

Eikös siinä lauleta siitä mistä oli suuren pute.

Äänestä
  • Kyllä Erkki Tiesmaa viittasi muonanhankintaan ympäröivästä luonnosta. Lähiruoka oli arvossaan jatkosodassakin – lihaa ja kalaa ei niin vain saatu pitkän huoltoputken läpi asemiin saakka.

    Peuraa tai hirveä koetettiin sitten kypsennellä nuotiolla römpsässä. Enkä tarkoita tällä *sitä* ”römpsää” vaan pakkia. Enkä tarkoita pakilla mahavärkkiä sen enempää kuin puolustajapelaajaakaan.

    Äänestä

Des Eldankajärvi Eis
Des Eldankajärvi Eis,
ist hintergelassene Lebens-weis.
Wir haben den Fossi und Sassi
und Fritsi und Maxi, juu

Äänestä
  • kun alueelle tuli myös saksan joukkoja. Olivat kovasti innoissaan kappaleesta ja laulelivat sitä saunassa ja muuallakin.

    Äänestä

asemasotavaiheessa. Makoilivat korsuissa, pelasivat korttia ja haisivat. Piti olla jotain ajanvietettä ja hengen nostatusta.

Äänestä

"Ei Juno päätä huimaa"

Äänestä
  • ... mieto saksalainen tupakka.

    Äänestä

A. Aimo laulaa Sointu-orkesterin kanssa 1942 levytetyssä versiossa ilmiselvästi, että "Ei ryssillä heiniä, syö lastakka tallista seiniä..."
En ole missään nähnyt selitystä sanalle lastakka. Koskelahan Tuntemattomassa sotilaassa pyytää kiljupäissään laulamaan että: "Pojat, se jossa on lotta Lunkreeni ja laapuskat tallista seiniä."
Venäjän sanakirja edessäni pohdin, jotta tarkoittaisikohan tuo lastakka venäjän sanaa loshadj=loshatka=hevonen (toinen venäläinenen hevonenhan on "konj.")

Äänestä

Kas. Uutena tietona tuli minulle tuosta joutsa.fi sivulta, että Karjalan Kannaksen Lempaalassakin on Munakukkula.
"Eldankajärven jään" Muna ja Makkara ovat kuitenkin kukkuloita Uhtualla eli Kalevalassa.
Muna = N 65,2590 ja E 30,9325. Kiskiskukkulalla on puna-armeijan sotilaan patsaskin. Melkeinpä noilla koordinaateilla löytyy sekin 65,2595 ja 30,9324. Eldankajärvi löytyy lukemilla N 65,2472 - E 30,8176 eli Uhtualta noin 15 km Vuonnisen suuntaan eli länteen. Eldankajärvelle on Raatteesta linnuntietä runsas 70 km ja Suomussalmelta noin 90 km koilliseen.
Tshornoje-ozero eli Mustajärvi on Uhtualta Malviaisen kylään johtavan tien varressa.

Äänestä

лошадка = loshadka = hevonen. Googlen kääntäjä ääntää tuon loshadka-sanan niin lähelle lastakka-sanaa, että taipuisin kyllä johtamaan lastakan siihen suuntaan ,epäilemättä.

Äänestä
  • "Joldanka kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin Ëлданка, mutta Ë:n päällä olevat pisteet jäävät useimmiten pois. Venäläinen ”näkee” ne silti ja lausuu myös kirjoitetun muodon Eлданка ”Joldanka” eikä ”Jeldanka”. Suomalainen taas ei osaa tuota j:tä ääntää muodossa eikä toisessa, koskapa ensimmäisenä kirjaimena näyttää olevan selvästikin E:n näköinen kapistus."

    Tuo on pätevä selitys. Joldanka-järvi on järven oikea nimi, ensimmäisenä on kirjain "jo". Tätä selitystä en ole koskaan aiemmin tavannut.

    Äänestä

  • Hyvä selitys.... kirjoitti:

    "Joldanka kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin Ëлданка, mutta Ë:n päällä olevat pisteet jäävät useimmiten pois. Venäläinen ”näkee” ne silti ja lausuu myös kirjoitetun muodon Eлданка ”Joldanka” eikä ”Jeldanka”. Suomalainen taas ei osaa tuota j:tä ääntää muodossa eikä toisessa, koskapa ensimmäisenä kirjaimena näyttää olevan selvästikin E:n näköinen kapistus."

    Tuo on pätevä selitys. Joldanka-järvi on järven oikea nimi, ensimmäisenä on kirjain "jo". Tätä selitystä en ole koskaan aiemmin tavannut.

    " sillä on ihan suomenkielinenkin nimi Joutankijärvi "

    Taitaa olla saamenkielinen alkuaan.

    Äänestä

  • aliluti 1998 kirjoitti:

    " sillä on ihan suomenkielinenkin nimi Joutankijärvi "

    Taitaa olla saamenkielinen alkuaan.

    Tiedoksi. Olin viime kesänä bussimatkalla Solovetskissä ja paluu tapahtui Uhtuan (Kalevala) kautta. Tien vieressä matkalla Suomen rajalle on mäen päällä muistomerkki KisKis-kukkuloilla. Kukkulalla oli kenttätykki ja sankaripatsas. Tekstissä kerrotaan, että tähän 'fasistit' pysäytettiin.

    Tietääkseni monet laulussa mainitut paikat, kuten Eldanka-järvi ja Muna/Makkara ovat hankalien ryteikköjen takana eikä niissä ole helppo käydä.

    Äänestä

  • Vasen laita kirjoitti:

    Tiedoksi. Olin viime kesänä bussimatkalla Solovetskissä ja paluu tapahtui Uhtuan (Kalevala) kautta. Tien vieressä matkalla Suomen rajalle on mäen päällä muistomerkki KisKis-kukkuloilla. Kukkulalla oli kenttätykki ja sankaripatsas. Tekstissä kerrotaan, että tähän 'fasistit' pysäytettiin.

    Tietääkseni monet laulussa mainitut paikat, kuten Eldanka-järvi ja Muna/Makkara ovat hankalien ryteikköjen takana eikä niissä ole helppo käydä.

    Varkaita ne on

    Äänestä

Ihan voi ja on syytäkin käyttää mielestäni nimenomaan karjalaisia alkuperäisiä paikannimiä. Venäläinen voi tutkia ja mussuttaa e:n pilkkujaan ihan miten huvittaa.

Äänestä
  • Munat ja makkara ei olleet ryteikköisiä varmaankaan enää taistelujen jälkeen, nykyään koko Suomi on yhtä ryteikkköä ainakin täällä keskisemmässä suomessa jossa hakataan metsät kaljuiksi ja annetaan sen jälkeen kasvaa aivan valtoimenaan 10-20 vuotta.

    Kuinkahan olisi jos itänaapuri olisi vallannut Suomen ja nyt oltais osa suurta ja mahtavaa venäjää

    Kyllä tuossa ajatuksessa olisi ainesta vaikka elokuvaksi saakka..

    Äänestä

  • punaristilippumme kirjoitti:

    Munat ja makkara ei olleet ryteikköisiä varmaankaan enää taistelujen jälkeen, nykyään koko Suomi on yhtä ryteikkköä ainakin täällä keskisemmässä suomessa jossa hakataan metsät kaljuiksi ja annetaan sen jälkeen kasvaa aivan valtoimenaan 10-20 vuotta.

    Kuinkahan olisi jos itänaapuri olisi vallannut Suomen ja nyt oltais osa suurta ja mahtavaa venäjää

    Kyllä tuossa ajatuksessa olisi ainesta vaikka elokuvaksi saakka..

    CCCP ja kibbutsit työleirit .

    Äänestä

  • punaristilippumme kirjoitti:

    Munat ja makkara ei olleet ryteikköisiä varmaankaan enää taistelujen jälkeen, nykyään koko Suomi on yhtä ryteikkköä ainakin täällä keskisemmässä suomessa jossa hakataan metsät kaljuiksi ja annetaan sen jälkeen kasvaa aivan valtoimenaan 10-20 vuotta.

    Kuinkahan olisi jos itänaapuri olisi vallannut Suomen ja nyt oltais osa suurta ja mahtavaa venäjää

    Kyllä tuossa ajatuksessa olisi ainesta vaikka elokuvaksi saakka..

    Venäläisillä on Suomessa yhteisomistus maatiloja kolhoosi.

    Äänestä

Huolestuneena seurailen minäkin, että yhä useammin venäläiset nimet - jopa suomalaiset - translitteroidaan jopa suomalaiseen mediaan englantilaisittain - täysin tarpeettomasti. Tietysti näin tapahtuu siksi, että se on suomalaistoimittajille vaivattominta. Sopuleillemme on oltava ensin vain riittävän suuri ja vaikutusvaltainen suomalaismedia, joka uskalsi ja uskaltaa kirjoittaa ensimmäisenä Jeltsin (eikä Yeltsin), Tretjak (eikä Tretyak), Mihail Gorbatšov (eikä Mikhail Gorbachev), Viipuri (eikä Vyborg). Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Stallarithan taitavat käyttää vieläkin Eesti-sanaa mieluummin kuin suomalaista Viro-sanaa. Syynä siihen oli ja on Eesti NSV.

Äänestä
  • Eesti on eestikeeies Eestin kieli .

    Äänestä

Kis-kis kukkulat laulu

Äänestä
  • Venäläinen kis kis suklaa Nestle.

    Äänestä

Munat ja makkarat viittasi tietenkin korsumajoituksessa yleiseen homosteluun.

Äänestä
  • Pasin taas hyvin keksitty!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Mihin hävisi kirjoitti:

Siis mitä sanat tarkoittavat?

Petromax oli kuulemma lamppu

entäs muu

http://users.tkk.fi/~jpkontio/sanat/Eldankajarven jaa.txt

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu