Ihmisaivot ovat tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin laite ja ymmärretysti monet pitävät niitä ikuisena ratkeamattomana arvoituksena. Nyt on kuitenkin jo vuosien ajan ollut yhtenä neurotieteiden tavoitteena laatia simulointimalli todellisille ihmisaivoille, monien välietappien kautta luonnollisesti. Tunnettu hanke tältä alueelta on Blue Brain -projekti.
http://bluebrain.epfl.ch/
Mutta syy miksi kirjoittelen asiasta on, että löysin upean, tuoreen, perusteellisen dokumentin "Whole Brain Emulation" -hankkeen tilasta:
http://www.fhi.ox.ac.uk/Reports/2008-3.pdf
"Whole Brain Emulation" liittyy läheisesti hieman kauempana olevaan tavoitteeseen yksilön aivojen informaatiosisällön, siis ihmisen mielen lataamisesta tietokoneen muistiin ("Mind Upload") ja mahdollistaen siten eräänlaisen mielen "pseudokuolemattomuuden".
Mutta näistä "huuhaahankkeista" ei nyt kannata keskustella sen enempää. Dokumentti on mielenkiintoinen ja "Whole Brain Emulation" on puhdasta neurotiedettä ilman sen kummempia huuhaatavoitteita. Siis jos on hiemankin kiinnostusta (ja taustaymmärrystä), niin kannattaa tutustua dokuun.
http://bluebrain.epfl.ch/
Mutta syy miksi kirjoittelen asiasta on, että löysin upean, tuoreen, perusteellisen dokumentin "Whole Brain Emulation" -hankkeen tilasta:
http://www.fhi.ox.ac.uk/Reports/2008-3.pdf
"Whole Brain Emulation" liittyy läheisesti hieman kauempana olevaan tavoitteeseen yksilön aivojen informaatiosisällön, siis ihmisen mielen lataamisesta tietokoneen muistiin ("Mind Upload") ja mahdollistaen siten eräänlaisen mielen "pseudokuolemattomuuden".
Mutta näistä "huuhaahankkeista" ei nyt kannata keskustella sen enempää. Dokumentti on mielenkiintoinen ja "Whole Brain Emulation" on puhdasta neurotiedettä ilman sen kummempia huuhaatavoitteita. Siis jos on hiemankin kiinnostusta (ja taustaymmärrystä), niin kannattaa tutustua dokuun.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kopioida oma mieli koneeseen ja alkaa pohtimaan mualiman asioita ihan itsekseen :)
Kun lukee Bluebrain-projektin esittelyä, siitä ilmenee, että tähän mennessä on onnistuttu rakentamaan NCC:stä (NeoCorticalColumn - aivokuoren pilarinmuotonen, n. 10 000 neuronia sisältävä, toistuva rakenneyksikkö) erittäin tarkasti biologisesti todenmukainen, mutta erittäin laskentaintensiivinen malli. Tätä mallia yhä hiotaan, verrataan sen käyttäytymistä "wetware-NCC:hen" ja sen jälkeen on vuorossa vaikea tehtävä.
Jotta voitaisiin simuloida isompia kokonaisuuksia, koko aivokuorta ja muita aivojen osia, on NCC:n mallin abstraktiotasoa pakko nostaa. Siis täytyy luopua hyvin yksityiskohtaisesta solutason geometrisia rakenteita simuloivasta mallista ja mallintaa se, mitä NCC algorimitasolla tekee, ei miten tämä moduli kaiken geometria-kemia-biologia-ionivirtatasolla toteuttaa, koska laskentakapasiteetti ei vuosikymmeniin riitä tällä tarkkuudella koko aivojen simulointiin.
Tämä vaihe on erittäin mielenkiintoinen, koska siinä syntyy aivan perimmäistä, ja yksityiskohtaista ymmärrystä aivokuoren toiminnasta. No, odotuksena on, että uusi malli suunnilleen vastaisi HTM-modulin toimintaa.
http://www.numenta.com/Numenta_HTM_Concepts.pdf
Marcus Hutterin tietämyksenkoodaus-palkintoa on jo vähän lunasteltu.
http://prize.hutter1.net/
Mutta alkuperäisen ihmistietämyksen pakkaaminen näkyy enemmän sellaisen tiedon pakkaamisessa, joka ei ole noin käsitteellistä. Minua kiinnostaa enemmän taiteen pakkaaminen. Taidehan pyrkii jättämään muistijäljen, eli se luonnostaan noudattaa aivokuoren rajoja. Se on tärkeää käyttöliittymäsuunnittelussa, mutta toisaalta generatiivinen taide on itsehuijaustakin.
Ööö.. Miksi generatiivinen taide on itsehuijausta? Ja kuka on se itse?
"Miksi generatiivinen taide on itsehuijausta? Ja kuka on se itse?"
En ole varma onko se. Keskeneräinen ajatus.
Mutta ihmettelen ketkä näistä Usalaisista ymmärtää tietokonepelien syvempiä rakenteita:
http://www.pewinternet.org/pdfs/PIP_Teens_Games_and_Civics_Report_FINAL.pdf
Ehkä monet oppivat sen pelatessaan. Mutta kokemani mukaan keskivertoihmisten kiinnostus on niin maallisella tasolla, ettei heille vaan jää tilaa...
Ja koska viihdebisneksessä ainoa dialogi kuluttajan ja tekijän välillä on raha ja suosio, ei taide tee sitä tehtävää mitä se voisi tehdä.
http://tiedostamaton.net/t/mitaontaide.html
"Tämä määritelmä taiteesta toimintana, jonka olemus välittyy tietoisen ajattelun ulkopuolella, on taiteen psykologinen määritelmä. Varsinainen taiteen määritelmä taas rajaa taiteeksi tällaisesta toiminnasta vain sen osan, jonka taide-eliitti määrittelee taiteeksi."
Varsinainen "eliitti-taide" voisi olla aivojen ymmärtämisen kannalta kiinnostava ilmiö. Siis jonkin taideteorian kautta.
Musiikkiteoria on yksi tutkittu ala
http://www.uta.fi/mute/ryt01.htm
"Toisaalta meille kaikille on intuitiivisesti selvää, että taide on tekemisissä ihmisten tunteiden kanssa.."
Kyllä.
"..ja vastakkainen järjelle."
Järki ja tunteet eivät ole vastakohtia vaan tunteet ovat järjen alaluokka. Tunne on erikoislaatuista järkeä.
"Taide myös karttaa älyä, taidetta voidaan analysoida, mutta millään älyllisellä analyysillä ei päästä taideteoksen kokemiseen sisälle,"
Toki taidetta voidaan analysoida ja sitä on aina tehty, mutta taiteen subjektiiviseen kokemiseen on ymmärettävästi ehkä lopultakin mahdotonta ulkopuolisten päästä sisälle.
" ..eikä voida älyllisen kaavan avulla tuottaa sävähdyttävää taideteosta. Taideteosta kannata alkaa selittämään."
Mutta taiteen hahmojen sisältö noudattaa silti omia loogisia lakejaan ja minä en näe mitää syytä miksi generatiivinen taide, jota ei voida erottaa ihmisen aikaansaannoksista, ei olisi mahdollista.
Se, että taiteen kokijan analyysi ei ole useinkaan tietoisella tasolla ei ole todiste siitä, että taideteoksessa olisi sisäistä logiikkaa, jonka mielen alitajuinen osa analysoi, ja jota voidaan myös muilla keinoin haluttaessa analysoida.
Muuten onhan todettu aivokuvantamisen avulla, että ammattimuusikot kuuntelevat musiikkia aivan eri aivoalueiden avulla kun tavikset. He ilmeisesti analysoivat syvemmin kuulemaansa. Eikä se estä sitä, että he eivät "kuuntelisi tunteella".
"Se, että taiteen kokijan analyysi ei ole useinkaan tietoisella tasolla ei ole todiste siitä, että taideteoksessa olisi sisäistä logiikkaa, jonka mielen alitajuinen osa analysoi, ja jota voidaan myös muilla keinoin haluttaessa analysoida."
Kirjaimellisesti ymmärsin ettei välttämättä ole sisäistä logiikkaa? Voi hyvin olla että taiteilija on usein vain omista luonnollisista aistihavainnoistaan jäljentänyt aistimuksiaan teokseen, eikä siinä silloin olekaan mitään alitajunnallista mielenlogiikkaa.
Mutta varsinkin populaariteokset ovat aina abstraktisuudestaan huolimatta yleensä mieleenpainuvia. Uskoisin niiden osuvan jonnekin hermoon, tarkoituksellisesti. Niinhän aikuisviihdekin osuu mutta se taas ei ole selkeästi abstraktia.
Taiteessa on valmiita kaavoja ja formaatteja. Se on kai sitä kulttuurievoluutiota ja generatiivisuutta.
Jos taide ei liity ollenkaan yleiseen älykkyyteen, vaan se olisi puhtaasti kehollista toimintaa. "Alkukantaisten" hermosolujen herättelyä jotka periytyvät joistain uimaliikkeistä. Joissain muusikissa sellaisiakin näkyy liikeratoja näkyy...
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/ahonen.htm
"Tutkimuksessa havaittiin, että muusikkojen aivokurkiainen (corpus callosum) oli paksumpi kuin ei-muusikkojen"..."Ammattimuusikkojen pikkuaivot olivat suhteellisesti suuremmat, vaikka aivojen kokonaiskoossa ei ollut eroja kohderyhmien välillä."
Tämä näyttäisi tukevat yleisen älykkyyden teoriaa siinä ettei aivokuorella olisi mitään "musiikkikeskusta".
Mutta toisaalta tilaan liittyvä päättelykyky parani Mozartia kuunnellessa.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Mozart-efekti
Tarkoitin tietysti:
"Se, että taiteen kokijan analyysi ei ole useinkaan tietoisella tasolla ei ole todiste siitä, että taideteoksessa EI olisi sisäistä logiikkaa, jotakin johdonmukasta rakennetta, jonka mielen alitajuinen osa analysoi, ja jota voidaan myös muilla keinoin haluttaessa analysoida."
On olemassa täyttä satunnaisuutta, valkoista kohinaa. Se ei ole kiinnostavaa.
Sitten on olemassa yksinkertaisia funktioita esim ruudukko, yhtä tai kahta taajutta käyttävä jaksollinen piipitys tai perusiskelmän kertosäe. Nämäkään eivät ole kiinnostavia.
Kiinnostavaa on, kun seikkaillaan kohinan, kaaoksen ja järjestyksen rajamailla. Minä pidän esim. jazzista. Näissä tapauksissa analyysin tekevät kouluttautuneet alitajunnan mekanismit, HTM-logiikka. Alitajunta on harjoitettava tällaiseen taiteeseen, mutta teoretisointi ("ymmärtäminen") ei ole välttämätöntä, vaikka se onkin mahdollista. Samoin kuin generatiivinen taide.
Taide perustuu kuitenkin muistamiseen ja eläimet eivät siksi sitä ymmärrä. Sävellys noudattaa tiettyjä päällekkäisiä rytmejä, joista sen voi muistaa ja sitä voi käsitellä alitajunnassaan...
Eli AGIN kannalta kiinnostavaksi jää kuitenkin musiikin yleinen rakenne eli muistisäännöt.
Mutta esim Tšaikovskin pateettisesta sinfoniasta on kai turha etsiä mitään sellaista "subjektiivisuutta" joka edustaa koko ihmisen maailmankuvaa...
Luettuani koko WBE (Whole Brain Emulation) paperin, ei voinut kuin ihmetellä, miten lyhytnäköisiä voidaan olla:
"An important hypothesis for WBE is that in order to emulate the brain we do not need to
understand the whole system"
Vaikka on ajat sitten todettu, että systeemi on enemmän, kuin osiensa summa. Tämä todettiin jo pari vuotta sitten, kun hiiren aivosolua simuloitiin tietokoneilla. Rakenteellisesti oikea solu ei toiminnallisesti toiminut odotetusti. Eli mitä simuloitiin oli yksi solu, joka ei ollut aivosolu ilman hiirtä ympärillään, vaan 'sekosi' ilman sitä jatkuvaa signaalivirtaa, johon se oli evoluution myötä kehittynyt.
Mutta mitä muuta odottaa. Koko WBE paperi on James Martin 21st Century Schoolin tuotantoa. Koko koulu on kokolailla futurologien (jotka luen wannabe tiede-Nostardamusten joukkoon) hiekkalaatikko jolla on ikääkin vajaa kolme vuotta. Ja pragmaattisuutta edustaa sekin, että yhtään ainoaa käyttäytymistieteilijää tai lääketieteen edustajaa ei kuulu koko paperin tekijöihin. Eli futurama-pellet eivät edes oikeasti tiedä, mitä he mallintavat!
Kuitenkin tämä puute tekee melkein mahdottomaksi saavuttaa mitään. Tämän todetakseen tarvitsee tutkia rajatapauksia, eli neurologisia tapauksia, kuten Professori Stonen tai Lurian tutkimuksia vaurioituneiden mielien toiminnasta.
Jos tälläistä neurologiaa tutkii, huomaa pian, että aivot eivät ole loogiset. Täysin loogisia ihmisiä on olemassa, mutta useimmissa tapauksissa tämä johtuu oikean aivopuoliskon vakavasta vauriosta ja tälläinen ihminen ei ole 'normaali' tai 'looginen' ns. tavallisten ihmisten mielestä.
Toisaalta erilaisista vaurioista syntyy tilanteita, joita ei voi selittää täysin loogisesti. Yksinkertainen aphasia vasemmassa aivolohkossa synnyttää tilanteen, jossa sanat ymmärretään oikein, mutta tarkoitus ei koska ihmiset käyttävät paljon tiedostamatonta viestintää. Sama vamma oikeassa aivolohkossa aiheuttaakin täysin päinvastaisen tilanteen, mutta kummallista kyllä ihminen pystyy ymmärtämään toista ihmistä tällöin paremmin, kuin vasemman aivolohkon vaurion yhteydessä.
Tälläinen pikku seikka, kielen tunnepohjaisen luonteen tai värin näymätön tärkeys loogiselta tuntuvaan kommunikaatioon menee yli useimpien tekno-uskovaisten hilseen.
Tästä syystä tietokonenörtti epäonnistuu kerta toisensa jälkeen yrittäessään luoda universaaleja puheentunnistus- ym. järjestelmiä. Onnistuakseen, järjestelmät vaativat huomattavasti aivoja enemmän 'ohjelmointia', koska parametrit sanoille on asetettava paljon laajemmiksi, kuin ihmisellä. Ihminen toimii suurelta osin tunteella, ei logiikalla, kun taas tietokone ekspertit suurimmaksi osaksi kuvittelevat, että on olemassa jokin salattu logiikka, jolla kaikki alkaa toimia normaalisti.
No, Yusa löi vetoa, että 2-10 vuotta kuluu AGI:n (viimeisin lyhenne klassiselle tekoälylle kuulemma) kehitykseen.
Mutta ei tarvitse kuin katsoa näitä Yusan viestejä ja tajuaa totuuden: Joka ainoa esittelee taas uuden 'paperin' tai 'projektin', jonka joku futuramasti, kuten Kapteeni Cyborg (anteeksi, Professori Ken Warwick) on aloittanut. Yksikään ei esittele mitä projektista sittemmin kuuluu. Tämä johtuu siitä, että huolimatta niistä miljoonista projekteista jotka 1960-luvulta lähtien on aloitettu varsin vakavissakin yliopistoissa, vain kourallinen ja yleensä erittäin suppeaan osa-alueeseen keskittyvä kourallinen, on koskaan päässyt tavoitteeseensa. Loput hiipuvat muiden futuristien ennustusten tavoin akateemiseen hiljaisuuteen rahoituksen ja innostuksen loppuessa. Tai sitten tekijät lähtevät johonkin muuhun työhön, kun käy selväksi että projekti joka kuulostaa niin yksinkertaiselta osoittautuu mahdottomaksi toteuttaa.
Loppujen lopuksi totuus tuijottaa näitä henkilöitä peilistä: Ihminen on enemmän, kuin osiensa summa. Jos aikoo simuloida ihmisen mieltä, pitää simuloida koko ihmistä, aina pikkuvarpaaseen asti.
Kun tämän ymmärtää, ymmärtää aivojen tai mielen mallintamisen mahdottomuuden. Ei ole olemassa riittävän tehokkaita tietokoneita, joilla digitaalinen logiikka voisi saavuttaa sen vaivattoman analogisen rajattomuuden, jonka ihminen saavuttaa täysin tiedostamattomasti.
"Vaikka on ajat sitten todettu, että systeemi on enemmän, kuin osiensa summa. Tämä todettiin jo pari vuotta sitten, kun hiiren aivosolua simuloitiin tietokoneilla. Rakenteellisesti oikea solu ei toiminnallisesti toiminut odotetusti. Eli mitä simuloitiin oli yksi solu, joka ei ollut aivosolu ilman hiirtä ympärillään, vaan 'sekosi' ilman sitä jatkuvaa signaalivirtaa, johon se oli evoluution myötä kehittynyt."
Systeemin emergentit ominaisuudet ovat aivan tunnetusti enemmän kuin ne ominaisuudet, jotka on nähtävissä se osissa. Mutta kyllä luonnontieiden paradigma sittenkin on se, että ne ovat osien tarkat ominaisuudet, jotka tekevät sen systeemin. Ilman reduktionismia ei ole luonnontiedettä.
BlueBrain-projekti ei simuloi yhtä solua vaan 10 000:tta rotan solun kokonaisuutta. Siinä juuri testataan mallien oikeellisuutta ja kolumni-yksikön emergenttien ominaisuuksien vastaavutta wetware-yksikköön. Jos ennustat tavoitetta mahdottomaksi niin hyvä on. (Väli-)tuloksia nähdään kyllä ihan lähivuosina. Väliraporttien mukaan homma edistyy hyvin, mutta uskon ihan hyvin, että homma on todella vaikea. Neuroonityyppien (ja cliasolujen) mallien on oltava riittävän oikeita, ei sinne päin. Aivan varmasti paljon opittavaa on vielä jäljellä, eteenkin cliasolujen roolin selvittämisessä.
WBE-raportin avustajista tunnen vuosien takaa (MURG-sähköpostilista) Eugene Leitlin ja Randal Koenen ("thanks to" osio). Koene on tiukka neurologian ammattilainen (ehkä nobel odottamassa hippokampusmallistaan..) ja Leitl on moniosaaja, ärsyttäväkin inhorealisti, jonka syynistä ei mene mitä tahansa läpi. Siis kaikkea muuta kuin yltiöoptimisti. Mutta hän kyllä pysyy aina asiassa eikä ammu mitään alas ilman kunnon perusteita. Mutta usein niitä löytyy.
En viitsi puuttua tuohon muuhun tällä erää. Se on sen verran löysää.
"Loppujen lopuksi totuus tuijottaa näitä henkilöitä peilistä: Ihminen on enemmän, kuin osiensa summa. Jos aikoo simuloida ihmisen mieltä, pitää simuloida koko ihmistä, aina pikkuvarpaaseen asti.
Kun tämän ymmärtää, ymmärtää aivojen tai mielen mallintamisen mahdottomuuden. Ei ole olemassa riittävän tehokkaita tietokoneita, joilla digitaalinen logiikka voisi saavuttaa sen vaivattoman analogisen rajattomuuden, jonka ihminen saavuttaa täysin tiedostamattomasti."
Ei ihmisen mieli ole varpaissa. Neliraajahalvaantuneet ja amputoidut ovat potentiaalisesti täysiä ihmisiä. Mieli, simuloitukin, tarvitsee liitännät ulkomaailmaan, mutta niiden ei tarvitse olla toiminallisuudeltaan yhtäkuin normaali kroppa. Siis tästä ei tule merkittävää kapasiteettilisää. Väite ei ole mitenkään uusi.
Mutta on totta, että WBE on 100-1000x suurempi resurssisyöppö riippuen siitä, miten kolumnien ja muiden toiminnallisten yksiköiden abstraktiotasoa (black-box-ajattelu) voidaan nostaa. Siis monestakin syystä WBE on hyvin paljon kaukaisempi tavoite kuin juuri ja juuri keskivertoihmisen useimmissa hommissa päihittävä, joustava AGI, joka voi olla hyvinkin läheistä tulevaisuutta. Mutta se ei ole mikään "superäly". Silti sillä on ihmisten työllisyyteen tuhoisa vaikutus. Siksi asiaa on typerää painaa villasella.
"En viitsi puuttua tuohon muuhun tällä erää. Se on sen verran löysää. "
Sinä olet vihoviimeinen tuomitsemaan muiden kommentteja löysäksi, koska itse viljelet jatkuvaa hypetystä ja ylipopularisointia elokuvatyyliin.
"No, Yusa löi vetoa, että 2-10 vuotta kuluu AGI:n (viimeisin lyhenne klassiselle tekoälylle kuulemma) kehitykseen.
Mutta ei tarvitse kuin katsoa näitä Yusan viestejä ja tajuaa totuuden: Joka ainoa esittelee taas uuden 'paperin' tai 'projektin', jonka joku futuramasti, kuten Kapteeni Cyborg (anteeksi, Professori Ken Warwick) on aloittanut. Yksikään ei esittele mitä projektista sittemmin kuuluu."
En ole lyönyt mitään vetoa! Olen esittänyt ennustuksena, ei väittenä, en vetona, vaan jo valmiiksi epävarmuuksia sisältävänä (kuten esim. ylihuomisen sää) näkemyksen, että ihmistasoinen AGI on todellisuutta (todennäköisesti, siis tulkittavasti > 50% todennäköisyydellä) 2027. Viimeksi olen ääneen pohdiskellut ennusteen pudottamista, muistaakseni, vuoteen 2022, siis viidellä vuodella, johon siihenkin on 14v. Ennuste sisältää epävarmuutena, että tavoite voi toteutua aikaisemminkin..
Mutta AGI sinänsä on hieman väljä käsite. Esim. Novamente ja LIDA voivat tulkinnasta riippuen olla jo nyt AGI-tasoisia, ainakin hyvin lähellä, mutta eivät aikuisen ihmisen tasolla.
Olen kirjoitellut täällä kai 3v. Yhtään AGI-hankkeen floppia ei ole tänä aikana tapahtunut. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tapahtui. Niistä on opittu ennenkaikkea se, että AGI:a ei voi suunnitella yhden paradigman ympärille. Esim LIDA ja Novamente ovat molemmat hyvin monimutkaisia arkkitehtuureita, monien toiminnallisuuksien integrointeja. Muutamat pienemmät hankkeet ovat vain hiipuneet, mutta esim. Pei Wangin NARS onkin ollut "yhden miehen akateeminen ajatuskoe", joka on tuonut paljon tietoa muille hankkeille, esim laadukkaan AGI-oppikirjan muodossa. Lisäksi valmista koodia on vapaasti ladattavissa. Mitään umpikujaa ei ole tapahtunut. Se että hankeet etenevät hitaasti mikrobudjeteilla, mutta aivan selvästi etenevät, kuuluu alan tilanteeseen. Jos niillä olisi microsoftin budjetti, edistyminen olisi toisenlaista. En puhuisi vuodesta 2027.
Siis mikä on tällainen ylihehkutettu floppi?
Numentan HTM? Se ei ole AGI, ja sekin on jo valmis kaupallinen tuote.
Siis vihjailevat, epätarkat, vääristelevät löysät pois.
Jos ja kun vaikkapa keskivertoihmisen tason saavuttava AGI onnistutaan saamaan aikaan on ilmiselvää että valtaosaa meistä ei enää tarvittaisi, koneet hoitaisivat suurimman osan töistä. Tai niin voisi luulla. Mutta mitä ne koneet tekisivät? Nykyinen järjestelmähän perustuu siihen että työntekijät tuottavat erilaisia hyödykkeitä, heille maksetaan siitä palkkaa, jolla he sitten ostavat näitä samoja tuotteita ja näin tuottavat voittoa työnantajalle. Koneille ei kai tarvitse maksaa palkkaa, joten ilmeisesti meille turhakkeille maksetaan eläkettä jolla ostamme koneiden valmistamia tuotteita ja homma pyörii muuten ihan samalla tavalla.
Tavaroidentuotannossa automaatioaste on jo suuri ja koko ajan kasvaa. Erilaisissa toimistotehtävissä (mukaanlukien rivisuunnittelijan hommat sekä alin ja keskijohto), ontuenkin toimiva AGI mahdollistaa radikaalin tuottavuuden nousun ja sen että jäljelle jääneet ihmistyöt ovat yhä vaativampia ja stressaavampia. Viimeisenä automatisoidaan ylin johto ja sellaiset palvelutehtävät, joissa palveluntarjoajan odotetaan olevan ihminen.
Mutta talousjärjestelmä edellyttää tavaroiden ja palveluiden kysyntää ja siten ostovoimaa. Jos palkkatyöllä ei voi enään elää, silloin ostovoimaa on enään pääomatuloilla eläjillä ja eläkeläisillä. Tilanne on yhteiskunnallisesti vaarallinen ja demokratia on ehkä uhattuna. Haluavatko pääomatuloilla eläjät elättää suuren enemmistön, joiden tulotaso on romahtanut, jotta näillekin saataisiin ostovoimaa? Vai jakautuuko yhteiskunta teollistuneeseen kapitalistiyhteiskuntaan ja sen ulkopuolella elävien luontaistalousyhteiskuntaan?
Vai onko koko ongelma vain pieni välivaihe?
Heipä hei pitkästä aikaa.
Telkkarista tuli joku päivä sitten hauska esitys ihmisen saavuruksista ja niiden pysyvyydestä.
Jos ihminen katoaisi, niin kuinka kävisi ?
Muutama päivä, niin sähköt alkaisivat sammua ja rattaat pysähtyä.
Muutama vuosi, niin kaupungit kylmenisivät, putket ja tunnelit vesittyisivät, rakennelmat alkaisivat romahdella jne,
100.000 vuotta eteenpäin, niin ihmisen käynnistä pallolla ei juurikaan löytyisi merkkejä.
100.000 vuotta on n. 1/50.000 osa maapallon iästä, eli olematon hetki galaktisissa aikajaksoissa.
Kyllä on herkkä ja olemattoman ohut tämä ihmisen teknillinen kehitys ja ihmisen saavutukset.
Ihminen ongelmineen, tulotasoineen ja saavutuksineen on vain pieni välivaihe luonnolle. Luonnon kestävä kehitys jatkuu jossa mm. torakoilla ja krokotiileilla ei ole tulotaso-ongelmia.
mieli (itsetietoisuus) onkin yhteisöllinen, opittu asia, ei vain ihmisaivojen emergentti ominaisuus. Jos vastasyntynyt lapsi joutuu elämänsä ensimmäisiksi vuosiksi ihmisyhteisön ulkopuolelle, niin hänestä ei enää kasva "ihmistä".
http://en.wikipedia.org/wiki/Feral_child
Tästä ollaan varmaan yleisesti samaa mieltä. Käsitteellinen ajattelu ei synny ilman kieltä ja kieltä ei opita ilman yhteisöllisyyyttä. Tämä on selkeää. Hieman vaikeampi asia on "minätietoisuuden" syntyminen heijastumana yhteisön muista jäsenistä: "olen itsekin tuollainen".
Mutta silti (ihmis-)mieli on aivojen oma emergentti ominaisuus, jonka ympäristö ja yhteisö tuo esiin. Yhteisö ei voi tuoda ihmismieltä esiin esim. marsulle, vaikka sitä kuinka kohdeltaisiin perheenjäsenenä.
"No, Yusa löi vetoa, että 2-10 vuotta kuluu AGI:n (viimeisin lyhenne klassiselle tekoälylle kuulemma) kehitykseen. "
Huomasin tämän vielä. Ei. AGI ei ole yhtäkuin "klassinen tekoäly", josta erotukseksi käytetään esim nimitystä "plain old artificial intelligence" tai "narrow AI", kapea tekoäly. AGI eroa radikaalisti näistä siten, että se on "General", yleinen, ei erikoistunut rajoitettuun käyttötarkoitukseen. Siten AGI käsitteenä ei mielestäni edellytä lähellekään ihmistasoista tehoa. Riittää kun ko. järjestelmä on "yleinen", potentiaalisesti kykenevä monenlaisten tietämyksellisten alueiden opiskeluun ja kognitiivisten taitojen omaksumiseen, ilman kaventavaa ennakko-ohjemointia.
En pidä ilmaisuista "aito tekoäly" tai "oikea tekoäly". Ne voivat johtaa harhaan.
Tietotekniikassa on tuttua jatkuva, yllättävä automatisointi. Aina epäillään, että "tuo ei tule ikinä onnistumaan", mutta kuitenkin jostain löytyy optimaalinen keino tehdä asiat. Jatkuvasti oppii lisää tyyliin "Ohoh, osaako kone tehdä tuonkin itse?". Ja pian vanha ongelma on jo menettänyt merkityksensä.
Toisaalta lähihistoriassa on aina odotettu kaikkea lisäarvoa, ja kehitystä on mitattu pelkästään sillä. Automatisointia ei pidetä uutisena, ellei se tarjoa jotain uutta.
Eli älykkyyden arvioiminen on vielä epätarkkaa. Voidaan helposti uskoa/luulla että välineillä on luonnostaan ihmismäisiä ominaisuuksia. Ihan siltä varalta että sellainen "jos kuitenkin"-uskomus on ollut ihmishistoriassa kannattavaa.
"Mutta silti (ihmis-)mieli on aivojen oma emergentti ominaisuus, jonka ympäristö ja yhteisö tuo esiin. Yhteisö ei voi tuoda ihmismieltä esiin esim. marsulle, vaikka sitä kuinka kohdeltaisiin perheenjäsenenä."
Marsujen marsumaisuus onkin hard-wired niiden geeneihin. Ihmisen geeneissä onkin ehkä vain biologiset ominaisuudet mutta ei mitään valmista ihmismäisyyttä, inhimillisyyttä.
Sen susilasten esimerkin oli tarkoitus viitata siihen, että jos ihmismieli olisi _aivojen_ emergentti ominaisuus niin ihmisestähän kasvaisi ihminen vaikka apinalaumassa kuten Tarzanille tapahtui.
Mutta apinalaumassa kasvaneesta ihmislapsesta kehittyy mieleltään "apina" ja koiran kasvattamasta "koira" eli mielen rakenne olisikin opittu ominaisuus, hieman samaan tapaan kuin opittu taito on, ei materian ominaisuus kuten vaikkapa vaistot.
"Marsujen marsumaisuus onkin hard-wired niiden geeneihin. Ihmisen geeneissä onkin ehkä vain biologiset ominaisuudet mutta ei mitään valmista ihmismäisyyttä, inhimillisyyttä. "
Jep. Marsulla tai koiralla on aivan ilmeisesti vähemmän joustavuutta kuin ihmisellä sen suhteen, millaisen mielen ympäristö kasvuvaiheessa aivoihin kouluttaa.
"Sen susilasten esimerkin oli tarkoitus viitata siihen, että jos ihmismieli olisi _aivojen_ emergentti ominaisuus niin ihmisestähän kasvaisi ihminen vaikka apinalaumassa kuten Tarzanille tapahtui."
Ei. Apinayhteisö voisi hyvinkin kouluttaa ihmislapselle "itsetietoisuuden", mutta ei kielitaitoa ja sen mukana käsitteellistä ajattelua. Tästä emergentistä, piilevästä kyvystä käytetään nimitystä "induktiivinen bias". Se tarkoittaa sitä, että ihmisellä ei ole valmiiksi langoitettua kielitaitoa ja ehkä ei itsetietoisuuttakaan, mutta hyvä tuki tällaisten taitojen emergenttiin ilmentymiseen oikeissa olosuhteissa. Täysin satunnaisesti kytketyissä neuroverkoissa em. oppimista ei tapahtuisi. Marsulla tai koiralla ei ole "induktiivista biasta" ihmisyyteen. Se tarvitaan. Yhteisöllisyys ei riitä.
Tarzanin fiktiivisillä mangaaneilla (jotka eivät olleet reaalimaailman apinoita vaan jokin tuntematon laji ihmisapinoiden ja ihmisen välissä), oli kieli. Tässä kielessä oli ainakin mahdollista käyttää kolmisanaisia lauseita: subjekti-predikaatti-objekti. Siten Tarzanin kyky omaksua käsitteellinen ajattelu ilman ihmisseuraa ei ollut niin järjetön juoni kuin halutaan usein mollata. Mutta kyse oli fiktiosta, ajatusleikistä.
".. ei materian ominaisuus kuten vaikkapa vaistot"
"Vaisto" ei ole tieteellinen ilmaus, vaan epämääräistä kansankieltä. Vaikka aivojen arkkitehtuurissa riittää oppimista kymmeniksi vuosiksi tai kauemminkin, tiedetään, että ihmisaivoissa on paljon "materian ominaisuuksia" eli perityviä, mutta joustavia rakenteita, joiden olemus tukee niille tyypillisten taitojen omaksumista. Lopputulos on perimän ja ympäristön summa, molempia tarvitaan. Kumpaakaan ei tarvitse korostaa toisen kustannuksella.
>>Siis monestakin syystä WBE on hyvin paljon kaukaisempi tavoite kuin juuri ja juuri keskivertoihmisen useimmissa hommissa päihittävä, joustava AGI, joka voi olla hyvinkin läheistä tulevaisuutta.
Sinä yksinkertaisesti kieltäydyt tajuamasta?
Esitetään yksinkertainen kysymys: Miksi sinä kirjoittelet tänne? Miksi sinä ylipäätään mietit näitä asioita? Miksi ajattelet (tai siis mielestäni et ajattele) niitä?
Jos aivot on kerran niin loogisesti mallinnettavissa, niin silloin sinulla täytyisi olla looginen vastaus noihin kysymyksiin. Mutta sinulla ei ole. Logiikka pettää, koska ihmismieli on Ihmisen mieli. Se on rakentunut raijaamaan tätä apinan ruhoa paikasta toiseen ja siellä on suloisessa sekasotukussa saalistus- ja sukupuoliviettejä, kommunikaation tarve ja tuhansia muita, eläimellisiä tunteita, tarpeita ja viettejä, joiden perusteella me toimimme.
Tosiasia on, että jos ihmismielestä poistaa tunteet ja tarpeet haluineen, ihminen pysähtyy. Hänellä on jäljellä kaikki logiikka ja tiedostus, mihin ihmismieli on kykenevä, mutta ei tarvetta sen käyttöön. Ja tämä on tietokoneen perusongelma. Ei ole väliä, montako piiriä, minkälaiset portit tai kuinka monimutkainen härvelisi on, se on silti puhtaan looginen kone. Ja sellaisena se ei koskaan tule ajattelemaan mitään, mitä sen ei ole käsketty ajatella.
Jos se ei voi ajatella mitään ilman käskyä, tekoäly on mahdottomuus; Käskyt syöttää ihminen, joten mistä se kone muka sitten saa sen 'extran'. jolla siitä tulee "keskivertoihmisen useimmissa hommissa päihittävä, joustava AGI"? Mistä se saa muka päähänsä 'ajatella`'?
Vastaus on, ei mistään. Tekoäly on kuin valoanopeampi matkustus; Ihan kiva Sci-Fi roipe, mutta muodostaa pelkästään sen Fiktio osuuden.