Hämmästyttävän vähän ymmärretään , miten samaan perusmekaniikkaan mm. kemia ja fysiikka kuuluvat. Valenssielektronien liikuttamat energiatasot muodostuvat tyypillisesti muutamien elektronivolttien välittämistä elektronien viretiloista ja niiden loputtomista toistopuruista. Esimerkiksi fotosynteesin kivijalka on muutaman elektronivoltin punaisen valofotonin viritysionisaation valenssielektronin toistuvuuden työstä riippuvuus. Tämä elektronivoltin taso on identtinen säteilyionisaatiofysiikan prosessin aineen valenssielektronien ioniosaatiokynnyksen kanssa! Tämän ymmärtäminen on peruste elämään kaikkialla. Mutta tiedämmekö miten atomi kykenee työskentelemään KOKO fotoniskaalan muut osat?
KOKO maaailman kemia perustuu saimaisiin fotoneja tuottavaan muutaman elektronivoltin kvanttielektronien perusvarastoimismekaniikkaan ylihienokuorirakennevälitiloineen kaikkineen.
Kukin voi muuten ilmiötä ihan tutkailla, vaikka näin. Ota arkinen hehkulamppu. Sen wolframin valenssifotonikynnys on perustilastaan 9,15eV. Kun wolframia alat pommittamaan 0,1eV IR-kvanteilla saat metallin peilaamaan eli emittoimaan toki samaisia 0,1eV IR-kvantteja. Mutta lisäämällä tuohon kyseiseen hehkulankaan entistä enemmän virtaa/IR-lämpöä alkaa sieltä muodostumaan KOMPRESSOITUEN ensin näkyvän valon elektronivolttiluokkaista punaista, sitten keltaista, ja sinistä. Itse asiassa muutoksen suure on lineaarinen.
MITEN ihmeessä volframin luontainen UV-fotonointikvanttitaso kyetään alkuun alittamaan ja virtaa lisäämällä ylittämään? Selitys on toki helppo. Metallien valenssielektroneilla on kyky siirtää kasaansa ns. "konversoimaan sisäisesti" niihin varastoituvaa VAJAAFOTONOIVAA energiaansa niin, että se fotonoituu summautuen useamman atomin yhteistyöllä! Kyse on pitkälti samasta kuin TV-kuvaruudulla jossa kolmella päävärillä painottamalla niiden suhteellista energiamäärää sadaan välitilafotonoinnitaajuudet kaikki.
Jos meillä on siis keltainen ja sininen valo 50% tehollaan saamme 100% vihreää keskiarvoväriä. Näin systeemi karkeistaen pelaa. Kuka hyvänsä voi demota tilan jossa 0,1eV fotonoinnit kompressoituvat tuottaen koko näkyvän valon skaalasektorit ongelmitta infrapunasta näkyvän valon siniseen asti. On tärkeä huomata, että ollaan selkeästi jo UV-valon puolella kun päästään volframin "omimmalle" valenssitasolleen 9,15eV!
Joten lisäämällä 0,1eV IR-fotoneja aina vaan saamme langasta komeasti myös UV kvanttien n.100eV spektrin valenssielektroniemissiot. Kuten todistaa vaikka hehkulampun wuudmetallinen musta kupu, jonka läpi myös tuo UV-tuotto-osio tunkee ongelmitta ilmituloonsa.
Jos yhä vaan nostamme jännitettä alkaa ylittymään wolframin valenssielektronien UV-tasot. Seurauksena on tietysti uloimpien metallin valenssielektronien pois ionisaatio. Nyt astuvat alempien elektronikerrosten varsinaiset UV-fotonituottokyvyt esiin. Yhä lisätessämme wolframin IR-fotonipommitusta näin kompressoituu fotonientuotto röntgenalueelle asti. Tässä vaiheessa hehkulangasta on ionisoitunut jo KAIKKI ulommat valenssielektronit. Nyt työvuoroon astuvat 10 000eV sisemmät elektronikerrokset fotonintuottoon kuori kerrallaan ionisoituen kiihtyvästi kasautuvista ylitehoista.
Kun ionisaatio kuorii nekin pois astuu remmiin enää sisimmät K-kuorielektronit toimimaan jo 100 000eV fotonointitaajuuksiensa huikeassa kuumuusionisaatiotasossaan. Kun jopa nämä ionisoituvat alkaa metallin jäännösydin syytämään enää gammataajuusfotonointiaan pelkillä neutronspinhyrrävarastoitumillaan. Tämä yksikkö vastaakin sitten gammataajuustuoton 0,1eV infrapunaa kompressoiden. Kuten atomin perusominaisuus on. Näin näppärästi huomasimme, että vaikka periaatteessa piti saavuttaa uloimmilla elektronikuorille ominainen elohopeastakin tuttu UV spektri. Niin TODEISUUDESSA wolframillamme oli kiistaton kyvykkyys toistaa koko spektri alhaaalta ylös gammaan asti, LINEAARISESTI! Ilmiö on toki kansalle tajuntaan ydinfysiikan olemuksesta opittuna niin vaarallinen , ettei tällaisista atomien peruspiirteistä halua puhuttavan halaistua sanaa! Koska osoittaa miten säteilyn energiat ydinvoimalasta varastoituvat atomin rakenteisiin ONGELMITTA!
KOKO maaailman kemia perustuu saimaisiin fotoneja tuottavaan muutaman elektronivoltin kvanttielektronien perusvarastoimismekaniikkaan ylihienokuorirakennevälitiloineen kaikkineen.
Kukin voi muuten ilmiötä ihan tutkailla, vaikka näin. Ota arkinen hehkulamppu. Sen wolframin valenssifotonikynnys on perustilastaan 9,15eV. Kun wolframia alat pommittamaan 0,1eV IR-kvanteilla saat metallin peilaamaan eli emittoimaan toki samaisia 0,1eV IR-kvantteja. Mutta lisäämällä tuohon kyseiseen hehkulankaan entistä enemmän virtaa/IR-lämpöä alkaa sieltä muodostumaan KOMPRESSOITUEN ensin näkyvän valon elektronivolttiluokkaista punaista, sitten keltaista, ja sinistä. Itse asiassa muutoksen suure on lineaarinen.
MITEN ihmeessä volframin luontainen UV-fotonointikvanttitaso kyetään alkuun alittamaan ja virtaa lisäämällä ylittämään? Selitys on toki helppo. Metallien valenssielektroneilla on kyky siirtää kasaansa ns. "konversoimaan sisäisesti" niihin varastoituvaa VAJAAFOTONOIVAA energiaansa niin, että se fotonoituu summautuen useamman atomin yhteistyöllä! Kyse on pitkälti samasta kuin TV-kuvaruudulla jossa kolmella päävärillä painottamalla niiden suhteellista energiamäärää sadaan välitilafotonoinnitaajuudet kaikki.
Jos meillä on siis keltainen ja sininen valo 50% tehollaan saamme 100% vihreää keskiarvoväriä. Näin systeemi karkeistaen pelaa. Kuka hyvänsä voi demota tilan jossa 0,1eV fotonoinnit kompressoituvat tuottaen koko näkyvän valon skaalasektorit ongelmitta infrapunasta näkyvän valon siniseen asti. On tärkeä huomata, että ollaan selkeästi jo UV-valon puolella kun päästään volframin "omimmalle" valenssitasolleen 9,15eV!
Joten lisäämällä 0,1eV IR-fotoneja aina vaan saamme langasta komeasti myös UV kvanttien n.100eV spektrin valenssielektroniemissiot. Kuten todistaa vaikka hehkulampun wuudmetallinen musta kupu, jonka läpi myös tuo UV-tuotto-osio tunkee ongelmitta ilmituloonsa.
Jos yhä vaan nostamme jännitettä alkaa ylittymään wolframin valenssielektronien UV-tasot. Seurauksena on tietysti uloimpien metallin valenssielektronien pois ionisaatio. Nyt astuvat alempien elektronikerrosten varsinaiset UV-fotonituottokyvyt esiin. Yhä lisätessämme wolframin IR-fotonipommitusta näin kompressoituu fotonientuotto röntgenalueelle asti. Tässä vaiheessa hehkulangasta on ionisoitunut jo KAIKKI ulommat valenssielektronit. Nyt työvuoroon astuvat 10 000eV sisemmät elektronikerrokset fotonintuottoon kuori kerrallaan ionisoituen kiihtyvästi kasautuvista ylitehoista.
Kun ionisaatio kuorii nekin pois astuu remmiin enää sisimmät K-kuorielektronit toimimaan jo 100 000eV fotonointitaajuuksiensa huikeassa kuumuusionisaatiotasossaan. Kun jopa nämä ionisoituvat alkaa metallin jäännösydin syytämään enää gammataajuusfotonointiaan pelkillä neutronspinhyrrävarastoitumillaan. Tämä yksikkö vastaakin sitten gammataajuustuoton 0,1eV infrapunaa kompressoiden. Kuten atomin perusominaisuus on. Näin näppärästi huomasimme, että vaikka periaatteessa piti saavuttaa uloimmilla elektronikuorille ominainen elohopeastakin tuttu UV spektri. Niin TODEISUUDESSA wolframillamme oli kiistaton kyvykkyys toistaa koko spektri alhaaalta ylös gammaan asti, LINEAARISESTI! Ilmiö on toki kansalle tajuntaan ydinfysiikan olemuksesta opittuna niin vaarallinen , ettei tällaisista atomien peruspiirteistä halua puhuttavan halaistua sanaa! Koska osoittaa miten säteilyn energiat ydinvoimalasta varastoituvat atomin rakenteisiin ONGELMITTA!
Vastaukset 5
Vanhimmat
emissio? :D
Ai mitäkö on emissio?
Pelkistettynä energian ulosantia.
Kankeemmin kepitettynä kun atomin rakenteisiin sitoutetaan vaikka noita 0,1eV IR-fotoneita. Kuten Malenka opettaa energia ei katoa vaan luonnollisesti varastoituu kuin loiskevesi ämpäriin. Ja KUN virittyneeseen elektroniin on tullut kvantittumisensa vaatima energiakertymä se KVANTITTUU ULOS, eli emittoi fotonipaketin päästäkseen eroon kasaamastaan energioista.
Eli sisääntulomääreillä ei juuri ole väliä. Elektroni siroaa, konversoituu ja sitouttaa miten huvittaa erilaisia säteilyn välittäminä energiapaketteina. Mutta se kykenee POISTAMAAN saamansa summakertymän vain ominaisuuksiensa mukaisilla tasasuurilla kvanttipaketeillaan. Esimerkiksi elektroneilla on vaikka 6,1eV kvanttitasojaan, 100eV UV-kvanttitasojaan, 10 000eV röntgenpakettitasoja ja myös 100 000eV röntgentasojaan. Mutta se mitä Lauritsen tutki keskittyy atomin sisuksien neutronspinhyrrien 0,511MeV peruspaketteihin. Ja 2 protonia ja 2 neutronia tällaisesta tekee keskimäärin 1 000 000eV GAMMATERSSIEMISSON! Simppeliä ja toimii kuin junan vessa!
Itse asiassa toimii NIIN HYVIN, että koko teoriasta ei maassamme ole liki 50v aikana USKALTANUT/SAANUT puhua lisäkseni julkisuuteen juuri muut! Siksi SUPO koettaa KAIKIN keinoin estää Pekka Jauhon Atomi- ja ydinfysiikkakirjan tällaisiakin salattuja faktoja esittämisiä.
että sähkölaskumme nousee vai laskee vai lakkaako ne tulemasta kokonaan?
Mistä kirjasta puhut, voisitko laittaa jonkun linkin / ISBN?
Kyse on "Atomi- ja ydinfysiikka" kirjasta jota et saaa MISTÄN, koska se on sisältämiensä mm. kuorimalliteoriaosiensa takia tarkoin sensuroitu!
Joissakin satunnaisissa kirjastoissa sen voit, esim. Porista löytää. Tai:
http://www.valovuohi.fi/atomikirja.pdf