Alabasteri?

Ei käy vastaan väittäminen. Alabasteri on eräs luonnon kipsikivilaji, muistuttaa hieman marmoria. Käytetty rakennusaineena ja kuvanveistotaiteessa.

Monet meistä on karsinoitu kotona tai työpaikalla ”gyprokkiseinien” sisälle. Mahtaakohan meistä löytyä sen myötä karsinogeeni?

Karsinointiin käytetyissä seinälevyissä on kahden pahvikerroksen välissä valkoista ”kananpaskaa”, joka paljastuu tarkemmin tutkittaessa kalsiumin ja rikkihapon yhtymisen seurauksena syntyväksi kalsiumsulfaatiksi (mukana kidevettä). Kutsutaan kipsiksi. Sen aikaansaamiseksi on luonnon kipsikiveä karsinoitava… eikun kalsinoitava.

Kipsin merkeleellinen historia alkaa 5000 vuoden takaa muinaisesta Egyptistä: kipsiä sekoitettiin siellä merkelin (saven sekaisen kalkkikiven) kanssa ja käytettiin pyramideissa laastina. Ensimmäinen kipsilevytehdas aloitti toimintansa USA:ssa aivan 1900-luvun alussa eli pyöreät 100 vuotta sitten.

Kipsiä esiintyy laajalti luonnonvaraisena. Luonnonkipsi on muodostunut saostumalla merivedestä. Pohjois-Euroopassa jalostettava luonnonkipsi tuotetaan mm. Espanjasta, Ranskasta ja Italiasta. Maailmanlaajuisesti tunnetaan yli 2400 miljoonan tonnin luonnonkipsivarannot.

alabaster
1 a fine-grained usually white, opaque, or translucent variety of gypsum used for statues, vases, etc.
2 a variety of hard semitranslucent calcite, often banded like marble
adjective
3 of or resembling alabaster
[ETYMOLOGY: 14th Century: from Old French alabastre, from Latin alabaster, from Greek alabastros]

gypsum
a colourless or white mineral sometimes tinted by impurities, found in beds as an evaporite. It is used in the manufacture of plaster of Paris, cement, paint, school chalk, glass, and fertilizer. Composition: hydrated calcium sulphate. Formula: CaSO4 • 2H2O. Crystal structure: monoclinic
[ETYMOLOGY: 17th Century: from Latin, from Greek gupsos chalk, plaster, cement, of Semitic origin]

plaster
1 a mixture of lime, sand, and water, sometimes stiffened with hair or other fibres, that is applied to the surface of a wall or ceiling as a soft paste that hardens when dry
2 (Brit., Austral., and N.Z.) an adhesive strip of material, usually medicated, for dressing a cut, wound, etc.
3 short for: mustard plaster, plaster of Paris
verb
4 to coat (a wall, ceiling, etc.) with plaster
5 [transitive] to apply like plaster
example: she plastered make-up on her face
6 [transitive] to cause to lie flat or to adhere
7 [transitive] to apply a plaster cast to
8 [transitive] (slang) to strike or defeat with great force
[ETYMOLOGY: Old English, from Medieval Latin plastrum medicinal salve, building plaster, via Latin from Greek emplastron curative dressing, from em- plassein to form]

plaster of Paris
1 a white powder that sets to a hard solid when mixed with water, used for making sculptures and casts, as an additive for lime plasters, and for making casts for setting broken limbs. It is usually the hemihydrate of calcium sulphate, 2CaSO4 • H2O
2 the hard plaster produced when this powder is mixed with water: a fully hydrated form of calcium sulphate
Sometimes shortened to: plaster
[ETYMOLOGY: 15th Century: from Medieval Latin plastrum parisiense, originally made from the gypsum of Paris]

Ali Bastard kirjoitti:

Ei käy vastaan väittäminen. Alabasteri on eräs luonnon kipsikivilaji, muistuttaa hieman marmoria. Käytetty rakennusaineena ja kuvanveistotaiteessa.

Monet meistä on karsinoitu kotona tai työpaikalla ”gyprokkiseinien” sisälle. Mahtaakohan meistä löytyä sen myötä karsinogeeni?

Karsinointiin käytetyissä seinälevyissä on kahden pahvikerroksen välissä valkoista ”kananpaskaa”, joka paljastuu tarkemmin tutkittaessa kalsiumin ja rikkihapon yhtymisen seurauksena syntyväksi kalsiumsulfaatiksi (mukana kidevettä). Kutsutaan kipsiksi. Sen aikaansaamiseksi on luonnon kipsikiveä karsinoitava… eikun kalsinoitava.

Kipsin merkeleellinen historia alkaa 5000 vuoden takaa muinaisesta Egyptistä: kipsiä sekoitettiin siellä merkelin (saven sekaisen kalkkikiven) kanssa ja käytettiin pyramideissa laastina. Ensimmäinen kipsilevytehdas aloitti toimintansa USA:ssa aivan 1900-luvun alussa eli pyöreät 100 vuotta sitten.

Kipsiä esiintyy laajalti luonnonvaraisena. Luonnonkipsi on muodostunut saostumalla merivedestä. Pohjois-Euroopassa jalostettava luonnonkipsi tuotetaan mm. Espanjasta, Ranskasta ja Italiasta. Maailmanlaajuisesti tunnetaan yli 2400 miljoonan tonnin luonnonkipsivarannot.

alabaster
1 a fine-grained usually white, opaque, or translucent variety of gypsum used for statues, vases, etc.
2 a variety of hard semitranslucent calcite, often banded like marble
adjective
3 of or resembling alabaster
[ETYMOLOGY: 14th Century: from Old French alabastre, from Latin alabaster, from Greek alabastros]

gypsum
a colourless or white mineral sometimes tinted by impurities, found in beds as an evaporite. It is used in the manufacture of plaster of Paris, cement, paint, school chalk, glass, and fertilizer. Composition: hydrated calcium sulphate. Formula: CaSO4 • 2H2O. Crystal structure: monoclinic
[ETYMOLOGY: 17th Century: from Latin, from Greek gupsos chalk, plaster, cement, of Semitic origin]

plaster
1 a mixture of lime, sand, and water, sometimes stiffened with hair or other fibres, that is applied to the surface of a wall or ceiling as a soft paste that hardens when dry
2 (Brit., Austral., and N.Z.) an adhesive strip of material, usually medicated, for dressing a cut, wound, etc.
3 short for: mustard plaster, plaster of Paris
verb
4 to coat (a wall, ceiling, etc.) with plaster
5 [transitive] to apply like plaster
example: she plastered make-up on her face
6 [transitive] to cause to lie flat or to adhere
7 [transitive] to apply a plaster cast to
8 [transitive] (slang) to strike or defeat with great force
[ETYMOLOGY: Old English, from Medieval Latin plastrum medicinal salve, building plaster, via Latin from Greek emplastron curative dressing, from em- plassein to form]

plaster of Paris
1 a white powder that sets to a hard solid when mixed with water, used for making sculptures and casts, as an additive for lime plasters, and for making casts for setting broken limbs. It is usually the hemihydrate of calcium sulphate, 2CaSO4 • H2O
2 the hard plaster produced when this powder is mixed with water: a fully hydrated form of calcium sulphate
Sometimes shortened to: plaster
[ETYMOLOGY: 15th Century: from Medieval Latin plastrum parisiense, originally made from the gypsum of Paris]

Lue lisää

>Monet meistä on karsinoitu kotona tai työpaikalla
>"gyprokkiseinien" sisälle. Mahtaakohan meistä
>löytyä sen myötä karsinogeeni?

Ovatko beaverit patogeenisia rakentajia? Voitaisiinkohan uudella teknologialla siirtää ihmiseen majavan patogeeni...

kivimies kirjoitti:

>Monet meistä on karsinoitu kotona tai työpaikalla
>"gyprokkiseinien" sisälle. Mahtaakohan meistä
>löytyä sen myötä karsinogeeni?

Ovatko beaverit patogeenisia rakentajia? Voitaisiinkohan uudella teknologialla siirtää ihmiseen majavan patogeeni...

Lue lisää

> Voitaisiinkohan uudella teknologialla siirtää
> ihmiseen majavan patogeeni

Siinäpä patologeille tutkimista kerrakseen!

Ali Bastard kirjoitti:

Ei käy vastaan väittäminen. Alabasteri on eräs luonnon kipsikivilaji, muistuttaa hieman marmoria. Käytetty rakennusaineena ja kuvanveistotaiteessa.

Monet meistä on karsinoitu kotona tai työpaikalla ”gyprokkiseinien” sisälle. Mahtaakohan meistä löytyä sen myötä karsinogeeni?

Karsinointiin käytetyissä seinälevyissä on kahden pahvikerroksen välissä valkoista ”kananpaskaa”, joka paljastuu tarkemmin tutkittaessa kalsiumin ja rikkihapon yhtymisen seurauksena syntyväksi kalsiumsulfaatiksi (mukana kidevettä). Kutsutaan kipsiksi. Sen aikaansaamiseksi on luonnon kipsikiveä karsinoitava… eikun kalsinoitava.

Kipsin merkeleellinen historia alkaa 5000 vuoden takaa muinaisesta Egyptistä: kipsiä sekoitettiin siellä merkelin (saven sekaisen kalkkikiven) kanssa ja käytettiin pyramideissa laastina. Ensimmäinen kipsilevytehdas aloitti toimintansa USA:ssa aivan 1900-luvun alussa eli pyöreät 100 vuotta sitten.

Kipsiä esiintyy laajalti luonnonvaraisena. Luonnonkipsi on muodostunut saostumalla merivedestä. Pohjois-Euroopassa jalostettava luonnonkipsi tuotetaan mm. Espanjasta, Ranskasta ja Italiasta. Maailmanlaajuisesti tunnetaan yli 2400 miljoonan tonnin luonnonkipsivarannot.

alabaster
1 a fine-grained usually white, opaque, or translucent variety of gypsum used for statues, vases, etc.
2 a variety of hard semitranslucent calcite, often banded like marble
adjective
3 of or resembling alabaster
[ETYMOLOGY: 14th Century: from Old French alabastre, from Latin alabaster, from Greek alabastros]

gypsum
a colourless or white mineral sometimes tinted by impurities, found in beds as an evaporite. It is used in the manufacture of plaster of Paris, cement, paint, school chalk, glass, and fertilizer. Composition: hydrated calcium sulphate. Formula: CaSO4 • 2H2O. Crystal structure: monoclinic
[ETYMOLOGY: 17th Century: from Latin, from Greek gupsos chalk, plaster, cement, of Semitic origin]

plaster
1 a mixture of lime, sand, and water, sometimes stiffened with hair or other fibres, that is applied to the surface of a wall or ceiling as a soft paste that hardens when dry
2 (Brit., Austral., and N.Z.) an adhesive strip of material, usually medicated, for dressing a cut, wound, etc.
3 short for: mustard plaster, plaster of Paris
verb
4 to coat (a wall, ceiling, etc.) with plaster
5 [transitive] to apply like plaster
example: she plastered make-up on her face
6 [transitive] to cause to lie flat or to adhere
7 [transitive] to apply a plaster cast to
8 [transitive] (slang) to strike or defeat with great force
[ETYMOLOGY: Old English, from Medieval Latin plastrum medicinal salve, building plaster, via Latin from Greek emplastron curative dressing, from em- plassein to form]

plaster of Paris
1 a white powder that sets to a hard solid when mixed with water, used for making sculptures and casts, as an additive for lime plasters, and for making casts for setting broken limbs. It is usually the hemihydrate of calcium sulphate, 2CaSO4 • H2O
2 the hard plaster produced when this powder is mixed with water: a fully hydrated form of calcium sulphate
Sometimes shortened to: plaster
[ETYMOLOGY: 15th Century: from Medieval Latin plastrum parisiense, originally made from the gypsum of Paris]

Lue lisää

Palautetaanpa mieleen Sveitsin kielialuekartta http://www.about.ch/culture/languages/language_map.html

Olin ensimmäistä kertaa Sveitsissä 1976. Ajelin Rhône-jokivartta ylöspäin, vielä nippa nappa Suisse Romanden puolella, Sionin kaupungin tienoilla (näkyy kartalla etelässä). Tien varressa kyltti: "LAC SOUTERRAIN". Olin tuskaillut ranskan osaamattomuuttani monta päivää joa Ranskankin puolella, mutta tuo kyltti sai aikaan ahaa-elämyksen. Sanoin vaimolleni: "Mennäänpä katsomaan maanalaista järveä!"

Oli ihan käymisen arvoinen paikka. Monen päivän paahtavan heinäkuisen helteen jälkeen miellyttävä 13 °C lämpötila ja erikoinen luonnonoikku -- luolassa parin-kolmensadan metrin pituinen järvi, jossa pääsi liikkumaan oppaitten kanssa soutuveneillä. Upeita tippukivimuodostelmia. Kalojakin!
Luola liittyy luonnon kipsiesiintymään.
http://www.showcaves.com/english/ch/showcaves/Lac.html

Vuosia aiemmin (1968) olin käynyt Harzin vuoristossa Ibergin tippukiviluolissa
http://www.osterode.city-map.de/city/db/011302012500.html
Ihan mielenkiintoinen paikka sekin. Vielä paremmin tuolta lukiolaisporukan reissulta jäi mieleen se, että ennen lähtöä Harzista tankattiin tukevasti olutta. Bussissa eväänä pitkä puikko valkkaria. Ja bussikuski pölvästi AJELI PYSÄHTYMÄTTÄ BREMENIIN saakka (~200 km, 2 tuntia ja rapiat). Liekö koskaan ollut rakko yhtä ratketakseen?

Miten on, arvon kivityömies -- onnistuvatko muurarinhommat ja?

Suomessa ovat kai luonnonkiven käsittelyn osaajat huvenneet niin vähiin, että moskan ja taltan käyttäjiä on ollut tuotava tänne Kiinasta saakka. (Tiili)muurareita sentään vielä löytyy, jos verometkuista sovitaan ja hyvät savuviinat ovat tiedossa.

Englannissa tunnetaan ammattinimet mason ja bricklayer. Minä ymmärrän ensimmäisellä luonnonkiven taltuttaja-kalkuttajaa, jälkimmäisellä tiiliseinien ja tulisijojen tekijää.

Saksassa kai nimikkeet analogisesti samassa järjestyksessä ovat Steinmetz ja Maurer.

Vapaamuurarit menevät sitten vapaasti ristiin: englanniksi freemason ja saksaksi Freimaurer. Ehkäpä tuollaiset kivialan vapaat monitoimimiehet voivat vapaasti päättää: toiset tekevät mitä osaavat, he mitä ikinä haluavat.

Opin tuntemaan yhden monitoimimiehen tosipätevänä maansiirtokoneiden kuljettajana. Ei väliä, oliko kone pyörillä vai teloilla ja mitä sillä tehtiin -- tällä kaverilla hommat luonnistivat (remonttihommia myöten). Niistä töistä hän sitten siirtyi puutavararekan sompaan ja myöhemmin talonrakennusalalle.

Itselleen mies on tehnyt parikin tiilitaloa. Jälkimmäistä (huomattavan kookasta ja komeaa) ihastellessani en voinut välttyä ihmettelemästä, onko hän tehnyt upeasti toteutetut muuraustyötkin itse. Vastaus kuului: "Sehän on helppoa. Ei tarvitse muuta kuin muistaa järjestyksen -- tiiliä ja laastia, tiiliä ja laastia. Jos latoo tiilien perään tiiliä, niin ei tule hyvä!"

Kielien kääntelijä kirjoitti:

Miten on, arvon kivityömies -- onnistuvatko muurarinhommat ja?

Suomessa ovat kai luonnonkiven käsittelyn osaajat huvenneet niin vähiin, että moskan ja taltan käyttäjiä on ollut tuotava tänne Kiinasta saakka. (Tiili)muurareita sentään vielä löytyy, jos verometkuista sovitaan ja hyvät savuviinat ovat tiedossa.

Englannissa tunnetaan ammattinimet mason ja bricklayer. Minä ymmärrän ensimmäisellä luonnonkiven taltuttaja-kalkuttajaa, jälkimmäisellä tiiliseinien ja tulisijojen tekijää.

Saksassa kai nimikkeet analogisesti samassa järjestyksessä ovat Steinmetz ja Maurer.

Vapaamuurarit menevät sitten vapaasti ristiin: englanniksi freemason ja saksaksi Freimaurer. Ehkäpä tuollaiset kivialan vapaat monitoimimiehet voivat vapaasti päättää: toiset tekevät mitä osaavat, he mitä ikinä haluavat.

Opin tuntemaan yhden monitoimimiehen tosipätevänä maansiirtokoneiden kuljettajana. Ei väliä, oliko kone pyörillä vai teloilla ja mitä sillä tehtiin -- tällä kaverilla hommat luonnistivat (remonttihommia myöten). Niistä töistä hän sitten siirtyi puutavararekan sompaan ja myöhemmin talonrakennusalalle.

Itselleen mies on tehnyt parikin tiilitaloa. Jälkimmäistä (huomattavan kookasta ja komeaa) ihastellessani en voinut välttyä ihmettelemästä, onko hän tehnyt upeasti toteutetut muuraustyötkin itse. Vastaus kuului: "Sehän on helppoa. Ei tarvitse muuta kuin muistaa järjestyksen -- tiiliä ja laastia, tiiliä ja laastia. Jos latoo tiilien perään tiiliä, niin ei tule hyvä!"

Lue lisää

>Miten on, arvon kivityömies -- onnistuvatko
>muurarinhommat ja?

Kiitos kysymästä, kyllä eivät onnistu. Tämä kivimies edustaa enemmän tuota moska?taltta linjaa.

Savuviina kyllä kelpaa, mitä se sitten onkin...

>Englannissa tunnetaan ammattinimet mason ja bricklayer.
>Minä ymmärrän ensimmäisellä luonnonkiven
>taltuttaja-kalkuttajaa, jälkimmäisellä
>tiiliseinien ja tulisijojen tekijää.

Vielä voisi lisätä nimikkeen stone carver. Niiden joukosta löytyy niitäkin vanhankansan kivenhakkaajia.

Kivimies kirjoitti:

>Miten on, arvon kivityömies -- onnistuvatko
>muurarinhommat ja?

Kiitos kysymästä, kyllä eivät onnistu. Tämä kivimies edustaa enemmän tuota moska?taltta linjaa.

Savuviina kyllä kelpaa, mitä se sitten onkin...

>Englannissa tunnetaan ammattinimet mason ja bricklayer.
>Minä ymmärrän ensimmäisellä luonnonkiven
>taltuttaja-kalkuttajaa, jälkimmäisellä
>tiiliseinien ja tulisijojen tekijää.

Vielä voisi lisätä nimikkeen stone carver. Niiden joukosta löytyy niitäkin vanhankansan kivenhakkaajia.

Lue lisää

> Savuviina kyllä kelpaa, mitä se sitten onkin...

Mielestäni tujuimmantervaiset turpeen ja savun aromit löytyvät Islayn saaren Single Malteista. Laphroaig, Lagavulin, Bowmore, Ardbeg...

Pitää vain olla malttia mukana omastakin takaa niitä naatiskellessa!

Viking Cinderellan Admiral Hornblowerissa oli hyvä mallasviskivalikoima ja asiantuntevat parrulempeät (bartender) ainakin silloin kun alus vielä seilasi 20 tunnin risteilyjä tuossa Suomenlahdella. Pyysin kerran tiskin ääreen saavuttuani piloillani venetervaa. B-mikko nappasi empimättä Lafroiggipullon - mutta kysyi sentään: "Tätähän halusit?"

Kielien kääntelijä kirjoitti:

> Savuviina kyllä kelpaa, mitä se sitten onkin...

Mielestäni tujuimmantervaiset turpeen ja savun aromit löytyvät Islayn saaren Single Malteista. Laphroaig, Lagavulin, Bowmore, Ardbeg...

Pitää vain olla malttia mukana omastakin takaa niitä naatiskellessa!

Viking Cinderellan Admiral Hornblowerissa oli hyvä mallasviskivalikoima ja asiantuntevat parrulempeät (bartender) ainakin silloin kun alus vielä seilasi 20 tunnin risteilyjä tuossa Suomenlahdella. Pyysin kerran tiskin ääreen saavuttuani piloillani venetervaa. B-mikko nappasi empimättä Lafroiggipullon - mutta kysyi sentään: "Tätähän halusit?"

Lue lisää

Ostin kerran menneen maailman aikaan astian tuota tervanektaria Lontoon Heathrow'n tax-free-myymelistä lennolta toiselle vaihtaessani. Toisenkin litran ostin: vuosikerta-portviiniä, ei ihan halpaa sekään köyhälle miehelle. Tapoin sitten odotustiloissa aikaa parituntisen ennen kuin pääsin jatkamaan Helsinkiin.

Kotona aloin ensin kaivaa ja sitten kaivata tuliaismuovikassiani. Sinnehän se oli unohtunut Heathrow'n transit-halliin, sohvan kupeeseen, jonkun onnekkaamman matkalaisen tai siivoojan iloiseksi yllätykseksi...

kivimies kirjoitti:

>Monet meistä on karsinoitu kotona tai työpaikalla
>"gyprokkiseinien" sisälle. Mahtaakohan meistä
>löytyä sen myötä karsinogeeni?

Ovatko beaverit patogeenisia rakentajia? Voitaisiinkohan uudella teknologialla siirtää ihmiseen majavan patogeeni...

Lue lisää

> Voitaisiinkohan uudella teknologialla siirtää > ihmiseen majavan patogeeni?

Jospa heitetään genetiivi ja illatiivi nurin perin: "Voitaisiinkohan uudella teknologialla siirtää ihmisen majavaan ...geenejä?"

Tuollaista geenien siirtoa lienee harrastettu maailman sivu eli ihan ikivanha teknologia riittää! Ainakin jos on anglosaksien eufemismeja ("beaver") uskominen.

Majava (Castor) löytyy paitsi faunasta, myös astronomiasta ja astrologiasta. Alpha Geminorum (Castor) ja sen vierellä tuikkiva Beta Geminorum (Pollux) ovat Kaksosten tähtikuvion kirkkaimmat, helpohkosti tunnistettavat tähdet. Mytologian mukaan Castor ja Pollux olivat Zeuksen poikia (vai pitääkö se sanoa "Zeun"?). Jean Philippe Rameau on säveltänyt samannimisen oopperan (joka muuten soi Radio Classic FM:ssä juuri tällä hetkellä, tätä kirjoittaessani!).