Tiededokumentti: Geenit vai ympäristö
Torstaina 13.11.2008 klo 21.00, uusinta su klo 14.15
Kumpi määrää ihmisen kehitystä enemmän, perintötekijät vai ympäristö? Periytyykö nobelistin lahjakkuus keinohedelmöityksen avulla syntyneeseen lapseen? YLE Teeman tiededokumentissa Geenit vai ympäristö? (My Genes Speak for Me! / Saksa 2007) paneudutaan ihmisen perimän saloihin.
Onko järkeä käyttäytyä luonnon ja kulttuurin vastaisesti? Saksalaisdokumentti koettaa vastata kysymykseen tutkimalla tavallisuudesta poikkeavia yksilöitä. Tapaamme naisen, joka syntyi Nobel-voittajien spermapankin avulla, mutta ovatko hänen kykynsä peräisin ylevästä perimästä? Entä miten on ympäristö määrännyt syntymässä erotettujen kaksosten kehitystä? Ohjelmassa tarkastellaan myös juutalaisyhteisöjen vitsausta; perinnöllistä Tay-Sachsin tautia.
Dokumentti osoittaa, että geenit eivät määrää tulevaisuuttamme ennalta, mutta ei myöskään ympäristö, jossa kasvamme. Kumpikin tekijä luo omia hienovaraisia vivahteitaan käyttäytymisemme eri muotoihin.
Tuotanto: Interscience Film/ZDF/Arte, Saksa.
http://yle.fi/teema/tiede/tiededok/id17143.html
Torstaina 13.11.2008 klo 21.00, uusinta su klo 14.15
Kumpi määrää ihmisen kehitystä enemmän, perintötekijät vai ympäristö? Periytyykö nobelistin lahjakkuus keinohedelmöityksen avulla syntyneeseen lapseen? YLE Teeman tiededokumentissa Geenit vai ympäristö? (My Genes Speak for Me! / Saksa 2007) paneudutaan ihmisen perimän saloihin.
Onko järkeä käyttäytyä luonnon ja kulttuurin vastaisesti? Saksalaisdokumentti koettaa vastata kysymykseen tutkimalla tavallisuudesta poikkeavia yksilöitä. Tapaamme naisen, joka syntyi Nobel-voittajien spermapankin avulla, mutta ovatko hänen kykynsä peräisin ylevästä perimästä? Entä miten on ympäristö määrännyt syntymässä erotettujen kaksosten kehitystä? Ohjelmassa tarkastellaan myös juutalaisyhteisöjen vitsausta; perinnöllistä Tay-Sachsin tautia.
Dokumentti osoittaa, että geenit eivät määrää tulevaisuuttamme ennalta, mutta ei myöskään ympäristö, jossa kasvamme. Kumpikin tekijä luo omia hienovaraisia vivahteitaan käyttäytymisemme eri muotoihin.
Tuotanto: Interscience Film/ZDF/Arte, Saksa.
http://yle.fi/teema/tiede/tiededok/id17143.html
Vastaukset 13
Vanhimmat
Juuri näin:
Dokumentti osoittaa, että geenit eivät määrää tulevaisuuttamme ennalta, mutta ei myöskään ympäristö, jossa kasvamme. Kumpikin tekijä luo omia hienovaraisia vivahteitaan käyttäytymisemme eri muotoihin.
Lisäys:
-Onhan näistä identtisten kaksosten tutkimuksia tehty ja julkaistu.
Molemmat tekijät vaikuttavat, vain pientä vaihtelua näiden kahden tekijän kesken voi olla.
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/Dlehti2.tunnista?a=Y&t=H&fname=duo94741.htm
Älykkyyden suhde perimään on "tärkeä" kysymys, koska vanha luokkajako täytyy pitää voimassa. Köyhät ovat myös tyhmiä, eikö vain? Geenitutkimus valitettavasti on osoittanut, että ihmiset ovat perimältään raivostuttavan samanlaisia, joten tuo älylliseen aateliin kuuluminen on vaikeaa: Virtanen ei voi olla samalla myös von, vaikka hänellä pinssi olisikin.
Kaikkiin älykkyyteen liittyviin myytteihin voi vastata muutamalla faktalla. Ym. kysymykseen voi todeta, että on olemassa ns. susilapsia, jotka ovat kasvaneet ihmisyhteisön ulkopuolella. Kuinka älykkäitä he ovat? Heidän vanhempansa ovat kuitenkin ihmisiä, joten voisi kuvitella, että diplomaattiperheen kadonnut vesa saisi missä tahansa ÄO-testissä korkeat pisteet. Pieni ongelma testaamisessa koituu siitä, että nämä sushilapset eivät osaa edes lukea, wufwuf. Tiedämme myös, että fiktiivinen henkilö Tarzan ei ollut kovin shakespearemainen ilmaisultaan (vaikka hänessä oli paljon "luokkapotentiaa").
Samalla ratkeaa kuin itsestään tuo höpötys kulttuurivapaudesta. Miten kulttuurivapaa on mikä tahansa testi, joka edellyttää tekijältään määrättyjä tietoja. Tiedämme susista, että niiden katse on erilainen kuin koiran, ne eivät osaa lukea ihmistä. Samoin susilapset eivät kuulu ihmisyhteisöön, koska he eivät osaa tämän yhteisön alkeellisimpiakaan sääntöjä. Miten merkittävä perimä tällöin on, jos älykkääksi tuleminen edellyttää tiettyyn yhteisöön kuulumista ja tämän yhteisön monenlaisten käytäntöjen omaksumista.
Joidenkin, mukaanluettuna tiedemiesten, on vaikea ymmärtää, että ihminen oppii yhteisöltään kaiken. Tähän kaikkeen kuuluvat niin arvot, tavoitteet kuin älykkyydenkin. Jos kulttuurimme, niinkuin se tekee, korostaa loogisuutta, johan on kumma, jos ei lapsi opi loogiseksi. On tietenkin lapsia, joilla on esimerkiksi vesipää, jolloin todennäköisyys syväoppia kulttuurimme rakenteita vähenee merkittävästi. Toisaalta perheet ovat erilaisia. Toiset korostavat kädentaitoja, toiset taas koulutaitoja. Niissä, jossa koulu on must, opitaan myös tavoittelemaan koulumaailman arvoja, joihin kuuluu tietyntyyppinen älykkyys. Matikantehtävät ovat tärkeitä ja kokeissa täytyy toimia nopeasti, a vot. Jos taas koulussa menestyminen ei ole kodin arvoissa tärkeää, tuo älykkyyskin on sitten sen kodin lapsilla vähäisempää. Ja testithän sen osoittavat: keskiluokasta menestytään paremmin koulussa ja yllättävää kyllä, myös ÄO-testissä. Like a glove.
Tarkennan viimeisen lauseen näin: "keskiluokasta menestytään alaluokkaisia paremmin"...
Eli eufemistiset älykkyysyhtälöt: perimä= ylemmän (keskiluokan) juuret ja kulttuurivapaa ÄO-testi = valkoisen rodun ylemmyys. Kyllä kulttuurimme osaa olla tosipaikan tullen hienovaraista, eikö vain? Belkerin sanoin: grrrrrrrr...
Jotkut tosiaan väittävät, että äo-testit luotiin osoittamaan valkoisen rodun ylivertaisuus. Testeissä menestyvät kuitenkin parhaiten ashkenazijuutalaiset (keskimääräinen äo 115) ja seuraavana tulevat itäaasialaiset (keskim. äo 106). Valkoisilla keskimääräinen äo on sadan hujakoilla.
Mustat saavat kulttuurista riippumatta keskimäärin huomattavasti alhaisempia pisteitä kuin kaikki muut etniset ryhmät Australian aboriginaaleja lukuunottamatta. Tämä pätee myös varakkaissa valkoisissa perheissä varttuneisiin mustiin adoptiolapsiin. Minnesota Transracial Adoption Studyssa 17-vuotiaiden adoptiolasten keskimääräiset äo:t olivat seuraavanlaiset:
ei-adoptoidut, vanhemmat valkoisia: 105,5
adoptoidut, vanhemmat valkoisia: 101,5
adoptoidut mulatit: 93,2
adoptoidut täysmustat: 83,7
http://en.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Transracial_Adoption_Study
Kuinka selität nämä seikat?
Niin, ja korkea äo ei ole seurausta yläluokkaan kuulumisesta, vaikka se voi toki edesauttaa kovapalkkaisen ammatin saamista. Suomen valopäätittelin äo:lla 185 voittanut Marko Mäkelä on korusuunnittelija, joka omien sanojensa mukaan viihtyi nuorena paremmin duunareiden pentujen kuin porvareiden pentujen kanssa. Hänestä voi lukea lisää täältä:
http://www.city.fi/artikkeli/Ep%E4tavallinen+tavallinen+mies/1039/
Juutalaisten korkeaa ÄO:ta on selitetty tasokkaalla kirjallisella kulttuurilla. Toisaalta, itäaasialaisilla on syyksi mainittu kuvakirjoitusjärjestelmä. Olennaisin kysymys on tämä: sijoittaisitko Michelangelon Mooseksen päiväntasaajan pohjois- vai eteläpuolelle? Eli, ovatko juutalaiset/ aasialaiset valkoisia vai mustia meidän mielissämme? Kysymys on olennainen, koska ÄO-tutkimus menestyy nimenomaan USA:ssa, jossa rodulliset ristiriidat ovat edelleen olemassa. Tuossahan sitä tarinaa on:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu_ja_%C3%A4lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4
Mitä tulee yhteiskuntaluokkaan, on hyvä huomata, että ÄO-tutkimus on lähes paketoitu, eikä sisällä enää paljoakaan mielenkiintoista uutta aineistoa. On käynyt selville, että ÄO-testeillä on yhteyttä koulumenestykseen ja koulumenestyksellä työelämämenestykseen. Jos nyt sitten joku paukapää geneetikko väittää, että on olemassa älykkyysgeeni, siitä seuraa, että ne, jotka menestyvät elämässä parhaiten, ovat myös tietysti taustaltaan keskiluokkaisia tai siitä ylemmäs (tämä tiedetään sosiologisen tutkimuksen perusteella). Tästä sitten seuraa, että itse tiede on todistanut, että alemmista luokista lähteneet omaavat heikomman perimän ÄO:n suhteen. Eli, kaikki on hyvin, ne jotka ovat köyhiä, ovat ansainneet kohtalonsa, koska ovat tyhmiä (näinhän lehdistössä asiat oiotaan kadunmiehelle sopivasti pureksituksi).
Mäkelä on yksittäistapaus eikä sinänsä todista mitään. Toiseksi, älykkyystutkimus on erittäin kiinnostavaa, mutta siinä ollaan yksiulotteinen psykometriikka hylätty ajat sitten. Kolmanneksi, minulle riittää älykkyyden ja perimän suhteesta se, että ihmisen ja simpanssin välisistä älykkyyseroista perimä selittää melkein 100%. Ihmisten väliset geneettiset erot ovat suurissa populaatioissa hyvin pieniä.
"Eli, kaikki on hyvin, ne jotka ovat köyhiä, ovat ansainneet kohtalonsa, koska ovat tyhmiä (näinhän lehdistössä asiat oiotaan kadunmiehelle sopivasti pureksituksi)."
Tämä nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa.
Koska nyky-yhteiskunnassa ihmisten biologiset eroavaisuudet älyllisessä potentiaalissa tunnustetaan, otetaan vähäosaiset hyvin huomioon valtion avustuksessa: vajaaälyisten vanhempia tuetaan, hitaasti oppiville henkilöille on erityiskouluja jne. Mikäli vajaaälyisiä pidettäisiin laiskoina tai muuten vaan änkyröinä, tukea ei varmaankaan heruisi yhtä paljon.
"Juutalaisten korkeaa ÄO:ta on selitetty tasokkaalla kirjallisella kulttuurilla. Toisaalta, itäaasialaisilla on syyksi mainittu kuvakirjoitusjärjestelmä."
Uskonnollisten kirjoitusten lukeminen ei juurikaan paranna äo:ta, ja Itä-Aasiasta kotoisin olevat henkilöt pärjäävät äo-testeissä, vaikka eivät osaisikaan kuvakirjoitusta. Kannattaa tutustua tutkimuksiin, jotka käsittelevät Korean seudulta USA:han adoptoituja lapsia.
Väitteesi perusteella juutalaisiin ja itäaasialaisiin perheisiin adoptoitujen mustien äo:n pitäisi pompata parikymmentä pistettä. Arvaapa mitä havainnot kertovat?
"Ihmisten väliset geneettiset erot ovat suurissa populaatioissa hyvin pieniä."
...mutta populaatioiden väliset erot eri alleelien lukusuhteissa ovat tarpeeksi merkittäviä selittämään äo-erot. Yksittäisiä geenimuutoksia on jo tutkittu. Esim. aivojen kehitykseen vaikuttavan ASPM-geenin vanha muoto on paljon yleisempi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuin Euroopassa.
Tuossa modernin tieteen vastaus pohdintoihisi:http://www.nature.com/ng/journal/v36/n11s/full/ng1435.html
Lue erityisesti toiseksi viimeinen kappale: "...The idea that variation in the frequency of a single allele could explain in substantial population differences in behavior would be amusing if it were not so dangerous."
Eli, ei kannata tuhlata aikaansa etsimällä jotain älykkyysgeeniä. Eritoten, koska kyse on erityisen monimutkaisesta asiasta. Ihmisen älykkyys muodostunee kymmenien tai satojen geenien yhteistyönä.
Toisaalta, rotujen käsite on etupäässä kulttuurinen, ei tiukan tieteellinen. Jos lapsien älyllisiä kykyjä treenataan tiukan ohjelman mukaan, eiköhän tuloksia synny sukupolvien aikana. Käytännön luonnonvalintaa.
Miten vastaisit kysymykseen, ovatko juutalaiset tai korealaiset enemmän valkoisia kuin mustia?
Kommenttini köyhyyden ja alhaisen ÄO:n ja perimän välisestä yhteydestä ei tietenkään tarkoita vajaa-älyisiä. Heillä on usein joku elimellinen vika selittämässä älyllisten kykyjensä heikkoutta. Tyhmiksi voisi kutsua henkilöitä, jotka pärjäävät ilman apua arkipäivän elämässä, mutta joilla on alhainen ÄO. Ongelmana tässä on se, että alhaisen testiälykkyyden omaava saattaa pärjätä erinomaisesti yhteiskunnassa. Esimerkkinä Andy Warhol.
Toisin sanoen, jos väitetään, että perimä säätelee ÄO:n ja ÄO puolestaan yhteiskunnallisen aseman, saadaan väite, jonka mukaan alhaisessa yhteiskunnallisessa asemassa omaavat perimästä johtuvan alhaisen ÄO:n. Tämä sopisi erinomaisesti sosiaalidarwinistien päiväuniin. Köyhät ovat ansainneet paikkansa.
Itse ÄO eli testiälykkyys on aika kehno väline yhteiskuntapolitiikkaan tai tutkimukseen. Testiälykkyys ei kerro paljoakaan siitä, miten ihminen arkipäivän elämässä menestyy (poislukien vajaa-älyiset). Se on kuitenkin erinomainen väline tuottamaan itsensä toteuttavia ennusteita. Samalla se voi sulkea pois tietynlaisen koulutuksen piiristä henkilöitä, jotka voisivat virassaan menestyä hyvin (pätee esim. USA:ssa).
"Miten vastaisit kysymykseen, ovatko juutalaiset tai korealaiset enemmän valkoisia kuin mustia?"
Kysymyksesi on älytön, sillä pelkkä ihonväri ei kuvaa täydellisesti sitä etnistä ryhmää, johon ihminen kuuluu. Esimerkiksi Australian aboriginaalit ovat hipiältään yhtä tummia kuin keskisen Afrikan negridit, vaikka negridit ovat läheisempää sukua "valkoisille" kuin aboriginaaleille.
Virallinen, mm. USA:n rikostutkinnassa käytettävä nimitys valkoisten etnisestä ryhmästä on "caucasian". Kolme muuta yleistä ryhmää tuollapäin ovat black, latino ja asian. Voin toki käyttää tästä eteenpäin termiä kaukasidi, jos asialla on sinulle paljon väliä.
Ulkoisesti itäaasialaiset eroavat **keskimäärin** kaukasidesta mm. lyhyemmän ruumiin pituuden, suuremman yläluomen rasvamäärän ("vinot silmät"), paksumman ihon, tummemman tukan sekä alhaisempien primaaristen ja sekundaaristen sukupuolituntomerkkien perusteella.
"Eli, ei kannata tuhlata aikaansa etsimällä jotain älykkyysgeeniä. Eritoten, koska kyse on erityisen monimutkaisesta asiasta. Ihmisen älykkyys muodostunee kymmenien tai satojen geenien yhteistyönä."
Mihinkään yksittäiseen geenimuutokseen älykkyys ei tietystikään perustu, mutta koska evoluutio etenee pienten geenimuutosten ja niiden populaatiossa leviämisen myötä, voidaan yksittäisenkin muutoksen vaikutusta kelpoisuuteen tutkia täysin pätevin perustein. Eräät aivotoimintaan vaikuttavat geenimuutokset ovat levinneet niin huimalla vauhdilla tietyissä populaatioissa, että leviämisen selittäminen muulla kuin geenin tuottamalla kelpoisuuden huimalla nousulla on hyvin heikolla pohjalla.
"Kommenttini köyhyyden ja alhaisen ÄO:n ja perimän välisestä yhteydestä ei tietenkään tarkoita vajaa-älyisiä. Heillä on usein joku elimellinen vika selittämässä älyllisten kykyjensä heikkoutta."
Kirjoitin myös hitaasti oppivista. Käsittääkseni suurin osa näistä suht alhaisen äo:n oppilaista on täysin terveitä.
"Toisin sanoen, jos väitetään, että perimä säätelee ÄO:n ja ÄO puolestaan yhteiskunnallisen aseman, saadaan väite, jonka mukaan alhaisessa yhteiskunnallisessa asemassa omaavat perimästä johtuvan alhaisen ÄO:n. Tämä sopisi erinomaisesti sosiaalidarwinistien päiväuniin. Köyhät ovat ansainneet paikkansa."
On se kumma, että juuri Darwinin vastustajat näyttävät kompastuvan naturalistiseen virhepäätelmään, vaikka Darwin itse teki jyrkän eron maailmasta tekemiensä havaintojen ja maailmaa koskevien toiveidensa välille. Darwinhan toivoi, että köyhiä ja sairaita avustetaan.
"Testiälykkyys ei kerro paljoakaan siitä, miten ihminen arkipäivän elämässä menestyy (poislukien vajaa-älyiset). Se on kuitenkin erinomainen väline tuottamaan itsensä toteuttavia ennusteita. Samalla se voi sulkea pois tietynlaisen koulutuksen piiristä henkilöitä, jotka voisivat virassaan menestyä hyvin (pätee esim. USA:ssa)."
Voitko kertoa minkälaisen koulutuksen piiristä ihmisiä suljetaan USA:ssa nimenomaan alhaisen testiälykkyyden perusteella?
Keskivertorasistin silmissä mustien erottaminen muusta väestöstä on helppoa. Siinä ei tarvita eikä halutakaan käyttää kovin tarkkoja erotteluja. N-sana käy kätevästi niputtamaan kaikki ihonväriltään mustat/ tummat.
On mahdotonta ymmärtää, mitä yrität kertoa vertailemalla tiettyjen ihmisryhmien välisiä ilmiasuja. Ilmiasu on merkityksetön, jos puheena on tiettyjen populaatioiden väliset erot ÄO:ssa.
ÄO-tutkimus, joka keskittyy ns. rotujen välisiin älykyyseroihin, on piilofunktioltaan rasistinen. Akateemisissa piireissä ei ole sopivaa sanoa ääneen tiettyjä asioita (kuten vielä esim. 1930-luvulla), mutta tieteen varjolla sen voi kätevästi tehdä. Niihän sitä pappa Vanhanenkin pseudotieteili itsensä kuuluisaksi.
Sinulla sen sijaan riittää pohtimista, jos verrataan esimerkiksi azkenaasi- ja sefardijuutalaisia. Ensimmäinen ryhmä vaikutti Keski-Euroopassa, jälkimmäinen edustaa Espanjasta Turkkiin ja Kreikkaan muuttaneita. Ensimmäisellä ryhmällä on korkea ÄO, jälkimmäisellä hieman keskimääräistä alempi. Tuossapa nykytietoa asiasta: http://www.khazaria.com/genetics/abstracts.html
Mikäpä mahtaisi selittää kahden perimältään sangen samankaltaisen populaation välisiä ÄO-eroja? Ympäristö on aika hyvä selitys.
Sosiaalidarwinismi ei liity suoraan Darwiniin, vaan Spenceriin. Sen verran sentään kannattaisi tietää asiasta.
USA:n koulujärjestelmässä testataan paljon ja näiden testien tuloksena mahdollistuu pääsy huippuyliopistoon tai sitten ei. Olennaista on se, että ÄO:lla on paljon vähäisempi merkitys ammatillisessa menestyksessä kuin motivaatiolla ja tietomäärällä.
"On mahdotonta ymmärtää, mitä yrität kertoa vertailemalla tiettyjen ihmisryhmien välisiä ilmiasuja. Ilmiasu on merkityksetön, jos puheena on tiettyjen populaatioiden väliset erot ÄO:ssa."
Otin asian esille siksi, koska kysyit ovatko juutalaiset tai korealaiset enemmän valkoisia kuin mustia. Tällainen vastakkainasettelu nojaa selvästi rotujen ulkoiseen olemukseen. Kysymyksellä olisi merkitystä keskustelumme kontekstin kannalta vain, mikäli itäaasialaiset tai ashkenazijuutalaiset eivät eroaisi ulkoisesti kaukasideista, tai väittäisin, että ihon tummuusasteesta vastaavat geenit vaikuttaisivat älykkyyteen.
Vastavuoroisesti minä voisin kysyä sinulta, ovatko gorillat enemmän mustia kuin valkoisia. Jos vastaat kiltisti yhdellä sanalla, pääsen syyttämään sinua rasismista.
"Mikäpä mahtaisi selittää kahden perimältään sangen samankaltaisen populaation [ashkenazi- ja shepardijuutalaiset] välisiä ÄO-eroja? Ympäristö on aika hyvä selitys."
Myös geneettisiä eroja löytyy. Ashkenazijuutalaisilla on poikkeuksellinen kokoelma perinnöllisiä tauteja ja muutamat näistä korreloivat eriperintäisesti korkean äo:n kanssa ja vaikuttavat positiivisesti neuroniyhteyksien määrän kasvuun. Yksi selitys ashkenazijuutalaisten erikoiselle tautiprofiilille on, että eriperintäisinä näiden tautialleelien tuottama hypoteettinen hyöty on heidän elinympäristössään kompensoinut samanperintäisten yksilöiden kuolemat.
"Sosiaalidarwinismi ei liity suoraan Darwiniin, vaan Spenceriin. Sen verran sentään kannattaisi tietää asiasta."
Kyllä minä tuosta olin perillä. Passiiviset foorumin selailijat sekoittavat herkästi darwinistisen selityksen ja sosiaalidarwinistiset normit, minkä vuoksi katsoin tarpeelliseksi ottaa Darwinin itsensä yhteiskuntapoliittiset näkemykset esille. Ilman näitä selailijoita sinulla olisi vähän syytä ohjaamaan keskustelu rasismilinjalle.
tietyistä ÄO-tutkimukseen liittyvistä piilofunktioista. Tieteellinenkään kulttuuri ei häviä nappia painamalla, vaikka yhteiskunta muuttuisikin. USA:ssa tuo muutos tapahtui 1960-luvulla mustien kansalaisoikeustaistelun myötä. Rasismin on pakko nykyään kätkeytyä ja piiloutua erilaisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. ÄO-tutkimus voi osaltaan tukea tällaista piilorasismia.
Genetiikka ei tällä hetkellä voi kertoa tiettyjen populaatioiden perimän ja ÄO:n välisistä yhteyksistä mitään varmaa. Toisaalta, olen myös sitä mieltä, että tällaisten yhteyksien löytäminen ei yhteiskunnallisessa mielessä toisi mitään erityistä hyötyä, haittaa sitäkin enemmän. Ns. sivistymättömällä rahvaalla on paha tapa samaistaa ÄO ja älykkyys toisiinsa. Ihmisen älykkyys on ennen muuta ympäristöön sopeutumista ja myös olemassaolevan ympäristön luovaa muuttamista. Tässä suhteessa monet eri kulttuurit ovat kukin tahoillaan sopeutuneet erinomaisesti ympäristöönsä. En näe mitään järkeä puhua esimerkiksi tietyn sademetsissä elävän intiaaniheimon keskimääräisestä ÄO:sta. Kyseinen heimo on sopeutunut täydellisesti ympäristöönsä ja se siitä. Pitäisin idioottina henkilöä, joka tekisi ihan vakavissaan heimon jäsenille "kulttuurivapaan ÄO-testin".
Älykkyystestien alkuperäinen ja varsin järkevä tarkoitus oli erotella normaalikoulutuksen piiristä ne, jotka todennäköisesti eivät menestyisi tavallisissa kouluissa. Sittemmin testaus muuttuikin meritokraattisen yhteiskuntateorian perustaksi. Oletuksena on, että ne joilla on korkea ÄO myös jollakin lailla ansaitsevat paremman koulutuksen kuin ne, jotka ovat ÄO:ltaan keskinkertaisia. Onneksi Euroopassa tämä ajattelu hylättiin järkevämmän pedagogisen ajattelun tieltä.
Minusta ÄO-testaus tuo yhteiskuntaan yhden tarpeettoman muuttujan lisää. Jos olet musta ja tyhmä, et pärjää ja se siitä. Ja sama pätee valkoisiin. Mutta jos tietylle ryhmälle annetaan etukäteen leima, jonka mukaan heillä on alhainen ÄO, tämä ei ainakaan lisää tämän ryhmän älykkäidenkään yksilöiden menestymismahdollisuuksia elämässä.
Korkea ÄO on henkilökohtaisesti mukava asia, se voi antaa elämään paljon itseluottamusta, jopa liikaakin. Mutta muuta merkitystä en sillä näe, sillä älykkyys on paljon laajempi asia kuin ÄO. Älykkyyden lisäksi elämässä menestymiseen tarvitaan kenties muitakin ominaisuuksia. Mitä muuta hyötyä edes korkean ÄO:n tietämisestä voisi yksilölle olla (sillä älykkyys on aina yksilön ominaisuus, ei jonkun hajallaan olevan populaation)? Nerolle ei siitä ole mitään hyötyä, sillä nerous riippuu saavutuksista, ei potentiaalista. Alhaisen ÄO:n omaava voi masentua siitä, vaikka tosiasiassa hän saattaa olla hyvinkin lahjakas jollakin elämänalueella.
Gorillojen suhteen voin hyvin olla rasisti. Kaiketi ne ovat mustia, riippuu valaistuksesta.
Azkenasijuutalaiset omaavat siis korkean keskimääräinen ÄO:n ja tyhmimmät heistä kuolo korjaa ennen aikojaan. Kätevää. Onko mustilla tilanne päinvastainen eli fiksuimmat heistä kuolevat ennen aikojaan vai onko mahdollisesti niin, että mustilla ei ole "hyödyllisiä" perinnöllisiä tauteja? Ja onko tästä lopultakin pääteltävä, että korkea ÄO on luonnonvastaista? Ehkäpä juuri korkea ÄO:mme on syynä pallon vähittäiseen tuhoon (tämä argumentti uppoaisi kuin häkä tiettyihin piireihin).
MIkä oli lopputekstien aikana kuultava biisi?