Mikähän se lienee se mystinen "monitoimikone" jonka Satu Hassi mainitsi useampaan kertaan eilisessä Päivärinnan keskusteluohjelmassa televisiossa?
Itse lähellä metsäalaa työskentelevänä tiedän, että ainakaan Suomen metsissä ei ole käytössä eikä tunneta monitoimikoneita. Keittiösssä kyllä sellainen surisee.
Jos joku tietää, mikä monitoimikone on ja mitä se tekee, kertokoon että alalla työskentelevätkin saisivat tietää...
Taitaa olla niin että suojeluasioitakin käsitellään kliseiden tasolla, ja käytetyillä kliseillä ei sitten olekaan vastinetta reaalimaailmassa. Kuka loi myytin monitoimikoneesta?
Itse lähellä metsäalaa työskentelevänä tiedän, että ainakaan Suomen metsissä ei ole käytössä eikä tunneta monitoimikoneita. Keittiösssä kyllä sellainen surisee.
Jos joku tietää, mikä monitoimikone on ja mitä se tekee, kertokoon että alalla työskentelevätkin saisivat tietää...
Taitaa olla niin että suojeluasioitakin käsitellään kliseiden tasolla, ja käytetyillä kliseillä ei sitten olekaan vastinetta reaalimaailmassa. Kuka loi myytin monitoimikoneesta?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Metsä - silva?
Tuosta etymologisesti johtaen metsien monitoimikone voisi kenties olla sylvesteri. Harvesteri tuskin pystyy yhtä moneen hommaan.
Muuan viime vuosisadan kuhmolaismetsuri ja uittojätkä kantoi ristimänimeä Sylvester, mutta Vestinä hänet tunnettiin. Todella pieni kooltaan, mutta työsaavutukset kuin miehellä konsanaan. "Viis miestä ja Vesti näkkyy!" Ehkäpä Vesti sopisi sylvesteri-monitoimikoneenkin kutsumanimeksi.
Agropuolella tulivat sirpin korvaajiksi leikkuupuimurit. Integraation seuraava aste lienee leikkuukuivuri. Ja seuraavana vekotin, jonka tuutista tippuu valmiiksi paistettuja einespahvipizzoja (niitä haltex-levyltä maistuvia).
Silvasta puheenollen: Helsingin olympialaisten kolmitoimimiessankari (1., 2. ja 3. loikka) Adhemar Ferreira da Silva pupeltanee brassina kotioloissaan portugallian kieltä. Vuonna 1983 hän vieraili Helsingin yleisurheilun MM-kisoissa. Muuan suomalainen samojen olympiakisojen kävijä raportoi yllättyneensä perin pohjin, kun takavasemmalta oli alkanut kuulua karkeaa suomenkielistä kiroilua vieraalla aksentilla. Adhemar-poikahan se siinä tervehti vanhaa tuttua aikanaan opitulla suomen kielen taidolla brassaillen!
Ahtaus on vähintään kaksipiippuinen asia. Asuin 1970-luvun alkupuolella ahtaasti, mutta ahtaus toisaalta toi minulle leivän. Olin ahtausliikkeen palveluksessa, ahtaajana (engl. stevedore, stower).
Kävinpä yhteensä 5-viikkoiset kurssitkin, joilla minusta leivottiin yleisahtaaja eli koneahtaaja. Pätevyyteni riitti erilaisten trukkien sekä laivojen kansinostureiden ("laivakraanojen") ja puomivinssien ajoon sekä "karveliapinana" toimimiseen. Jos tuo nimike ei avaudu, niin manttelimies ehkä sitten? Eikö? Mantteli ei tarkoittanut karveliapinan työasua vaan nosturin tai vinssin teräsvaijeria, jonka varassa taakka nousi ja laski. Manttelimies seisoi laivan kansiluukun reunalla (laivan kannen karveliksi kutsutun osan päällä) ja ohjasi taakan liikkeitä ruumassa nosturimiehelle antamillaan käsimerkeillä -- laiturilla olevan "kaijakraanan" kuljettaja kun ei nähnyt itse kopistaan ruuman uumeniin. Manttelimiehellä toki sai olla talvipakkasilla paksukin mantteli yllään -- oleellisin osa työasua olivat kuitenkin kirkuvanpunaiset, valoa heijastavat rukkaset.
Nykyisinhän homma toimii tyystin eri tapaan. Lolo-laivojen (lift on - lift off) tilalla ovat roro-laivat (roll on - roll off) ja konttilaivat.
Jos satamajätkä on toiselta nimeltään "hampuusi" (hamn buse), niin minä kai oli noina Jätkäsaaren (Busholmen) vuosinani "multipurpoosihampuusi".
Jätettyäni Jätkäsaaren työpaikkana lopullisesti 29 vuotta ja risat sitten toimin 3 kuukauden ajan metsäkoneen kuljettajana minäkin. Kone painoi siihen aikaan ehkä 7-8 kg ja toimi parin kilowatin tehoisen 2-tahtisen bensiinimoottorin voimin. Monitoiminenkin se oli: sillä onnistui niin katkominen kuin karsiminenkin! 2-metristä kuitupuuta syntyi -- pölliä, sullia ja jonkin verran koivuakin. Kourakasoihin tehtiin; herra Auriga (Ajomiehen tähdistö = Auriga) tuli syksymmällä ja kiikutti tikut tienvarteen.
Ahtaajan ja metsurin urani siis tökkäsivät. Niitä ennen olin ehtinyt kokeilla hitsaajan ja autonkuljettajan hommia. Ei tainnut olla oikein miehestä mihinkään, liekö vieläkään.
Tuon stevedore/stevedoring-sanan etymologia kiinnostaisi. Onko se niitä samankaltaisia sanoja kuin eavesdropping tai soothsaying? Vai onko sillä jokin selvä etymologia?
stevedore
noun
1 a person employed to load or unload ships
verb
2 to load or unload (a ship, ship's cargo, etc.)
[ETYMOLOGY: 18th Century: from Spanish estibador a packer, from estibar to load (a ship), from Latin stipare to pack full]
http://www.wordreference.com
Helsingissä vaikutti 1970-luvun alussa kaksi huomattavampaa ahtausliikettä: Oy Stevedoring Ab ja Oy Åkerman Ab. Steviksen työkonttori eli "huutokoppi" oli Nokalla (lue: Katajanokalla), aivan nykyisen Vikingin terminaalin tuntumassa; Åkiksen huutokonttori oli Jätkässä (Länsisatamassa, Jätkäsaaressa). Keikat saattoivat kuitenkin mennä ristiin siten, että Steviksen purettava laiva olikin Jätkän kaijassa ja päinvastoin. Sompassakin (Sompasaaressa) oli jo toimintaa. Jätkiä kuskattiin kaupungin läpi kuorma-autoilla, joiden lavalla oli puupenkit ja sateensuojana pressukapelli.
Stevedoring ja Åkerman fuusioituivat pian ja työnjako keskitettiin Länsisatamaan. Liekö firman nykyinen nimi Oy Finnsteve Ab? Tavarasatamatoiminta Katajanokalla ajettiin hiljalleen alas. Jätkäsaaren Hietalahden puoleinen sivu hiljeni ja muutettiin matkustajaterminaalikäyttöön vasta myöhemmin.
Olin 1970-74 monet kerrat sekä Nokalla että Jätkässä lemppaamassa lodjuja ja säkkikamaa makasiineissa, jotka on sittemmin saneerattu matkustajaterminaaleiksi. Ensimmäisen keikkani tein joulukuun 1970 alussa M/S Fenniassa. Siitä purettiin kappaletavaraa juuri sen makasiinin edustalla, joka palvelee nykyisin Viking-terminaalina Katajanokalla.
Keittiön monitoimikoneet ovat jo aikaa sitten muuttuneet yleiskoneiksi. Tiedä sitten kuinka yleisiä ovat:) Kestäviä eivät ainakaan ole, jos niitä vertaa 35 vuotta vanhaan krupsin sähkövatkaimeen, joka surisee iloisesti vielä tänäkin päivänä. Taitavat yleiskoneet olla yleistyneet ainakin kaatopaikoilla.
Harvesteria ja sen edeltäjää prosessoria (prosessorille piti metsurin kaataa puut "eteen" ja kone teki lopun työn) kutsuttiin aikaisemmin yleisesti monitoimikoneeksi, koska se pystyy moneen erilliseen työvaiheeseen (toimintaan) hakkuun yhteydessä. Harvesteri kaataa, karsii, katkoo ja kasaa, jotka ovat kaikki hakkuutyön ja nimenomaan meillä käytettävän tavaralajimenetelmän erillisiä työvaiheita. Erittäin osuva nimitys mielestäni.
Nykyäänkin on motohakkuu aivan virallinen termi, jota käytetään harvesterilla suoritettavasta puunkorjuusta. Harvesteri, joka viittaa puun korjuuseen, on suora lainaus englannista ja nykyajan kansainvälisessä elämässä hyvä virallinen nimi monitoimikoneelle. Metsämiehet puhuvat nykyäänkin motosta tarkoittaessaan harvesteria.
Google-kuvahaut:
"monitoimikone" => ompelu, keittiö, puutarha, toimisto...
"moto" => 2-pyöräurheilu
"harvesteri" = metsäkoneet
"sylvesteri" = ...
:o)
Virallinen nimitys lienee hakkuukone. Laite tunnetaan myös tuttavallisemmin motona. Harvesterista ei niinkään puhuta, huolimatta että jotkut ovat yrittäneet vakiinnuttaa tuotakin sanaa kieleemme.
Tunnen muuten muutaman metsäkonekuskin, jotka sanovat lähtemänsä PUImaan kun lähtevät konesavottaan :o)
Siinäpä näetsen tuo PUIDA-verbi on palautunut hyvin lähelle alkuperäistä lähdettään :o)
Meikämaallikolle tuosta "hakkuukoneesta" tulee mieleen klapikone, so. sellainen takkapuiden värkkäykseen tarkoitettu hydraulinen juppilelu.
Harvester kai on jonkinlainen sadonkorjaaja. En vain ymmärrä, mistä kohtaa se sato oikein on rikki mennyt kun sitä on lähdettävä korjaamaan... Eikös se mene paremminkin rikki silloin kun korsi menee katki - jos rikkiviisaita (engl. sulphur wise?) halutaan olla?
Sato kuin sato. Puintisyklin pituus muuttelehtii yhdestä ajastajasta pariin-kolmeen ihmissukupolveen.
>Meikämaallikolle tuosta "hakkuukoneesta" tulee
>mieleen klapikone, so. sellainen takkapuiden
>värkkäykseen tarkoitettu hydraulinen juppilelu.
Manuaalisia hakkuukoneita (ns. manuhakkuut) mm:
Sonny Liston, Pat Masterson, Cassius Clay...
Lisäksi tulee mieleen vielä poliisipäällikkö Vahronen, joka lopetti ns. markkinahakkuut Kuopiossa, Sokoksen kongissa 1960-luvun lopulla...
Manuhakkuut -- älähän mittää! Martti Jukolan Urheilun pikku jättiläinen (vuodelta 1956 tai jotakin) tietää, että vuosien 1930-32 raskaan sarjan maailmanmestari Max Schmeling ("The Black Uhlan of the Rhine") harjoitteli hakkaamalla halkoja! Käytti kylläkin välikappaleena kirvestä.
Enpä ole aikaisemmin miettinyt pitemmälle tuota metsän puimista. Noinhan ne pihkamäen miehet tuppaavat tosiaan sanomaan.
Viljan puimisessahan nykyään irroitetaan sato maasta ja otetaan siitä talteen hyödynnettävä osa. Työ tehdään tietysti leikkuupuimurilla. Alunperin puinti oli kaiketi vain tuon hyödynnettävän osan irrottamista, kun viljaa hakattiin riihessä varstalla, jolloin siemenet irtosivat. Näinhän tietysti metsässäkin tehdään: siellä HAKATAAN ja PUIDAAN:) En tiedä voiko puinti-sanan sitten johtaa puu-sanaan? Ainakin viljan puinti tehdään siinä vaiheessa kun siemen on kypsä ja varsi eli korsi on PUUTUNUT.
Asioiden puiminen on tietysti vielä erikseen. Voisi ajatella, että keskustelusta/asiakokonaisuuksista irroitetaan tärkeät asiat, jolloin tietysti puidaan. Jäljelle jäävät turhat asiat eli akanat. Tästä pääsemme kätevästi sanontaan "irrottaa jyvät akanoista".
>En tiedä voiko puinti-sanan sitten johtaa
>puu-sanaan? Ainakin viljan puinti tehdään siinä
>vaiheessa kun siemen on kypsä ja varsi eli korsi
>on PUUTUNUT.
No: kun viljaa puitiin riihessä, sitä hakattiin puisilla riusoilla eli varstoilla. Toisin sanoen annettiin viljalle puuta niin että tuntui, käsiteltiin viljaa puilla. Tuota "puukäsittelyä" sanottiin tietenkin puimiseksi - siitä tuo yhteys puu-sanaan!
Muita puu-kantasanasta johdettuja sanoja kielessämme on mm. puukko. Sehän on rauta jonka toiseen päähän on kiinnitetty puu eli puinen kahva.
Lukuisista -ida johdoksisista sanoistamme ainakin seuraavissa (IMHO) on välineen suhde teon kohteeseen jollakin tavalla (toisissa enemmän toisissa vähemmän) analoginen kuin PUUn suhde viljaan, nim. perinteisesti riihessä puitaessa:
lapioida
kansioida
sanktioida
astioida
katajoida
tiirikoida
lusikoida
peukaloida
kapaloida
makadamoida
parfymoida
vitaminoida
moukaroida
hamaroida
vasaroida
kassaroida
vaneroida
--
Asiasta saa kernaasti esittää tästä poikkeaviakin tulkintoja; nythän mentiin semantiikan/semiotiikan puolelle...
> No: kun viljaa puitiin riihessä, sitä
> hakattiin puisilla riusoilla eli varstoilla.
Muistan bonganneeni Tampereen yössä taidemaalari (ym. ym.) Martti Mikko Sakari Innasen kesällä 1968 (jolloin olin itse vielä selvästi alle kaksikymppinen). "Huuhaa"-Innasen kappale Urjalan taikayö oli siihen aikaan kovasti framilla. Siinä jos missä olisi ollutkin aineksia puintityötä vauhdittavaksi "junttalauluksi" -- mukaansatempaava rytmiikka ja eloisa sanoitus!
"Nytpä maistuu työ, varstat maihin lyö - se on Urjalan taikayö!"
Ei kaikkea Innasen piikkiin sentään: rytmiikasta ja melodiasta saamme kiittää säveltäjä Erik Wilhelm Lindströmiä!
Kenpä muistaa vielä TV:n Ilkamat?
Millainen väline on ilkama?
Olen ollut havaitsevinani, että tälläkin palstalla jotkut harrastavat tuon tuostakin ja tämän tästäkin ilkamointia ihan ilman aikojaan.
Ilkamoista eos.
Mutta muita -lkama -loppuisia sanoja on hyvin vähän:
jalkama ja valkama.
-kama -loppuisia löysin reilun tusinan (arvatkaas mitkä ne ovat...)
>Muita puu-kantasanasta johdettuja sanoja
>kielessämme on mm. puukko.
Muutama muukin vielä:
pääkkö ('päät vastakkain, päistä kiinni')
suukko
piikko
puikko (
Tarkoitatko tässä "sanoilla" perusmuodossa olevia substantiiveja (valkama, jalkama...), vai kelpaavatko verbeistä muodostetut taivutteet tyyliin "jakama, purkama..."?
En keksinyt lyhyellä pähkäilyllä muita substantiiveja kuin paukaman, poukaman ja nikaman.
Pitäisi olla pääsy johonkin laajaan sanastoon, jota voi kammata teksturin etsi-toiminnolla. Sinulla ilmeisesti oli, koskapa löysit tuon reilun tusinan niinkin pian.
> Muuten - jos jokin puikataan johonkin, niin
> eikös parempi sana olisi PUIKKU :o)
Verkkokalastajat sun muut puliveivarit tuntevat välineen nimeltä puikkari.
En tiedä, esiintyykö Puikkari sukunimenä, mutta Suikkari-nimisiä löytyy.
Pääkkö? Pääkkönen on mm. Kuhmossa suhteellisen yleinen sukunimi. Siellä oli (on?) kauppaliike, jonka toiminimi oli (on?) Pääkkönen & Piirainen. Paikkakuntalaiset puhuivat (puhuvat?) "Peäkköpiiraesesta".
En tosiaankaan kelpuuta nominaalimuotoja "jakama, purkama..." (eli kolmas infinitiivi)
Ei ole hyötyä Etsi-toiminnasta...
>En keksinyt lyhyellä pähkäilyllä muita
>substantiiveja kuin paukaman, poukaman ja nikaman.
Kelpaavat kyllä! Lisäksi vaikkapa VALKAMA...
...pukama, paukama, rokama ja rihkama näin ensi hätään.
Kinkamasta puhutaan ainakin joissakin murteissa (mäki). Sitten on "synteettiseltä" kuulostavia sukunimiä ( yritysten nimiä) tyyliin Erkama, Helkama, Herkama, Mikama jne.
jo ovatkin.
Kokosin ne tähän ja lisäsin pari (NS tietää enemmän kustakin sanasta)
paukama
rokama
rihkama
poukama
nikama
kinkama
vekama
nurkkama
jalkama
valkama
laukama
mukama
ja muutama muukin?..
Muutama kymmenen saapumiserää sitten minäkin kuittasin herra rättivääpeliltä varusesineen, joka oli niin mystinen että sitä kutsuttiinkin lusikka-haarukka-mysteeriksi. Sivistyneiden syömätapojen saloihin sen avulla ei ainakaan oppinut.
Myyttisiä, militäärimaailmasta alkunsa saaneita monitoimivälineitä ovat nekin olutpullonavaajat, joita Wenger, Victorinox ym. puukkopajat myyskentelevät nimellä "Swiss Army Knife". Mystistä niissä on hinnanmuodostus - luulisi niiden olevan puhdasta kultaa. Väittävät materiaalin kuitenkin olevan "high carbon, stainless, first grade, A-quality steel, tempered to a 55-56 HRC hardness for optimum edge retention".
* * *
Mitä Satu Hassin puheisiin tulee, niin olen verenpaineen nousua välttääkseni opetellut päästämään ne toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos kerran sisältö on mitä on, niin miksei sitten terminologiakin? Jos tuon poliitikon esiintyminen TV-ruudussa on odotettavissa, käytän mieluusti pöydällä lojuvaa monitoimivempelettä, jolla saa kanavan vaihtumaan.
...tuo Victorinox lyhennelmä sanoista Victoria ja inoxydable (ruostaantumaton)?
Noinhan minäkin sen olen käsittänyt. Nimien Victor/Victoria merkitys viittaa vahvasti "voittoon" tai "voitokkuuteen".
Metsissä käytetään Googlenkin tietämän mukaan vekottimia, joiden englanninkielinen nimike on forwarder:
http://images.google.fi/images?q=forwarder&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi
Minun mielestäni selvä edistysaskel monitoimisuuden ja ergonomian suuntaan olisi malli, jonka vaihteistosta löytyy sekä forward että reverse.
...ja lisäksi ADVANCE myös eräästä suuresta kävelijästä. Lisäksi siellä oli HOIST ja DRAG.
Millainen laite oli kysymyksessä?...
Suuri kävelijä? Kolmen imperial quartin vetoinen Johnnie Walker -ruukku?
Vai tarkoittanetko Marion Power Shovel Companyn,
P&H Mining Equipmentin, Bucyruksen ja kumppaneiden rustaamia drag-show-laitteita?
http://www.stripmine.org => Draglines
>Vai tarkoittanetko...
>drag-show-laitteita?
Walking draglines. Kyllä.
Mikä vielä puuttuu listasta: ADVANCE/REVERSE, DRAG, HOIST, ....
Oiskoon tuo UNLOAD tai EMPTY tjsp. En ole moista laitetta koskaan "ajanut".
Aussit kehuvat automatisoineensa mokoman käyttöä:
"What is a dragline and what does it do?
A dragline looks like a large crane with a boom, hoist and large bucket. It operates by scooping up overburden at the dig point and then swinging around in an arc before dumping it on the spoil pile. The dragline swings back and forth between 40 and 50 times per hour.
The swing phase accounts for 80% of the entire dragline operation and the bucket, which can weight up to 150 tonnes or more when full, is kept under control by the dragline operator.
The whole process requires the dragline operator to exhibit great concentration and hand/foot/eye coordination during all phases of the operation, but particularly when loading the bucket.
Cruise control
Under normal circumstances, the dragline operator negotiates the bucket to the dig site, fills the bucket, then disengages from the ground and swings the machine to the spoil pile and empties the bucket, before returning the bucket to the pit for the next load. Each time the operator must accurately locate the dig point and allow for the changing level of the spoil pile to avoid bucket/spoil collisions."
Avaussivulta http://www.stripmine.org ei löydykään suoraan klikattavaa otsikkoa "Draglines", vaan se löytyy vasta otsikon "THE MACHINES" takaa.
No se on tietenkin SWING :o)
ADVANCE/REVERSE, DRAG, HOIST, SWING
Minä tyhmä vain ajattelin, että jossakin välissä se kuuppa pitäisi tyhjentääkin. Niinkuin rakkokin.
Vai olenko minä vain niin yksitotisen yksisuuntainen? En taida olla swinger-miehiä?
Otan minä kuitenkin joskus montakin totia! Ei elämän tarvitse sentään yksitoikkoista olla. Monitoikkoisuus on poikaa!
...swengaavat aussiwaltzin tahdissa Dundermaassa oikein kuuden swingimoottorin voimin! On siinä kangaroot ihmeissään!
Raapivat maata (hiiltä) ruotsinlaivan konetehoilla per yksikkö.
http://www.phmining.com/new/fifth9020.html
---