Kasvissyöjät, onko mielestänne oikein, kun on kasvissyöjä, tehdä lapsesta kasvissyöjä myös?
Onko mielestänne oikein?
Kelol
492336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Eli, tehdä naperostaan eettisen ja terveen elämäntavan vaalijan, joka todennäköisesti elää pitempään ja terveempänä kuin naapurin lihikset?
Sekasyöjät voivat elää terveellisen ja pitkän elämän. Kyse mm. tilastoissa joissa kasvinsyöjät elävät pitempään johtuu siitä, että kasvinsyönti lihottaa vähemmän kun esim. pikaruokaa ei voi syödä. Ylipainoinen harvoin ryhtyy kasvinsyöjäksi. Sukulaiseni kasvatti lapsestaan sekasyöjän ja on itse kasvinsyöjä.
Vegaaneillekin soveltuvaa pikaruokaa on Suomi pullollaan, kiitos kebaberialaisten. :) Joten tuo ei selitä asiaa.
Yhtä lailla voidaan kysyä, onko vanhemmilla oikeus tehdä lapsesta sekasyöjää, liittää kirkkoon, tai tehdä ylipäätään minkäänlaisia päätöksiä lapsen puolesta (kuten asettaa rajoja ja sääntöjä). Toki vanhempi päättää ja niin kuuluukin ellei vanhempi toimi selvästi lasta psyykkisesti tai fyysisesti vahingoittaen.
Tietenkin lapsi kasvaessaan alkaa pikkuhiljaa ruokailla enemmän kodin ulkopuolella ja saada ymmärrystä muodostaa omia mielipiteitään, ja tästä vastuusta seuraa yhtälainen vapaus tehdä omia valintojakin. Sitä ei voi millään estää enkä usko kenenkään niin haluavankaan.
Kirkosta täytyy sanoa että vanhempani eivät kastaneet minua vaikka ovat kristittyjä, ja niin on mielestäni hyvä.
Mutta veikkanpa että ovat silti kasvattaneet aikoinaan omien arvojensa mukaisesti? (Meinaan, että kovin moni ei kasvattane lapsiaan päinvastaisiin arvoihin tai täysin arvovapaasti, mikä puolestaan on mahdotonta.)
Niin kauan kuin lasten kasvatus kuuluu vanhemmille, niin en näe asiassa mitään ihmeellistä. Tietysti sitten kun lapsi on jo iso, esim. yli 10-vuotias, jos hän haluaa syödä sekaruokaa, silloin yrittäisin joustaa asiassa.
vanhemmat kasvatti kasvissyöjäksi, koska kasvisruokavalio on terveellisempää. mutta kun olin kouluikäinen, sain syödä koulussa sekaruokaa. söinkin ehkä jonkun vuoden ajan, koska koulun kasvisruoka ei oikeesti ollut kamalan syötävää ja penskana ei halunnut olla ollenkaan erilainen tai mitään.
mutta jälkikäteen ärsyttää, että sain syödä lihaa tarkemmin tietämättä mitä se on. ei lapsena tajua kunnolla, että liha on eläimestä. kun aloin tajuamaan sen, pelkäsin oikeasti, että ne elukat vainoaa mua loppu elämäni, jos syön ne. -___-'' silloin lopetin. ei siitä sitten sen enempää.
joskus kun olin ehkä 12-vuotias, äiti alkoi syömään myös kalaa ja aloin samalla, mutta söin sitä hyvin, hyvin harvoin. en koskaan kotona, kun isä ei kestä kalan hajua.
nykyäänkin syön, mutta oksettaa, kun oikeasti joudun syömään sitä, kun oon japanissa. kun palaan suomeen, en varmana syö enää kalaa.
Ihan yhtä "oikein" tai "väärin" kuin se että lihansyöjät tekevät lapsistaan automaattisesti lihansyöjiä.
Ei se eroa siitä mitenkään, joka tilanteessa vanhempi päättää lapsensa ruokavaliosta. Ja tämä on vanhemman tehtävä. Jokainen kasvattaa omat lapsensa siihen elämäntapaan mitä itsekin elää, se on luonnollista.
Sitten kun lapsi on tarpeeksi vanha itse päättämään syökö lihaa vai ei, esim. koulussa, niin se on sitten jo eri asia. Sitten vanhemmat ei mielestäni saa enää määrätä.
Lapsi päättäköön aikuisena itse.
Kasvissyöjät eivät ole ravitsemustieteilijöitä, jotka itse tietäisivät mitä kaikkea ihminen tarvitsee ja minkälaisina annoksina, pienen lapsen tarpeista puhumattakaan.
Se ei tee ihmisestä experttiä, että noukkii hajanaista tietoa sieltä sun täältä ja luulee syövänsä terveellisesti.
Kyllä ihan kuka tahansa voi mennä ravitsemusneuvojalle, varsinkin kasvissyöjäperhe.
Ei sekaruoka ole mikään tae terveellisestä ruokavaliosta, päinvastoin. Kuinka moni nykylapsista onkaan ylipainoisia, entä kolesteroli, entäs diabeteksen esiasteet? Lapset on täynnä pikaruoan ja valmisroskan lisä/maku/säilöntäaineita ja sekö on terveellistä? Onko terveellistä antaa saarioisten lihapullia, pakastepizzaa tai makkaraa? Onko se sitten terveellistä automaattisesti?
uskoisin että kasvissyöjäperheen lapset syövät enemmän kasviksia, joten jo siltä osin ruokavalio on varmasti terveellisempi. Sekasyöjäperheiden lapset hyvä jos syövät perunaa, kaikki eivät sitäkään. Muistan erään tuttavaperheen lapsen joka rupesi itkemään kun tarjosimme ruoan kera perunoita, koska ei halunnut syödä niitä. Oli vissiin opetettu kotona että mitään vihannesta ei tarvitse syödä.
Kyllä kasvinsyöjät ovat yleisesti terveempiä, eikä lapsi voi syödä kasvissyönnin takia pikaruokaa. Mutta sekasyöjälasten ongelmat tulevat juuri suurimmilta osin pikaruuasta. Vanhempien ei pitäisi syöttää sekasyöjälapsilleen joka viikko pikaruokaa. Kyllä sekasyöjälapsistakin löytyy Suomessa paljon ihan hyvillä elämäntavoilla eläviä. Suurimmilta osin pikaruokaongelma johtuu siitä että vanhemmat itse syövät pikaruokaa säännöllisesti/ei ole paljoa rahaa, luullaan että terveellinen ruoka maksaa liikaa/lapset eivät yksinkertaisesti tiedä terveysvaikutuksia, ja vaativat lisää pikaruokaa, jota vanhemmat heille tietysti antavat.
Ei sekasyöjäperheissä ruokavalion kehnous välttämättä aina edes johdu pikaruoasta. Mietitäänpä perinteisiä suomalaisia "kotiruokia"; nakkikastike ja perunamuusi, keitetyt perunat ja lihakastike, lihapullat ja perunamuusi, makaronilaatikko, perunasoselaatikko, jne.
Eivät nuo ole mitään terveellisiä ja monipuolisia ruokia. Toki, onhan niissä lihaa ja proteiinia, mutta missä monet vitamiinit ja hiven/kivennäisaineet?? Ja suuri osa suomen lapsistakin elää tuollaisella sapuskalla, ainakin kouluajan ulkopuolella. Kouluruoastakin iso osa on turhan yksipuolista, nykyään onneksi on jo paljon enemmän variaatiota.
Lapsen ruokavalion terveellisyys riippuu kyllä ihan siitä, kuinka tietoisia vanhemmat ovat ihmisen ravinnon tarpeista, vitamiinien ja muiden ravinteiden tarpeista ja siitä, mistä näitä saa. Ja suurin osa suomalaisista ON hyvin tietämättömiä tällaisten asioiden suhteen. Ja tähän ryhmään kuuluu toki niin kasvissyöjiä kuin sekasyöjiäkin.
Luulen kuitenkin että prosentuaalisesti huomattavasti suurempi osa kasvissyöjistä on joutunut panostamaan ja perehtymään oman ruokavalionsa terveellisyyteen. Kasvisruokareseptikirjatkin on täynnä kasvissyöjän ravitsemukseen liittyvää tietoutta joten jo sitä kautta tulee opittua että mistä kasvista saa mitäkin ravinteita.
Pikaruoan syömättömyys ei siis myöskään ole tae siitä että lapsen ruokavalio olisi yksipuolinen, vaan ihan kotiruokakin voi huonossa tapauksessa olla todella yksipuolista; perunaa ja lihaa.
Minusta on aivan turhaa edes vertailla liha- tai kasvisruokavalioita keskenään, sillä molemmat voivat olla todella huonoja TAI todella erinomaisia, riippuen siitä miten ne on koostettu.
ongelma on enemmänkin aikuisten välinpitämättömyys, ei ajatella lasten parasta vaan sitä mikä on itsen kannalta helpoin ja vaivattomin ratkaisu. Ei myöskään hankita tietoa miten tilannetta voisi parantaa, miten tehdä ruokia jotka olisivat monipuolisempia. Tämä on ehkä laiskuutta tai osin tottumusta, koska "ainakin meillä lapsuudessa syötiin perunaa ja lihaa". Pitäisi uskaltaa kokeilla erilaisia juttuja, senkin uhalla että ne eivät aina onnistukaan.
Itse aion tehdä tänään pähkinä-linssimureketta, johon tulee vihreitä linssejä, erilaisia pähkinöitä, sieniä, selleriä, porkkanaa, persiljaa sekä sipulia ja se tarjotaan täysjyväriisin, kastikkeen ja tuoreiden karpaloiden/karpalohyytelön kera.
Huomattavasti terveellisempi ja monipuolisempi ateria kuin keitetyt perunat ja lihakastike.
Ei me sekaruoan syöjät osteta "saarioisten lihapullia" ja ym, mössöä vaan teemme itse tuoreista aineiksista ruokamme.
Sinulle sekaruoka tarkoittaa valmiseineksiä, pizzaa ja makkaraa.
Meille ei todellakaan !
Missä ihmeen mössömaailmassa elät ???
Suurin osa kansasta osaa tehdää hyvää kotiruokaa ihan itse,
vaikket sinä sen päälle tajua yhtään mitään.
Kun valitettavasti lähes jokainen sanoo syövänsä "oikeaa ruokaa" mutta emme muiden jääkaappiin näe, niin katsotaanpas kauppojen tarjontaa: Vihannes -ja tuoretiskit ovat tänä päivänä surkean pieni osa kauppojen valikoimaa. Eines, karkki ym. hyllyt ovat kymmenien metrien mittaisia. Ja "kevyt"tuotteet... Varsinaista kotiruokaa joo.
Ja tarjonnasta päätellen myös kasvissyöjillä olisi petrattavaa, sitä en väitä.
Pari kuukautta sitten oli juuri että suomalaiset syövät enemmän kasveja kuin 10 vuotta sitten. Kuulemma pikkuruokakaupat ovat yleensä riippuvaisia vihannestiskistä ja alkoholiosastoista.
"Suurin osa kansasta osaa tehdää hyvää kotiruokaa ihan itse"
Hahahahaha, johan vitsin murjaisit. Herää kuule itse todellisuuteen ja teepä visiitti vaikka lähimarkettiin, ja mieti hetki että miksi ihmeessä valmisruokien, einesten, valmispakasteiden ja puolivalmisteiden määrä _lisääntyy_ koko ajan? Miksi niitä on suhteellisesti katsottuna suurin osa ruokakaupan tarjonnasta? Lihatiskikin on sellainen yhä vain kutistuva tiskinpätkä kun taas valmisruoat, makkarat ja valmiit lihatuotteet kasvattavat koko ajan tilaa?
Miksi on olemassa valmista riisiä, valmista pakasteperunamuusia, jne jos ihmiset laittavat itse ruokansa tuoreista aineksista?
Siksi, että ihmiset ovat kiireisiä, ruoka pitää tulla nopeasti ja koska harvoilla on enää oikeaa ruoanlaittotaitoa.
Mietipä sitä ja tule sen jälkeen väittämään että jengi osaa laittaa ruokaa.
lihankulutus, leivän kulutus, kaikki kulutus (paitsi energian?) on noussut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sitten tulee piikki (usein taloudessa) ja kulutus laskee taas.
Tilastot näyttävät juuri siltä miten ne lukee, seuraamalla kaarta esim. 50 vuoden ajalta saataisiin jonkinlainen arvio siitä, missä kohtaa ollaan. Ja sekin vain nykytilanteessa.
olevan mitään eksperttejä, kun lapsiperheiden ostoskärryihin supermarketissa katsoo...
Kasvissyöjillä on tutkitusti keskimäärin enemmän tietoa ravintoasioista kuin sekasyöjillä.
Eläinproteiini on vältämätöntä kasvuvaiheessa, onko totta? Kuulemma myös eläinproteiini on "arvokaampaa" kuin kasviproteiini.
Mahd. yksinkertaisesti selitettynä, ihmisen proteiinipitoinen kudos koostuu 20 eri aminohappolaadusta, joista 8 on sellaista jonka tarve tulee täyttää ruualla. Loput elimistö kykenee muodostamaan myös ns. "ylijäämästä". Lihan "paremmuus" perustunee sen aminohappokoostumuksen täydellisyyteen jo sinällään, kun taas kasvikunnan proteiinilähteistä itsessään riittävän aminohappokoostumuksen omaa vain hampunsiemen. Muissa proteiini koostuu 1-18 aminohaposta, valkuaiskasveissa yleensä useammasta.
Elimistön kannalta on kuitenkin se ja sama, tulevatko nämä yhdestä vai useammasta lähteestä eikä (kuten joskus kuulee väitettävän ja vielä sekasyöjän suusta) kasvisruokavaliossa riittävien aminohappojen saannissa ole kyse grammantarkasta ydinfysiikasta: Jos teet ruuan 1-2 eri palkokasvilajista - sanotaan 5-8 aminohappoa- ja täysjyväviljasta - 3-5 aminohappoa lisää- käyttäen seuraavalla ruokailukerralla taas eri tyyppisiä aineksia (siis ihan perus monipuolista ruokaa) ja katsoen kokonaisuutta esim. 3 vuorokauden kuluttua niin saa pikemminkin olla aika epeli jos meinaa hankkia puutoksen.
Että tuollaiset jutut mystisistä "lihaproteiineista" ja "lihavitamiineista" ym. on suoraan sanottuna pelkkää höpölöpöä. Asian voi ehkä kansantajuisimmin järkeistää siten, että eivät ne ravintoaineet sinne lihaan tyhjästä tule.
No ensinnäkin kun puhutaan eläinproteiinin arvosta, tarkoitetaan aminohappoprofiilia. Siis sitä kuinka paljon välttämättömiä aminohappoja proteiinissa on. Ihmisen keholle välttämättömiä aminohappoja on 8. Niitä saa lihasta, maitotuotteista ja soijasta. Noita kahdeksaa aminohappoa ei kuitenkaan tarvitse saada yhdestä ja samasta ruoka-aineesta vaan luonnollisesti aina aminohappoja saadaan aterian eri ruoka-aineista. Kun yhdistetään esim. pavut ja maissi tai täysjyvävilja ja pavut niin saadaan täydellinen aminohappoprofiili (tarkoittaa että ateriassa on silloin en välttämättömät 8 aminohappoa).
Soija on täysin yhtä arvokasta proteiinia kuin lihakin. Lisäksi kasvissyöjä voi saada täydellisiä proteiineja maitotuotteista tai kananmunista jos syö sellaisia. Ja valtaosa kasvissyöjistä syö maitotuotteita ja/tai kananmunia. Joten ei ole mitään tarvetta syödä lihaa.
Kasvivaiheessa on tärkeää saada noita välttämättömiä aminohappoja. Eläinproteiini ei ole välttämätöntä mutta aivan pienille lapsille ei suositella soijaa joten maitotuotteet ja kananmuna ja/tai kala monipuolisen kasvisruokavalion ohella takaavat täyspainoisen ravinteiden saannin.
"Eläinproteiini ei ole välttämätöntä mutta aivan pienille lapsille ei suositella soijaa joten maitotuotteet ja kananmuna ja/tai kala monipuolisen kasvisruokavalion ohella takaavat täyspainoisen ravinteiden saannin."
Kyllä kasvisruokavalioon kuuluu muutkin valkuaiskasvit kuin soija, ja tuo soijasuositus koskee suurilta osin alle 1-vuotiaita lapsia (joiden pitäisi elää pääosin rintamaidolla tai korvikkeella jokatapauksessa). Maitoa, kananmunaa ja kalaa ei myöskään tarvitse välttämättä syöttää täysipainoisen ravitsemuksen saavuttamiseksi, ns. "varmuuden vuoksi" tms.(* vaikka ne voivatkin toimia kasvisruuan lisänä noin muuten. Pahimmillaan tällä neuvolla saatetaan mennä jopa täysin metsään.
(* oletuksena tietysti on, että ruuan täysipainoisuudesta huolehditaan muulla tavoin
"Jos teet ruuan 1-2 eri palkokasvilajista - sanotaan 5-8 aminohappoa- ja täysjyväviljasta - 3-5 aminohappoa lisää-"
Näin jälkiviisastellen tuo arvio taitaa olla pahasti alakantissa, jos puhutaan koko aminohappoprofiilista. Taitaa koko aterian aminot liikkua välillä 10-20.
Vielä yksi juttu eläinproteiinista olisi joka askarruttaa mieltä. Luin suomenkieliseltä terveyssivulta että eläinproteiini on geneettisesti arvokkaampaa.
Olisiko mahdollista saada linkki, jotta tietäisin mistä on kyse?
Niin tietenkin ideaalitapauksessa lapsi syö rintamaitoa vuoden vanhaksi. On kuitenkin mahdollista että maitoa ei enää tule, tai se määrä ei riitä lapsen tarpeiksi ja korvikkeethan ovat lehmänmaitopohjaisia koska alle vuoden ikäiselle ei soijamaitoa voi vielä antaa.
Soijamaidot on muutenkin ongelmallisia alle 3-vuotiaiden ruokavaliossa, sillä ne on useimmiten vitaminoituja, ja vitaminoituja tuotteitahan ei saisi antaa alle 3 vuotiaille.
Siinä mielessä parin ekan vuoden ajan maitotuotteilla tai kananmunalla tai kalalla (niin halutessaa) voi täydentää kasvisruokavaliota. Täydellinen vegaaniruokavalio toki on sinänsä mahdollinen lapsellekin, mutta mielestäni se on hyvin, hyvin haasteellinen tehtävä vanhemmilta ja heidän pitää tietää erinomaisesti mitä tekevät.
Se oli BIOLOGISESTI ei GENEETTISESTI no jaa, kumminkin se on jotenkin arvokkaampaa. Tuossa linkki:
http://www.tohtori.fi/?page=1958859
Hienoa että ette edes tiedä mihin tuo väite biologisesta arvokkuudesta perustuu...
Sori vaan mutta toi on väärää tietoa tossa kyselyssä (minä kasvissyöjä muuten sain kaikki oikein ekalla yrittämällä, kuinkahan onnistuis perus pihvinpurijalta toi kysely).
Tässä vähän faktaa:
"Soy contains significant amounts of all the essential amino acids for humans, and so is a good source of protein"
"When measuring the nutritional value of protein, the original Protein Efficiency Ratio (PER) method first proposed by Osborne and Mendel in 1917, was the most widely used method until 1990. This method was found to be flawed for the biological evaluation of protein quality, because the young rats used in the study had higher relative requirements for sulfur-containing amino acids than did humans.
As such the analytical method that is universally recognized by the FAO/WHO (1990) as well as the FDA, USDA, United Nations University (UNU) and the National Academy of Sciences when judging the quality of protein is Protein Digestibility Corrected Amino Acid Score, as it is viewed as accurately measuring the correct relative nutritional value of animal and vegetable sources of protein in the diet.[11][12]
Based on this method, soy protein is considered to have a similar equivalent in protein quality to animal proteins. Egg white has a score of 1.00, beef 0.92, isolated soy protein 0.92, and soy concentrate 0.99. In 1990 at an FAO/WHO meeting it was decided that proteins having values higher than 1.0 would be rounded or "leveled down" to 1.0 as scores above 1.0 are considered to indicate that the protein contains essential amino acids in excess of the human requirements.[13"
http://en.wikipedia.org/wiki/Soybean
http://en.wikipedia.org/wiki/Soy_protein
Eli kuten varmasti ymmärsitte soija on biologisesti aivan yhtä arvokasta kuin liha. Soijaisolaatin ravintoarvo on jopa korkeampi kuin lihan.
Tuskin tästä enää tarvitsee edes keskustella...
Ja EDELLEEN, kaikkia aminohappoja EI ole tarpeen saada yhdestä ainoasta ruoka-aineesta, niitä ei ole pakko saada edes samalla aterialla. Monissa muissakin elintarvikkeissa kuin lihassa ja soijassa on proteiinia, ja näitä yhdistelemällä monipuolisesti ei ole mitään vaaraa että joku aminohappo jäisi puuttumaan.
Se on sitten omaa tyhmyyttä jos syö niin yksipuolisesti että ei saa kaikkea mitä tarvitsee. Se ongelma vaivaa monia lihansyöjiä, jotka kärsivät erilaisista vitamiininpuutoksista.
Tieto on luultavasti totta mutta kannattaa hommata parempi tiedonlähde kuin wikipedia, vaikka se onkin helpoin.
selittää tuota samaa asiaa aikaisemmassa viestissä.
Wikipedia ei ehkä ole maailman paras tietopankki, mutta ko. artikkelissa oli sentään (nopealta vilkaisulta ok:lta näyttävät) lähdeviitteet...
sen sijaan joku tohtori.fi sivuston kevyt testi on luotettava lähde? Kuka sen testin on laatinut, missä sen lähdeviitteet? Niitä emme edes tiedä, sen sijaan wikipediassa on lähteet useimmiten. Ja jos wikipediassa joku levittelee emävalheita niin todella nopeasti sen joku oikeasti asiasta jotain tietävä sinne korjaa. Kun taas tohtori.fi voisi kirjoitella sivustolleen ihan mitä tahansa potaskaa, eikä sitä kukaan pääse "korjaamaan".
Tietenkin jos imetyksessä on ongelmia, täytyy käyttää korvikkeita. Mutta kaikki korvikkeet eivät suinkaan ole lehmänmaitopohjaisia (onhan maitoallergia lapsilla melko yleistä), vaan muista vaihtoehdoista yleisin lienee tuo soija. Tällainen soijamaito on tietysti aivan eri asia kuin nuo kaupan soijamaidot, eihän tavalliset lehmänmaidotkaan aja korvikkeen virkaa.
Ja väitän edelleen, että imeväisiän ohittaneelle lapselle voi antaa varsin monipuolista ja ravitsemuksellisesti riittävää kasvisruokaa siinä missä sekaruokaakin, eikä maidon, kananmunan, kalan ym. antaminen ole tarpeellista vaikeuden pelossa, sosiaalisesta paineesta, varmuuden vuoksi tms. eikä varsinkaan jos mennään ajatuksella "sitten on kaikki hyvin". Toki eri asia antaa omasta halusta noin extrana.
Omasta kokemuksesta voin myös sanoa, ettei vegaanius ole haasteellista vegaanille itselleen ja vanhemmat ovat sen elämäntavan parhaita asiantuntijoita, mitä itse noudattavat.
No itse olen lähestulkoon vegaani ja joskus koen sen haasteelliseksi, lähinnä juuri sen takia että pitää osata laittaa itse ruokaa ja minä jouduin aloittamaan sen aivan nollasta. Olin siis alussa aivan käsi keittiössä ja siinä oli paljon opittavaa. Edelleen koen joskus että kaikkien ravintoaineiden riittävä saanti tavallisesta elämästä ja ruokailusta on haasteellista. Ei se ehkä olisi sitä jos pysyisi aina kotona kokkaamassa, mutta kun elämässä on muutakin, on opiskeluja, töitä, työpaikkaruokaloita ja koululounaita jotka hyvin harvoin ovat ravitsemuksellisesti kovin laadukkaita, esim. proteiinia saa usein kouluruokaloiden aterioista etsiä kuin neulaa heinäsuovasta.
Tiedän toki että tämä on yksilöllistä ja ehkä vähän huono myyntipuhe veganismille, mutta ei se rehellisesti sanottuna kaikille ole niin helppoa.
Noh, tämä nyt ei liity tähän aiheeseen varsinaisesti...halusin vain huomauttaa että sen takia totesin että lapsen vegaaninen ruokavalio on haastava koska se on nimenomaan _lapsen_ ruokavalio. Lapsen ravinnontarpeet on erilaiset kuin aikuisen, joten omaa ruokavaliotaan ei voi aivan suoraan soveltaa lapselle. Sen takia on vanhemman tiedettävä tarkkaan mitä ruokaa lapselleen tarjoaa. Sekasyöjälapsien vanhemmille se on helpompaa koska monet, jotka eivät tiedä mitkä lapsen ravintoaineiden tarpeet on, turvautuvat valmiisiin vauvojen purkkiruokiin. Niissä on joku muu miettinyt valmiiksi mitä lapsi tarvitsee ja kuinka paljon. Kotiruokaa tarjoavan (ja vegaaniperheessä ei muuta vaihtoehtoa ole) ON mietittävä ne asiat itse, ja oikeasti tiedettävä mitä tekee jotta ei tee hallaa omalle lapselleen.
Itse voin syödä ravintoarvollisesti vajavaista ruokaa, se on eri asia kuin antaa pienelle lapselle sellaista. Siksi vanhemmilla on se vastuu lapsen hyvinvoinnista ja ruokavaliosta.
Tottakai kannustan kaikkia tutkimaan asioita ja en tarkoita että kenenkään pitäisi alkaa lihaa syöttämään lapselle siksi että tuntuu kasvissyönti olisi vaikeaa, sanon vain että pitää olla todella hyvin perillä siitä mitä tekee.
Voisin sanoa että samasta syystä minulla on liharuokaa syöviä koiria, koska en ole niin perehtynyt koiran ravinnontarpeisiin että uskaltaisin siirtää niitä täysin lihattomalle ruokavaliolle ja luottaa siihen että ne saavat kaiken mitä tarvitsevat.
Proteiini ei imeydy soijasta aivan yhtä tehokkaasti kuin lihasta. Se ero taisi olla vajaan kymmenen prosentin luokkaa, joten mikään vakava asia se ei suinkaan ole.
Iso tekijä tässä on sekin, että ihmiset oppivat normaalissa tapauksessa vanhemmiltaan ja ympäröivästä kulttuurista sen, miten sekasyöjä tulisi syödä, mitä ja missä määrin. Itsessään kasvissyönti ei välttämättä ole sen vaikeampaa - siinä tarvitsee vain kuroa kulttuurikuilu umpeen omatoimisesti.
Tietty jos noita suosituksia tarkasti katsoo, niin vaikea kaikkea on riittävästi saada jatkuvasti, söi minkälaista ruokavaliota tahansa.
Pääsääntöisesti lapset syö samaa safkaa kuin vanhempansa, eli kyllä on. Mutta kun varttuvat teineiksi, saavat itse valita. Niillä on silloin jo omaa rahaa, jolla voivat ostaa vaikka pihviä, jos haluavat. Mutta jos haluavat muuta kotiruokaa kuin kasviksista laitettua, kokatkoot itse.
Ei se kasvissyöjäksi tekeminen ole sen enempää väärin kuin lihansyöjäksi tekeminen; miksi olisi?
jos osaa laatia terveellisen ja lapsen kehitykselle riittävän ruokavalion. Mikä tahansa ruokavalio voi olla hyvä tai huono lapselle, jos elintarvikkeet ovat ajattelemattomasti valittuja. Kun päättää toisen puolesta, pitää tietenkin muistaa vastuunsa.
Minulla oli lapsena aina huono hemoglobiini, harvoin yli 120, ja olin usein väsynyt, kun söin äidin ja koulun perinteisiä niin sanottua kunnon ruokia, jossa oli myös lihaa ja kalaa. Äitini oli tunnettu ruuanlaittotaidostaan ja hän kävi usein juhlatilaisuuksissa valmistamassa ruokia pitoemäntien apuna. Eli reseptien mukaiset perinneroskaruoat olivat hanskassa. Kun pääsin lopulta päättämään itse ruokapöytäni antimista, hemoglobiinini on ollut aina välillä 130-145. Oma valintani oli muuten laktovege.
Saako lapsi kaikki ruoka-aineet ilman ravintolisiä? Jos kyseessä on semmoset vanhemmat jotka ei popsi kalaa tai munia? Joo laktovege on hyvä valinta, vähentää päästöjä mutta saat syödä kalaa ja maitotuotteita, eli saat kaikkea sopivasti jos syöt oikein, eikä tarvitse B12 lisää tai kalsiumlisää. Itselläni, olen ollut sekasyöjä on ollut arvot kunnossa kuten äidillänikin, joka on sekasyöjä, mutta isovanhemmillani oli ollut ongelmia silloin kuin elivät, johtuu luutavasti "kotiruoista" ja polttivat... 80-luvullahan Suomessa sanottiin että kova rasva on pahasta älkää syökö ja se oli hyvä asia. Radion uutisista joskus jopa kuulin että kovaa rasvaa olisi joskus SUOSITTU TERVEELLISENÄ.
No, suomessa harvempi saa riittävästi mm.D-vitamiinia, jodia ja seleeniä ilman lisiä joko purkista otettuna tai rikastettuja tuotteita käyttämällä, joten pitäisikö juuri kasvissyöjän -varsinkin lapsen ollessa kyseessä- pärjätä ilman? Vain todistaakseen... Hmm, jotain?
Laktovegetaariseen ruokavalioon ei muuten kala kuulu, eikä maidoton kasvissyöjä tarvitse automaattisesti kalsiumlisää (samoin jonkin eläinperäisen asian kuuluminen ruokavalioon ei tarkoita, että saisi riittävästi B12:sta).
Se kala kuuluu? Kun joku vegaani söi kalaa mutta ei "lihaa" vaikka onhan kalakin sitä...
Tätä asiaa on käsitelty täällä lukuisissa ketjuissa, ja faktallisesti vegetaristi-nimen eteen laitetaan se tai ne aineet jotka kasvikunnan tuotteiden lisäksi kuuluvat ruokavalioon (esim. lakto=maito, ovo=kananmuna, pesco=kala jne.). Vegaani on henkilö joka ei käytä mitään eläinkunnan tuotteita, ja täten kyseiseen termiin eivät kuulu mitkään etuliitteet.
Näiden "pescovegaanien" olemassaoloon ei liity mitään sen kummampaa kuin ko. henkilöiden itse keksimä nimitys ruokavaliostaan. Ainahan yksittäinen ihminen voi väittää ruskean olevan violettia tai auringon kiertävän maata, ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa mitä sanoja ihmiset ovat yleisesti sopineet käytettäväksi eri asioista...
Tämä toimii molempiin suuntiin, pescovegetaristi on yleisesti hyväksytty termi tarkoittamaan tietynlaista ruokavaliota, vaikka onhan se ajatuksen tasolla hassua puhua "liha-kasvissyöjästä joka ei ole sekasyöjä" :)
tai pescetaari (pescetarian) , muunnos joka on keksitty varta vasten siksi, ettei kalaa rinnastettaisi kasviksiin tai kasvisruokavalioon yleisesti kuuluvaksi osaksi.
Näin humalahakuisena lihansyöjänä vituttaa tämä elintasoporsaiden niuhottaminen. Nälkä koulii köyhää: Kaikki putoo.Ennemmin tai myöhemmin.
minuakin ketuttaa tuo humalahakuisten makkaransyöjäporsaiden urputus. Te viette leivän köyhän suusta!
Eikös tuo nyt olekin jeesustelua pahimmillaan, itsekin _varmasti_ teet ruokakaupassa kaikenlaisia valintoja, esim. vedät sitä kaljaa napaasi vaikka tiedät että loppu peleissä se ajaa sut alkoholistiksi ja sulle tulee maksakirroosi ja yhteiskunnalle pitkä penni sun hoitojen maksamisesta ihan turhaan. Söisit sinäkin terveellistä kasvisruokaa sen kaljan sisään, niin yhteiskunnalla menisi kaikin puolin paremmin eikä tarvitsisi kenenkään nähdä nälkää.
(Ei niin että suomessa kukaan näkisi oikeasti nälkää, kiitos sossun)
Ilman muuta! Onhan se myös lapsen oimien edujen mukaista. Vanhempana lapsi sitten päättää itse että jatkaako tällä linjalla vai ei.
Onko lihansyöjät mielestänne oikein tehdä lapsestannekin lihansyöjä?
Huomasitko, että kysymyksesi pystyi kääntämään toisinpäin? Esim. Intiassa kasvissyönti on yleistä. Miksi lihansyönnin pitäisi olla se normaali juttu, josta poikkeaminen on patologista?
Vaihtoehtoisesti voisin kysyä, että onko oikein, että kristitty kasvattaa lapsestaan kristityn? Onko oikein, että islamin uskoinen kasvattaa lapsestaan islaminuskoisen? Vai pitäisikö kristityn kuitenkin suvaitsevaisuuden nimissä kasvattaa lapsestaan islaminuskoinen?
että ei kai kukaan vanhempi laita lapsensa suuhun sellaista, mitä ei itse koe hyväksi ihmiselle?
Lapsi voi kyllä myöhemmin alkaa syödä lihaa, jos siltä tuntuu.
Minulle syötettiin lapsena lihaa, vaikka äitini ei sitä syönyt. Ihmettelin tätä ja tunsin itseni huonommaksi ihmiseksi. Oikeasti ihmettelin, että miksi äiti syöttää minulle jotain sellaista, mikä ei hänelle itselleen kelpaa.
Isäni söi kyllä lihaa ja syö edelleen.
Minä siirryin kasvisruokavalioon alle parikymppisenä, vuoden siinä välissä noudatin vegaanista ruokavaliota, mutta se ei sopinut, joten palasin lakto-ovo-vegetarismiin.
Muutama vuosi sitten aloin syödä kalaa eli en ole enää kasvissyöjä.