Muutin kaksikieliselle paikkakunnalle. (Onneksi) en tarvitse töissä toista kotimaista, mutta haluaisin oppia edes hiukan.
Lukioruotsi on ruostuneena pohjalla. Katsoin netistä online-kielikursseja ja ne ovat kyllä järjestään jo hanskassa. Siis liian helppoja, peruskielioppia.
Ymmärrän melko lailla siitä, mitä kuulen puhuttavan täällä. TV:stä en tietenkään esim Ruotsi-kanavan uutisten kaikkia sanoja niin paljon, mutta kuitenkin pysyn kärryillä.
Puheen tuottaminen on se ongelma. Ei tahdo saada ensimmäistäkään ehyttä lausetta suustaan, puhumattakaan (!) nopeaa puhekieltä. Prepositiot ja pikkusanat ei tule mieleen kun niitä tarvittais. Sanajärjestys tietenkin tökkii sekin, tai jos yrittäisi täydellistä kestäisi se kamalan kauan.
Miten suomenruotsalainen suhtautuisi, jos
1)Ei varmuutta oikeasta prepositiosta -> käyttäisin aina 'på'?
2) Sanan ollessa hukassa laittaisin siihen ihan suomea? Vaiko englanti parempi?
Olen motivoitunut oppimaan, mutta se paras keino puuttuu: ei ole ruotsinkielistä tuttua jonka kanssa snakata. Ja esim. naapurit vaihtaa aina puheensa suomeen, kun kuulevat mun yrittävän ruotsiksi. (Ja juuri ne arkikielen tervehdykset ja smalltalk olisi se, mitä tarttis opppia!)
Lukioruotsi on ruostuneena pohjalla. Katsoin netistä online-kielikursseja ja ne ovat kyllä järjestään jo hanskassa. Siis liian helppoja, peruskielioppia.
Ymmärrän melko lailla siitä, mitä kuulen puhuttavan täällä. TV:stä en tietenkään esim Ruotsi-kanavan uutisten kaikkia sanoja niin paljon, mutta kuitenkin pysyn kärryillä.
Puheen tuottaminen on se ongelma. Ei tahdo saada ensimmäistäkään ehyttä lausetta suustaan, puhumattakaan (!) nopeaa puhekieltä. Prepositiot ja pikkusanat ei tule mieleen kun niitä tarvittais. Sanajärjestys tietenkin tökkii sekin, tai jos yrittäisi täydellistä kestäisi se kamalan kauan.
Miten suomenruotsalainen suhtautuisi, jos
1)Ei varmuutta oikeasta prepositiosta -> käyttäisin aina 'på'?
2) Sanan ollessa hukassa laittaisin siihen ihan suomea? Vaiko englanti parempi?
Olen motivoitunut oppimaan, mutta se paras keino puuttuu: ei ole ruotsinkielistä tuttua jonka kanssa snakata. Ja esim. naapurit vaihtaa aina puheensa suomeen, kun kuulevat mun yrittävän ruotsiksi. (Ja juuri ne arkikielen tervehdykset ja smalltalk olisi se, mitä tarttis opppia!)
Vastaukset 5
Vanhimmat
> Ja esim. naapurit vaihtaa aina puheensa
> suomeen, kun kuulevat mun yrittävän ruotsiksi.
Niin se vain on.
Toimin itse vientihommissa (ja vähän aikaa tuonnissakin) useammassa yrityksessä lähes koko 1980-luvun ajan. Hoidossani oli lukuisia ruotsalaisia asiakkaita ja sittemmin kommunikoin ruotsalaisen emoyhtiön kanssa – työkielenä aina ruotsi.
Minulla oli useammassakin työpaikassani suomenruotsalaisia esimiehiä / kollegoita. Niin kauan kuin seurassa oli riikinruotsalaisia, käytimme kaikki ruotsia. Mutta heti kun suomenruotsalaiset huomasivat puhuvansa vain minulle, kieli muuttui automaattisesti suomeksi. Se tapahtui aivan kuin automaattisesti ja tuntui itsestänikin luontevalta.
Lapsuudestaan saakka kaksikielisiksi oppineet suomenruotsalaiset ovat meihin kouluruotsin solkkaajiin verrattuna niin ylivertaisessa asemassa, että asia lienee vain hyväksyttävä. Ruotsinkielisen puhekumppanin täällä saa vain riikinruotsalaisista vieraista.
Hej 48!
Tässä pari ehdotusta - osta opintokirjat/CD:t ruotsista! Tuo "Dialoger med tryck" olisi varmasti sopivin koska mukana seuraa myös CD joka on avuksi oikeaan ääntämiseen.
Bonnier utbildning - "Välkommen hit!"
http://www.bonnierutbildning.se/shop/prodmore.html?pgid=VALHI
"Dialoger med tryck"
http://www.bonnierutbildning.se/shop/prod.html?pgid=DIALO
Innehåller trettio övningar med vardagliga och realistiska samtal i dialogform. Tränar uttal, prepositioner och partikelverb i varierade övningar.
Ger möjlighet till individuell uttalsträning både i skolan och hemma genom en cd-audio. I boken ingår även facit. Boken vänder sig till sfi (svenska för invandrare) kurs D och svenska som andraspråk på högre nivåer.
ca-pris inklusive moms. Förutom priset tillkommer frakt och postens eventuella avgifter.
Ohj. hinta 152.64 kr postimaksut. (Utkommer i januari 2004 - ilmestyy tammikuussa 2004)
Tässä lista muista kustantajista ruotsissa.
http://www.kb.se/ISBN/svforl2.htm
käyttäisin aina 'på'? >>
- En tiedä miten suomenruotsalaiset suhtautuisivat jos joka paikkaan työntäisit 'på' kun esimerkisi tarkoitat 'i:tä', käytännöllistä se ei olisi!
Kirja on pöydällä - boken är på bordet, mutta jos meinaatkin "kirja on laatikossa" - ja sanot boken är 'på' lådan, käsittää sen että kirja on laatikon päällä eikä sen sisällä. Ja siitä seuraa tietenkin väärinkäsityksiä ja lisäkysymyksiä mikä olisi turhaa jos oppisit 'sijainnit' oikein.
Tässä tapauksessa olisi käytettävä 'i' sijamuotoa, siis "boken är i lådan". Ei tämä niin vaikeata ole kun ajattelee että 'på' on aina "jonkun päällä" ja 'i' on jonkun sisällä/-ssä. Seuraavat paikallissijat ovat tietenkin 'till' ja 'från', johonkin ja jostain. "Till bordet" - pöytään. "Från bordet" - pöydästä. Ja ensialkuun näillä neljällä på, i, till ja från selviää yllättävän pitkälle.
>
Sanavarastokin kun kasvaa korkoa ja kehittyy, ei ehkä tarvitse käydä niinkuin minulle aikoinaan kun olin unohtanut tärkeän perussanan. Mutta kun on mielikuvitusta niin sitä vääntää vaikka koivusta ilmoittaakseen asian toiselle! Silloin hetken tuskailun ja aivovoimistelun jälkeen keksin sanoa eräälle henkilölle "Mycket vatten över hela landet" ja sanoman vastaanottaja oivalsi, tosin nostettuaan ensin vähän kulmakarvojaan katsoa ulos ja todeta "Ja, det är sant - det regnar".
Vähällä tulee toimeen, mutta ei iankaikkisesti ja juuri työyhteydessä on tietenkin tärkeätä osata suhteellisesti enemmän väärinkäsityksiä välttääkseen.
Ha det gott!/:o)
Språkhumor:
http://www.yttermera.se/levandehumorkultur/pages/grammatik_pa_latt_svenska.html
Hyvä idea, Oberoende, tackar!
Prepositio- ja "pikkusana"-ongelmassa tarkoitin kai sitten fraaseja (?). Annan esimerkkejä pohjana äsken tv:stä tullut Bettina S. ja haastateltava Claes Andersson:
..det 3-4-åriga barnet INOM oss
-miksei i tai joku epälooginen?
...Vi kan bli galna AV vårt skapande.
-miksei joku muu, yleensähän se ei ole täsmälooginen se prepositio?
...Vad är din diagnos PÅ Sauli Niinistö?
-miksei av, med, vad som gäller tai joku muu? Sama ihmetys pahasta tapauksesta Mordet PÅ A.L. Miksi se on på, tulee suomenkielisellä mieleen joku tappaja istumassa toisen rintakehän päällä.
...by-pass-opererad I hjärtat.
-miksei nyt sitten på tai jokin muu?
...hur nöjd är du ÖVER de beslut...
-miksei med, på tai joku muu?
--
Tällaisia tarkoitan sillä suurella kynnyksellä, minkä haluaisin ylittää! Oikein kateeksi käy kuulla paikallisia flytande kaksikielisiä! Ei ne tee virheitä pikkusanojen kanssa (paitsi joskus suomen sijamuodoissa).
Inte har det så stor betydelse om du änvänder rätt eller fel preposition, nog förstår man oftast i alla fall. Inte vet jag heller alltid vilken preposition det ska vara fast jag är svensk.
Bäst lär du ju dig om du pratar och lyssnar. Nog kan du ju fortsätta prata svenska fast de du pratar med byter till finska. Det kanske inte är så lätt för dem att prata svenska med en finskspråkig om de själva kan bra finska. Jag kan inte prata finska med en person som jag vet är svenskspråkig. Likadant kan jag inte prata svenska med mina finskspråkiga kompisar, men många gånger pratar de svenska med mig fast jag svarar på finska.
"..det 3-4-åriga barnet INOM oss"
- Jag vet inte varför det heter INOM, kanske för att det är på något sätt abstrakt. Alla förstår nog fast du säger I.
"...Vi kan bli galna AV vårt skapande."
- Kanske för att det är skapandet som ger upphov till galenskapen. Precis som att man blir sjuk av någonting...
"...Vad är din diagnos PÅ Sauli Niinistö?"
- Väldigt konstig mening. Jag tycket det skulle låta bättre med 'diagnos vad gäller S.N.'
Mordet på A.L. ska det i alla fall vara. T.ex. Anna Linds mord (Anna Lindin murha) betyder att A.L. har utfört ett mord.
"...by-pass-opererad I hjärtat."
- Är det inne i hjärtat som operationen utförs? Jag vet inte, men i så fall är det helt logiskt.
"...hur nöjd är du ÖVER de beslut..."
- MED går lika bra.
Jag tycker du kan riktigt bra svenska, fortsätt prata bara.
Inte vet jag heller alltid vilken av finskans objekt- och subjektformer det skall vara men nog pratar jag i alla fall och ännu har ingen skrattat åt mig.
Jag vet att jag är litet efter, men jag hittade det här nyss.
Tyvärr så är mitt svenska väldigt dåligt, fast jag är svensk medborgare (finsk född), men jag har bott så många år i Finland se'n jag flyttade från Sverige.
Men det här verkar intressant ändå. Jag tror att han som frågade, han har inga problem, för alla förstår nog vad han menar. Men jag är mer bekymrad av mitt språk.
Men tyvärr, det är kanska litet diskussioner här, som ni kanske märkte. Det är överraskande.
Nu har jag druckit och det är bättre att jag fortsätter mina lektioner nån annan gång.