Matoja ja oksentelua?

Huomasin tuossa että meidän kissalla on taas matoja, tai löysin yhden litteähkön tylppäkärkisen valkoisen riisiryynin kokoisen madon kissan takapuolen karvoista.. Kissa sai muutama kuukausi sitten Drontal nimisen pillerin, kun oli samanlaista (luin netistä ettei Mirrix tehoa kun sitä annettiin ennen)..
Kissa ulkoilee vapaasti ulkona, mutta kuin usein oikein pitäisi madottaa? Kuin usein itse madotatte kissanne? Tai siis tiedän että väh. 4kertaa vuodessa, mutta kuinka usein että ei noita matoja tuollain tulisi jatkuvasti?

Niin ja tarttuvatko madot ihmiseen?
Hyyyi kissa lähes joka yö nukkuu mun sängyssä ja vielä peiton alla.. pitänee vaihtaa lakanat, mutta tarviiko muihin erikoistoimenpiteisiin ryhtyä?

Annoin tänään Drontal tapletin kissalle, ja n.tunnin päästä se oksensi 2 kertaa. Voiko oksentaminen johtua lääkkeestä, vai oliko se vaan sattuma (esim.syönyt päästäisen)? Annoin viimeks muutama kuukausi sitten kissalleni juuri tuon paketin toisen Drontal tapletin, ja ei tullut mitään oiretta..
Pääsiköhän tapletti vaikuttamaan vielä? Annanko sille uudestaan tuon lääkkeen huomenna,jos käyn ostamassa, toista merkkiä, vaiko annanko ollenkaan?
Osaako kukaan auttaa??
Mistä kissan oksentaminen ylipäätään johtuu? Onko vaarallista?
Kokemuksia kaipaan ja apua!!!
92351
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Meillä on 2 kissaa ja asumme maalla, toinen kissa oksentelee joskus, jos on matoja. Ehkä myös karvanlähtö aiheuttaa oksentelua, toinen ei pahemmin ole oksennellut. Ne saavat myös raakaa kalaa ja olemme (yrittäneet) antaa niille kaksi kertaa vuodessa jotain matolääkettä, tahnaa (ei niin tehokasta) tai pilleriä, Axilur. Sen liotamme veteen ja laitamme ruiskulla kissan kurkkuun tai sekoitamme ruokaan. Myös palasina voi antaa suoraan kurkkuun, jos kissa vaan nielaisee sen !

Ei kissanmadot tartu kai ihmisiin, mutta eihän ne kovin kivoja ole.. Apteekista osaavat neuvoa lisää tai eläinlääkäristä. Hyvää jatkoa !

Äänestä

jep, voi myös tarttua ihmiseen.
lääkkeet eivät tehoa jo munittuihin toukkiin jotka ilmeisesti ovat nyt päässeet kuoriutumaan.

tuosta lääkkeen oksentamisesta ja uudelleenantamisesta kannattaa soittaa vaikkapa eläinlääkäriin, neuvovat kyllä puhelimessa.

tämä oli aika hyvä linkki sisäloisista:
http://www.lemmikinterveys.fi/kissat/Pages/sisaloiset.aspx

Äänestä
  • Eläinten madot eivät tartu ihmiseen.

    Äänestä

  • tietoinen-73 kirjoitti:

    Eläinten madot eivät tartu ihmiseen.

    'Eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit

    Eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja, eli zoonooseja, ovat bakteerien, virusten, sienten ja loisten aiheuttamat taudit, jotka voivat tarttua eläimestä ihmiseen ja päinvastoin. Zoonoosit voivat ihmisillä ja eläimillä olla täysin oireetomia, aiheuttaa eriasteisia oireita tai johtaa jopa yksilön kuolemaan. Suomessa zoonoosien aiheuttamat kuolemat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.'

    Menpäs Eviran sivuille viisastumaan.
    http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el__intaudit/

    Äänestä

  • zonoosi kirjoitti:

    'Eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit

    Eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja, eli zoonooseja, ovat bakteerien, virusten, sienten ja loisten aiheuttamat taudit, jotka voivat tarttua eläimestä ihmiseen ja päinvastoin. Zoonoosit voivat ihmisillä ja eläimillä olla täysin oireetomia, aiheuttaa eriasteisia oireita tai johtaa jopa yksilön kuolemaan. Suomessa zoonoosien aiheuttamat kuolemat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.'

    Menpäs Eviran sivuille viisastumaan.
    http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el__intaudit/

    Nimenomaan zoonoosi-taudit voivat tarttua ihmiseen, mutta eivät kaikki loisten eläimille aiheuttamat taudit ole zoonooseja! Zoonooseja ei ole kovin paljoa, tällaisia ovat mm. lintuinfluenssa. Kissojen tavalliset madot eivät ole zoonooseja, joten eivät tartu ihmisiin.

    Äänestä

  • hillumm kirjoitti:

    Nimenomaan zoonoosi-taudit voivat tarttua ihmiseen, mutta eivät kaikki loisten eläimille aiheuttamat taudit ole zoonooseja! Zoonooseja ei ole kovin paljoa, tällaisia ovat mm. lintuinfluenssa. Kissojen tavalliset madot eivät ole zoonooseja, joten eivät tartu ihmisiin.

    Sisä- ja ulkoloisista jotka ovat zoonooseja.

    Hakamadot (Uncinaria , Ancylostoma)

    Eivät yhtä yleisiä kuin suolinkaiset, zoonoosi

    Nematodit

    Suolinkaiset (Ascariasis)

    Yleisin suolistoloinen kissassa. Zoonoosi (tarttuu selkärankaisten välillä, siis myös ihmiseen)

    Protozoat

    Alkueläininfektioista kissalakissoissa tärkeimpiä ovat giardioosi ja kokkidioosi.

    Giardia

    Giardia on alkueläimiin kuuluvat yksisoluinen, kaikilla selkärankaisilla tavattava suolistoloinen, jota tavataan maailman laajuisesti. Giardia duodenalis (intestinalis/ lamblia) on kanta, joka infektoi sekä ihmistä ja seuraeläimiä eli on zoonoosi.


    Kokkidioosi

    Kissan kokkidioosi on yleinen maailmanlaajuisesti ja se on zoonoosi.

    Kirppu (Ctenocephalides felis)

    Maailmanlaajuisesti yleisin kissan ulkoloisista. Zoonoosi.

    Väive (Felicola subostrata), pediculosis

    Väiveet ovat kissassa jokseenkin harvinaisia. Väivetartunan riski on suurin kissapopulaatioissa ja väivetartunta on zoonoosi.

    Hilsepunkki (Cheylietella)

    Hilsepunkki on herkästi tarttuva, myös muihin lajeihin kuin kissaan, on zoonoosi.

    Syyhypunkki (Notoedres cati)

    Syyhypunkkeja tavataan kissoilla harvoin, kysessä on erittäin herkästi tarttuva zoonoosi.

    Korvapunkki (Otodectes synotis)

    Erittäin yleinen korvien ja ihon loinen kissassa, myös zoonoosi.

    Äänestä

  • vähän tarkempaa tietoa kirjoitti:

    Sisä- ja ulkoloisista jotka ovat zoonooseja.

    Hakamadot (Uncinaria , Ancylostoma)

    Eivät yhtä yleisiä kuin suolinkaiset, zoonoosi

    Nematodit

    Suolinkaiset (Ascariasis)

    Yleisin suolistoloinen kissassa. Zoonoosi (tarttuu selkärankaisten välillä, siis myös ihmiseen)

    Protozoat

    Alkueläininfektioista kissalakissoissa tärkeimpiä ovat giardioosi ja kokkidioosi.

    Giardia

    Giardia on alkueläimiin kuuluvat yksisoluinen, kaikilla selkärankaisilla tavattava suolistoloinen, jota tavataan maailman laajuisesti. Giardia duodenalis (intestinalis/ lamblia) on kanta, joka infektoi sekä ihmistä ja seuraeläimiä eli on zoonoosi.


    Kokkidioosi

    Kissan kokkidioosi on yleinen maailmanlaajuisesti ja se on zoonoosi.

    Kirppu (Ctenocephalides felis)

    Maailmanlaajuisesti yleisin kissan ulkoloisista. Zoonoosi.

    Väive (Felicola subostrata), pediculosis

    Väiveet ovat kissassa jokseenkin harvinaisia. Väivetartunan riski on suurin kissapopulaatioissa ja väivetartunta on zoonoosi.

    Hilsepunkki (Cheylietella)

    Hilsepunkki on herkästi tarttuva, myös muihin lajeihin kuin kissaan, on zoonoosi.

    Syyhypunkki (Notoedres cati)

    Syyhypunkkeja tavataan kissoilla harvoin, kysessä on erittäin herkästi tarttuva zoonoosi.

    Korvapunkki (Otodectes synotis)

    Erittäin yleinen korvien ja ihon loinen kissassa, myös zoonoosi.

    Heisimadot, eli Diphyllobothrium latum eli leveä heisimatoa tavataan lähinnä Pohjois-Euroopassa ja Kanadassa.

    Väli-isäntäkaloja ovat mm. hauki, made, ahven. Kissat (ihmiset) saavat tartunnan syötyään kaloja raakoina tai riittämättömästi muuten valmistettuina. Yksittäinen mato voi kasvaa useiden metrien mittaiseksi. Jaokkeet ovat leveitä ja lyhyitä.

    Tätä ei vielä ole Suomesta tavattu, siksi ulkomailla käyvät kissat ja koirat tai sieltä tuodut pitää madottaa ennen Suomeen saapumista. Ikävä kyllä ne eläimet joita tänne jobataan salaa, eivät tuota madotusta ole saaneet ja riski tällekin on olemassa. Varsinkin baltian maista tuodaan paljon salakuljetettuja eläimiä ilman madotusta.

    Äänestä

  • tietoinen-73 kirjoitti:

    Eläinten madot eivät tartu ihmiseen.

    jos olet tuollaisen vastauksen saanut.

    Äänestä

Meidän ulkokissat madotetaan kesäisin n. 3-4 kertaa, talvella luonnollisesti vähemmän. Vuodessa ehkä n. 5-6 kertaa. Aina kun vaan näkyy matoja, ja joillekin niitä tulee paljon herkemmin. Toisella kissallamme on matoja alvariinsa, toisella harvemmin. Pistos kuulemma tehoaa parhaiten ja kestääkin pidempään.

Veikkaisin, että oksentaminen johtuu karvoista, ruohonsyönnistä, yms. Joten älä ole huolissasi, ellei kissasi oksenna toista kertaa lääkkeen saatuaan. Sitten eläinlääkäriin ja/tai lääkkeen vaihto.

Varsinkin madot kyllä voivat tarttua ihmiseen, jos mato nielaistaan tai se pääsee elimistöön peräaukon kautta. Sitten ne elävät suolistossa ravintoa varastaen aivan kuten kissalla. Olen kuulut, että tätä käytetään hyväksi jopa laihutettaessa sairaanloisen lihavia, eli joo madot voivat tarttua ihmiseen, mutta paniikkiin on turha mennä. Varmemmin saat madon syömällä raakoja kaloja. :) Suosittelen madotusta, ja petivaatteiden vaihtoa hieman tavallista useammin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hiiioo kirjoitti:

Huomasin tuossa että meidän kissalla on taas matoja, tai löysin yhden litteähkön tylppäkärkisen valkoisen riisiryynin kokoisen madon kissan takapuolen karvoista.. Kissa sai muutama kuukausi sitten Drontal nimisen pillerin, kun oli samanlaista (luin netistä ettei Mirrix tehoa kun sitä annettiin ennen)..
Kissa ulkoilee vapaasti ulkona, mutta kuin usein oikein pitäisi madottaa? Kuin usein itse madotatte kissanne? Tai siis tiedän että väh. 4kertaa vuodessa, mutta kuinka usein että ei noita matoja tuollain tulisi jatkuvasti?

Niin ja tarttuvatko madot ihmiseen?
Hyyyi kissa lähes joka yö nukkuu mun sängyssä ja vielä peiton alla.. pitänee vaihtaa lakanat, mutta tarviiko muihin erikoistoimenpiteisiin ryhtyä?

Annoin tänään Drontal tapletin kissalle, ja n.tunnin päästä se oksensi 2 kertaa. Voiko oksentaminen johtua lääkkeestä, vai oliko se vaan sattuma (esim.syönyt päästäisen)? Annoin viimeks muutama kuukausi sitten kissalleni juuri tuon paketin toisen Drontal tapletin, ja ei tullut mitään oiretta..
Pääsiköhän tapletti vaikuttamaan vielä? Annanko sille uudestaan tuon lääkkeen huomenna,jos käyn ostamassa, toista merkkiä, vaiko annanko ollenkaan?
Osaako kukaan auttaa??
Mistä kissan oksentaminen ylipäätään johtuu? Onko vaarallista?
Kokemuksia kaipaan ja apua!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu