Täällä kun on pohdittu eri ammattiryhmien älykkyyttä, niin mitä mieltä olette arkeologien älykkyydestä?
Olen nimittäin usein ihmetellyt seuraavaa asiaa: Miksi joka ainoan luolamaalauksen tai minkä tahansa muunkin arkeologisen löydön kohdalla aina mainitaan, että se oli jotenkin shamanistinen? Miksi arkeologit kuvittelevat tietävänsä jotakin näiden ihmisten mahdollisesta uskonnosta tai ajatusmaailmasta muutenkaan? Miksi he olisivat ympänneet uskontoaan joka ikiseen kallioseinään ja luuveistokseen?
Esimerkkejä:
Luolan seinälle on maalattu villihärkiä ja peuroja ja muita eläimiä. Eläimet on kuulemma maalattu seinälle ja sitten niitä on palvottu ja heitelty keihäillä paremman metsästysonnen takaamiseksi. Mistä arkeologit kuvittelevat sen tietävänsä? Eivät niin mistään. Jos kuvia on heitelty keihäillä, mitä sitten? Täytyy kai sitäkin taitoa harjoitella. On varmaan helpompi harjoitella maaliin, joka ei juokse karkuun.
Luolan seinälle on paineltu kämmenen kuvia. Kyse on tietysti shamaanisesta riitistä. Miksi näin? Eikö oman luolan seinien koristeleminen kämmenenkuvilla ole pikemminkin sisustussuunnittelua? Sitä paitsi lapsetkin pysyvät iltaisin poissa metsistä ja jengeistä, kun heille keksii jotakin virikkeellistä toimintaa kotona.
Suomalaisesta suosta löydetään katkennut suksi. Johtopäätös: suksi on uhrattu jumalille! Näin kerrottiin joskus TV-uutisissa.
Miksi näin vaikea selitys? Eivätköhän sukset yleensä päädy suohon jollakin seuraavista tavoista:
a) Hiihtäjä uppoaa suohon
b) Vaivalla tehdyn suksen katkeamista seuranneessa mielenkuohussa hiihtäjä heittää katkenneen suksen suohon
c) Suo on ollut kätevä kaatopaikka yhdyskuntajätteelle.
Tänään puoli yhdeksän uutisissa (http://www.yle.fi/yle24/videosali/) kerrottiin Asikkalasta löytyneestä "hirvenpäistä nahkavenettä esittävästä shamanistisesta kalliomaalauksesta". Minkä ihmeen takia tähänkin kuvaan pitäisi liittyä jotakin shamanistista?
On todennäköisempää, että kalliomaalaukset on maalattu ihan vain huvin vuoksi. Sen ymmärtää jokainen vähänkin luova ihminen. Sitä paitsi kärpässienten mutustelun jälkeen kallionkielekkeillä kiipeily todennäköisesti johtaisi ainoastaan varsin lyhyeen taiteilijanuraan performanssitaiteen saralla.
Samalla periaatteella (kaikki löydetty on shamanistista) tarkasteltuna nykyiset kaatopaikat ovatkin temppeleitä, graffitit liittyvät mystisiin riitteihin ja jokainen koriste-esine on jonkin jumalan kuva tai shamaanin taikakalu. On siinä tulevaisuuden ihmisillä ihmettelemistä, miksi pyhät vaipat on pakattu muoviin ja haluttu säilyttää ikuisesti valtavassa kummussa maan alla. Saavat varmaan aika omituisen käsityksen uskonnostamme.
Yrittävätkö arkeologit siis saada näillä jutuillaan enemmän huomiota vai uskovatko he todella itse niihin? Näkevätkö arkeologit muisnaisjäänteissä ainoastaan sitä, mitä haluavat nähdä? Onko koko arkeologia vain yhtä suurta väärinkäsitystä?
Onko kyse samasta asiasta kuin joidenkin ihmisten kykenemättömyydessä myöntää eläinten älykkyys? Miksi ihmeessä jopa esihistorialliset ihmiset koetaan uhkana nykyihmiselle? Onko meillä tosiaan niin huono itsetunto?
Olen nimittäin usein ihmetellyt seuraavaa asiaa: Miksi joka ainoan luolamaalauksen tai minkä tahansa muunkin arkeologisen löydön kohdalla aina mainitaan, että se oli jotenkin shamanistinen? Miksi arkeologit kuvittelevat tietävänsä jotakin näiden ihmisten mahdollisesta uskonnosta tai ajatusmaailmasta muutenkaan? Miksi he olisivat ympänneet uskontoaan joka ikiseen kallioseinään ja luuveistokseen?
Esimerkkejä:
Luolan seinälle on maalattu villihärkiä ja peuroja ja muita eläimiä. Eläimet on kuulemma maalattu seinälle ja sitten niitä on palvottu ja heitelty keihäillä paremman metsästysonnen takaamiseksi. Mistä arkeologit kuvittelevat sen tietävänsä? Eivät niin mistään. Jos kuvia on heitelty keihäillä, mitä sitten? Täytyy kai sitäkin taitoa harjoitella. On varmaan helpompi harjoitella maaliin, joka ei juokse karkuun.
Luolan seinälle on paineltu kämmenen kuvia. Kyse on tietysti shamaanisesta riitistä. Miksi näin? Eikö oman luolan seinien koristeleminen kämmenenkuvilla ole pikemminkin sisustussuunnittelua? Sitä paitsi lapsetkin pysyvät iltaisin poissa metsistä ja jengeistä, kun heille keksii jotakin virikkeellistä toimintaa kotona.
Suomalaisesta suosta löydetään katkennut suksi. Johtopäätös: suksi on uhrattu jumalille! Näin kerrottiin joskus TV-uutisissa.
Miksi näin vaikea selitys? Eivätköhän sukset yleensä päädy suohon jollakin seuraavista tavoista:
a) Hiihtäjä uppoaa suohon
b) Vaivalla tehdyn suksen katkeamista seuranneessa mielenkuohussa hiihtäjä heittää katkenneen suksen suohon
c) Suo on ollut kätevä kaatopaikka yhdyskuntajätteelle.
Tänään puoli yhdeksän uutisissa (http://www.yle.fi/yle24/videosali/) kerrottiin Asikkalasta löytyneestä "hirvenpäistä nahkavenettä esittävästä shamanistisesta kalliomaalauksesta". Minkä ihmeen takia tähänkin kuvaan pitäisi liittyä jotakin shamanistista?
On todennäköisempää, että kalliomaalaukset on maalattu ihan vain huvin vuoksi. Sen ymmärtää jokainen vähänkin luova ihminen. Sitä paitsi kärpässienten mutustelun jälkeen kallionkielekkeillä kiipeily todennäköisesti johtaisi ainoastaan varsin lyhyeen taiteilijanuraan performanssitaiteen saralla.
Samalla periaatteella (kaikki löydetty on shamanistista) tarkasteltuna nykyiset kaatopaikat ovatkin temppeleitä, graffitit liittyvät mystisiin riitteihin ja jokainen koriste-esine on jonkin jumalan kuva tai shamaanin taikakalu. On siinä tulevaisuuden ihmisillä ihmettelemistä, miksi pyhät vaipat on pakattu muoviin ja haluttu säilyttää ikuisesti valtavassa kummussa maan alla. Saavat varmaan aika omituisen käsityksen uskonnostamme.
Yrittävätkö arkeologit siis saada näillä jutuillaan enemmän huomiota vai uskovatko he todella itse niihin? Näkevätkö arkeologit muisnaisjäänteissä ainoastaan sitä, mitä haluavat nähdä? Onko koko arkeologia vain yhtä suurta väärinkäsitystä?
Onko kyse samasta asiasta kuin joidenkin ihmisten kykenemättömyydessä myöntää eläinten älykkyys? Miksi ihmeessä jopa esihistorialliset ihmiset koetaan uhkana nykyihmiselle? Onko meillä tosiaan niin huono itsetunto?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Toisin kuin kuvittelet, arkeologien päätelmät perustuvat todellisiin faktoihin. Ei, ei todellakaan yksikään tutkija omasta päästään keksi luonnehtia esim jotain figuuria uskonnolliseksi tai epäuskonnolliseksi? Kaikki tiede, ml. esim. lääketiede ja matematiikka, toimivat samoja ´tieteen periaatteita noudattaen. Älä ole huolissasi, tuskin kukaan keksii historiaa uusiksi vain sinun kiusaksesi.
Kaikki mystiset asiat ovat nykyään muodissa, kuten fantasiakirjallisuuden suosiosta huomaamme. Saattaa olla, että uutisessa shamanistisuutta tarkoituksella korostettiin, jotta aihe olisi kiinnostanut myös nuorempia katsojia. Toisaalta tiedetään, että alkuperäiskansat ympäri maailman ovat nykypäiviin asti tehneet vastaavia maalauksia nimenomaan shamanistisia menoja varten. Saamelaisillakin on alan perinteitä.
Luulisin, että arkeologia on tiede, jossa aika harva asia tiedetään täysin tarkasti. Esimerkiksi löydetyn miekan materiaalikoostumus voidaan tutkia täsmällisesti, mutta miekan muinainen käyttäjä ja hänen aivoituksensa on pääteltävä löytöpaikan sijainnin sekä muiden arkeologisten, historiallisten ja luonnontieteellisten seikkojen perusteella. Tässä on alan viehätys: mielikuvitus saa lentää, eikä ehdottomia totuuksia ole.
Arkeologien älykkyydestä. Opiskelin aikoinaan alaa yhden vuoden. Mensan virallisissa testeissä pärjäsin ihan mukavasti. Vaikka arkeologia on minulle enää harrastus, aion mennä katsomaan tuota Asikkalan komealta näyttänyttä kalliomaalausta, jos sen tarkempi sijainti julkistetaan.
...muuten mitään, mutta kun joka ikinen löytö luonnehditaan shamanistiseksi. Jos mielikuvituksen kerran annetaan lentää, niin ei sen tarvitsisi aina samaan suuntaan lentää.
Miksei muinaisihminen ole voinut tehdä mitään muista kuin uskonnollisista syistä? Miksi kalliomaalauksia ei voida pitää oman aikansa taideteoksina? Onko taide jotakin, mihin vain nykyihminen pystyy? Onko viihde jotakin, mihin vain nykyihminen pystyy?
Tämä siis vastauksena kahteen edelliseen viestiin. En tarkoittanut loukata arkeologeja, ainoastaan huomauttaa tästä itseäni häiritsevästä seikasta. Muuten tekevät kyllä hyvää työtä, mutta tulkitsemista voisi ehkä vähän kehittää.
Lyhyen televisiouutisen perusteella on mahdoton muodostaa käsitystä arkeologian todellisesta tasosta maassamme. Tiedonvälityksen logiikka on yksinkertaistava ja suoraviivaisia johtopäätöksiä tekevä, tieteen tutkiva, kyseenalaistava ja pohtiva. Tämän ristiriidan ovat varmaan huomanneet kaikki ne, jotka ovat seuranneet tiedotusvälineistä niiden asioiden käsittelyä, joiden tuntija itse sattuu olemaan. Eilen haastateltu arkeologi puhui lyhyessä haastattelussa shamanisnismista, mutta toimittaja on todennäköisesti ohjaillut keskustelua ja valinnut TV:hen raflaavimman pätkän. Totuus ei todellakaan ole TV:ssä.
Mystiikan korostaminen arkeologisten löytöjen uutisoinnissa näyttää olevan viime aikojen trendi. Puolivillaisia, tosina esitettyjä artikkeleita on jopa arvovaltaisissa medioissa. Esimerkiksi viime vuonna eräässä Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa oli iso juttu viikinkien retkistä Hämeessä. Käytännössä koko kirjoitus oli kaunokirjallista spekulaatiota, vaikkei tätä seikkaa jutussa mainittukaan.
...että uutisten välittämät tiedot ovat yleensä hyvin kaukana totuudesta. Sen huomaa aina, kun näkee omaa alaansa koskevia uutisia. Tätä seikkaa ei ollenkaan auta se, että STT:n henkilökunnan yleistiedon taso on päätä huimaavan matala.
En kuitenkaan usko, että uutistoimittajat ovat itse koko shamaanijuttua keksineet. Eiväthän he mihinkään muuhun aiheeseen shamanismia sotke. Luulen, että se on ihan arkeologien omaa työtä.
Kyseessä on vähän sama asia, kuin jos sääennustajat ennustaisivat ainoastaan pyörremyrskyjä ja tulvia lisätäkseen oman alansa jännittävyyttä.
Vakuutuin arkeologien älykkyydestä kun katsoin tässä hiljan kaksi Indiana Jones elokuvaa. Arkeologit ovat huippuasiantuntijoita, agentteja, naistenmiehiä, huippunyrkkeilijöitä, opettajia, lentäjiä, rallikuskeja, ja ties mitä. Ennen kuvittelin, että tämä ammattikunta koostuu pullasutilla kallion rakoja rapsuttavista ukkeleista ja akkeleista.
...tietysti on. Ei tosiaan saisi vähätellä arkeologeja, niin monta kertaa he ovat pelastaneet maailman. Hatunnosto kaikille arkeologeille!
Oikea arkeologi osaa pitää mielikuvituksensa kurissa. Tavallisesti löydetty esine ei sinällään kerro tai todista mitään.
Huomasin ajatelleeni samaa käydessäni Tukholmassa Kiinan keisarin terrakotta-armeijaa kuvanneessa näyttelyssä. Vitriineissä olleet kivet, joissa oli reikä, oli todettu olleen "uskonnollisessa käytössä olleita esineitä". Minusta heitto oli hieman liian helppo. Arkeologeilla on ollut liikaa taipumusta selittää ei-ymmärrettyjä löytöjä "maagisiksi esineiksi".
Ehkä kalliopiirrostemme rehevät "maa-jumalattaret" olivatkin piirtäjälleen silkkaa pilaa, herjaa naapurista tai pornografiaa?
...tarkoitan, eli tuskin muinaisten ihmisten elämä pyöri pelkästään uskonnon ympärillä.
Se, että keskiajalla tai Eqyptissä elämä pyöri pelkästään uskonnon ympärillä ei tarkoita, että niin olisi ollut aina ja kaikkialla. Onhan paljon päinvastaisiakin esimerkkejä. Vaikkapa Kreikka tai Rooma.
Pitäisi siis jättää tulkinta vähemmälle, tai ainakin esittää vaihtoehtoisia tulkintoja. Hyväksyä se, ettei kaikkea tiedetä.
Itse epäilen kyllä edelleen, että kaikki tuo on lopulta lähtöisin vain siitä, että muinaiset ihmiset halutaan (alitajuisesti) nähdä primitiivisempinä kuin olivatkaan ja näin tehdä pesäeroa nykyihmisten ja heidän välille.
Tuli tuosta esimerkistäsi mieleen, että ehkäpä suurin aliarvio on se, että muinaisilla ihmisillä ei olisi ollut huumorintajua. Ehkäpä ne kalliopiirrokset ja reikäkivet onkin tehty pelkästään arkeologien kiusaksi ja päänvaivaksi ;-)