Makrotalous: onko valtion, esimerkiksi Suomen kokonais- rahamäärä vakio, ihmiset, yritykset, laitokset =>pankeissa makaava vapaa nostettavissa oleva käteinen raha pankkitilien ulkopuolella oleva käteinen raha,,,,häviääkö rahaa: ostetaan, epäonnistutaan....ennen vanhaan sanottiin että rahat menivät kankkulan kaivoon. Kun ostaa: myyjä saa rahan, ostaja palvelun/tuotteen: raha kiertää.
Raha kasaantuu. Kuluminen ja ajan hammas syö rahaa, esim. autossa raha häviää, kun se vanhenee ja arvo laskee. Valtio ja kunta saavat verotuloja.
Yleishyödylliset laitokset (valtion ja kunnan laitokset) kattavat toimintansa verovaroin, tuottavat ilmaisia ja osin maksullisia palveluita. Ja työllistävät. Yrityksiä hallitsee omistaja=äänivaltainen sijoittaja (jolla on edustus hallituksessa ja äänivalta yhtiökokouksessa), se taho tahtoo voittoa=>kerää pääomia, kasvattaa niitä. Voitto syntyy siitä kun myynti on suurempi kuin suoritteeseen panostettu raha. Aina pitää löytyä ostaja. Jos yrittäjä osaa tehdä jotain hyvää, on varmaan tuotto oikeutettua. Hyvissä yrityksissä on myös rahastoja mm. kaluston uusimiseen, tuotekehitykseen, huonojen aikojen varalle=>nämä seikat pitäisi ottaa tulorahoituksessa (hinnoittelussa) ja voitonjaossa huomioon: siis yrityksen voitosta on osa jäätävä myös itse yritykseen ns. toiminnan turvaamiseksi. Yritys ränsistyy jos voitot vaan lasketaan ulos esim. osinkoina sijoittajille, eikä napakasti ajatella myös itse yritystä. Toisaalta, riippuu politiikasta, onko se että mahdollisimman paljon hinnalla millä hyvänsä, vai onko joku filosofia ja ajatus ja tarkoitusperä ja ns. humaani yhteiskunnallinen aspekti. Pitäisi hyvällä yrityksellä olla hyvä filosofia, jotta olisi jatkuvuutta. Pitkään elossa oleva business on myös palkitsevin ajatteli miten hyvänsä.
Rahaa kerätään varmuusrahastoihin, työttömyydenvaralle (työttömyyskassat), eläkkeisiin (työeläkelaitosten kassavarat), valtion ja kuntien kassoihin veroina/näiden tarjoamien palveluiden tuottamista varten, jne.
Rahaa saa työpanosta vastaan, jos on työelämässä. Etuuksina Kelasta ja Sosiaalitoimistosta, eläkeläiset saavat eläketuloja, sijoittajat pääomatuloja, keinottelijat onnistuessaan myyntituloja, maanviljelijät saavat esim. maitotilin, jos lypsykarjaa (maanviljelyä tuetaan koska muuten ihmiset eivät voisi ostaa ruokaa).
Rahavirtateoria: jos rahaa laskettaisiin liikkeelle (painotekninen asia: valtio valvoisi, niinkuin nykyäänkin valvoo) niin, jotta eläkkeitä nostettaisiin kohtuulliselle tasolle, kuntien ja valtionkassan rahahuolto olisi turvattu - siten myös työpaikat ja palvelut, yrityksiäkin voisi tukea, yleinen ostovoima nousisi, inflaatio pidettäisiin kurissa (kohtuullinen rahan liikkeelle lasku=inflaatio kurissa, äärettömän mielivaltainen rahanliikkeelle lasku todennäköisesti johtaisi siihen, että hinnat nousisivat/karkaisivat=>ei tulisi mitään hyötyä).
Rahavirrat pitäisi pitää elossa/sopivina/kohtuullisina=>myös yritystoiminta olisi mahdollista, kun ihmiset voisivat ostaa palveluita. tuotanto olisi käynnissä. valtio säätäisi millä liekillä systeemi ns. toimii: jos kaikilla maailman ihmisillä olis jonkun raha-arvon ylittävä ostovoima, seuraisi siitä luonnonvarojen loppuunkuluttaminen liian nopeasti. Ympäristösyyt ratkaisivat sen minkä verran voidaan tuottaa jätettä ja tuhlata, eli minkä verran kansalla pitäisi olla rahaa, jotta ei menisi överiksi.
Eduskunnan 200 viisasta päätä yhteen ja makrotalouden salaisuudet auki: että kaikilla olisi hyvä; yhteishyvä, kokonaisuuden etu ja myös yksilön etu ja suoja ja mahdollisuus elää ja joskus vähän nauttia. Jos jokapaikassa vaan kiristetään, lopulta yhteiskunnan rahavirrat seisahtuvat ja pahoinvointi lisääntyy. Pakkohan tämä ongelma on jotenkin ratkaistava - poliittisesti - ja mielekkääksi. Onhan meillä aivot. Ei tämän pitäisi olla näin vaikeaa.
Painokoneet jauhamaan rahaa ihmisten käyttöön. Valtio säätelemään jotta juttu menee hallitusti.
Ja oikeudenmukaisesti. Terveet ja kunnossaolevat kansalaisvelvollisuutena tekevät minkä osaavat ja pystyvät ja mihin ovat pätevät: sairaista kannetaan vastuu, kuin myös lapsista ja vanhuksista.
Mikä tätä nyky-yhteiskuntaa oikein vaivaa, kun tuntuu jotta ns. narisee liitoksissaan aika pahasti. Eikö Tästä ole sitten vielä kunnolla puhuttu että miten makro&yksityistalous oikein laitetaan rullaamaan. Harmoonisesti ja kauniisti ja silleen kuin sen pitääkin olla. Tasapainossa ja järkevässä meiningissä. Että kaikilla olisi hyvä olla.
Raha kasaantuu. Kuluminen ja ajan hammas syö rahaa, esim. autossa raha häviää, kun se vanhenee ja arvo laskee. Valtio ja kunta saavat verotuloja.
Yleishyödylliset laitokset (valtion ja kunnan laitokset) kattavat toimintansa verovaroin, tuottavat ilmaisia ja osin maksullisia palveluita. Ja työllistävät. Yrityksiä hallitsee omistaja=äänivaltainen sijoittaja (jolla on edustus hallituksessa ja äänivalta yhtiökokouksessa), se taho tahtoo voittoa=>kerää pääomia, kasvattaa niitä. Voitto syntyy siitä kun myynti on suurempi kuin suoritteeseen panostettu raha. Aina pitää löytyä ostaja. Jos yrittäjä osaa tehdä jotain hyvää, on varmaan tuotto oikeutettua. Hyvissä yrityksissä on myös rahastoja mm. kaluston uusimiseen, tuotekehitykseen, huonojen aikojen varalle=>nämä seikat pitäisi ottaa tulorahoituksessa (hinnoittelussa) ja voitonjaossa huomioon: siis yrityksen voitosta on osa jäätävä myös itse yritykseen ns. toiminnan turvaamiseksi. Yritys ränsistyy jos voitot vaan lasketaan ulos esim. osinkoina sijoittajille, eikä napakasti ajatella myös itse yritystä. Toisaalta, riippuu politiikasta, onko se että mahdollisimman paljon hinnalla millä hyvänsä, vai onko joku filosofia ja ajatus ja tarkoitusperä ja ns. humaani yhteiskunnallinen aspekti. Pitäisi hyvällä yrityksellä olla hyvä filosofia, jotta olisi jatkuvuutta. Pitkään elossa oleva business on myös palkitsevin ajatteli miten hyvänsä.
Rahaa kerätään varmuusrahastoihin, työttömyydenvaralle (työttömyyskassat), eläkkeisiin (työeläkelaitosten kassavarat), valtion ja kuntien kassoihin veroina/näiden tarjoamien palveluiden tuottamista varten, jne.
Rahaa saa työpanosta vastaan, jos on työelämässä. Etuuksina Kelasta ja Sosiaalitoimistosta, eläkeläiset saavat eläketuloja, sijoittajat pääomatuloja, keinottelijat onnistuessaan myyntituloja, maanviljelijät saavat esim. maitotilin, jos lypsykarjaa (maanviljelyä tuetaan koska muuten ihmiset eivät voisi ostaa ruokaa).
Rahavirtateoria: jos rahaa laskettaisiin liikkeelle (painotekninen asia: valtio valvoisi, niinkuin nykyäänkin valvoo) niin, jotta eläkkeitä nostettaisiin kohtuulliselle tasolle, kuntien ja valtionkassan rahahuolto olisi turvattu - siten myös työpaikat ja palvelut, yrityksiäkin voisi tukea, yleinen ostovoima nousisi, inflaatio pidettäisiin kurissa (kohtuullinen rahan liikkeelle lasku=inflaatio kurissa, äärettömän mielivaltainen rahanliikkeelle lasku todennäköisesti johtaisi siihen, että hinnat nousisivat/karkaisivat=>ei tulisi mitään hyötyä).
Rahavirrat pitäisi pitää elossa/sopivina/kohtuullisina=>myös yritystoiminta olisi mahdollista, kun ihmiset voisivat ostaa palveluita. tuotanto olisi käynnissä. valtio säätäisi millä liekillä systeemi ns. toimii: jos kaikilla maailman ihmisillä olis jonkun raha-arvon ylittävä ostovoima, seuraisi siitä luonnonvarojen loppuunkuluttaminen liian nopeasti. Ympäristösyyt ratkaisivat sen minkä verran voidaan tuottaa jätettä ja tuhlata, eli minkä verran kansalla pitäisi olla rahaa, jotta ei menisi överiksi.
Eduskunnan 200 viisasta päätä yhteen ja makrotalouden salaisuudet auki: että kaikilla olisi hyvä; yhteishyvä, kokonaisuuden etu ja myös yksilön etu ja suoja ja mahdollisuus elää ja joskus vähän nauttia. Jos jokapaikassa vaan kiristetään, lopulta yhteiskunnan rahavirrat seisahtuvat ja pahoinvointi lisääntyy. Pakkohan tämä ongelma on jotenkin ratkaistava - poliittisesti - ja mielekkääksi. Onhan meillä aivot. Ei tämän pitäisi olla näin vaikeaa.
Painokoneet jauhamaan rahaa ihmisten käyttöön. Valtio säätelemään jotta juttu menee hallitusti.
Ja oikeudenmukaisesti. Terveet ja kunnossaolevat kansalaisvelvollisuutena tekevät minkä osaavat ja pystyvät ja mihin ovat pätevät: sairaista kannetaan vastuu, kuin myös lapsista ja vanhuksista.
Mikä tätä nyky-yhteiskuntaa oikein vaivaa, kun tuntuu jotta ns. narisee liitoksissaan aika pahasti. Eikö Tästä ole sitten vielä kunnolla puhuttu että miten makro&yksityistalous oikein laitetaan rullaamaan. Harmoonisesti ja kauniisti ja silleen kuin sen pitääkin olla. Tasapainossa ja järkevässä meiningissä. Että kaikilla olisi hyvä olla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rahaprosessien kuvausta sanotaan kirjanpidoksi. Yhteiskunnan kaikkien rahaprosessien kuvaaminen ja ymmärtäminen niin marko- kuin yksityistasoilla ja optimaalisten ratkaisujen löytäminen mm. veroteknisin järjestelyjen ja etu/turva-etuuksien (kaikille riittavästi käyttörahaa; työttömille ja eläkeläisille ja ansiotuloja saaville kohtuulliset palkat jne.) määrän riittävällä säätelyllä sopivan kohtuullisiksi, jotta myös kohtuullinen ostovoima säilyy, ja että yhteiskunnan ympäristösysteemit ovat kunnossa/ei ole liian kova tuhlaava ja kuluttava vahti=>tämän koko systeemin voisi ajaa supertietokoneella ja katsoa mitkä ovat optimaaleja raja-arvoja: tieteellisesti voitaisiin määritellä vihdoinkin miten yhteiskunta toimii kun kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Olisi hyvä jos olisi tälläinen hyvä malli, tai miten tämä pitäisi oikein ratkaista.
vuosi kerrallaan, tehdään ja katsotaan, korjataan, tehdään ja katsotaan, niin kuin ennenkin........
Terveen hyvän vastuullisen yhteiskunnan rahavirtojen harmonisointi/kokonaisymmärrys puuttuu: onko liian vaikea - eipä ole varmaan vielä viimeistä sanaa sanottukaan eli kunnolla vielä yritetty. Tietokonemalli olis hyvä tehdä kunnon superkoneelle esimerkiksi. Ja hyödyntää sitä tietoa.
nyt on jo hyvää pohjatietoa mm. tilastoja, joiden perusteella mallia rakennettaisiin.
Yhteiskunnan tulisi järjestää kohtuullinen ostovoima kansalaisille (jotta rahavirratkin olisivat sopivat, yritykset pyörisivät kun kansa voisi kuluttaa jne., verokertymiä kertyisi jne.) tasapainossa ympäristön kanssa=>ei liikaa rahaa ihmisille, että tulisi maailmanlopun vauhti luonnonvarojen tuhlaamisessa, jätteiden tekemisessä ja että planeetta nakerrettaisiin nopeasti ns. loppuun, sopiva kohtuullinen ostovoima tasapainossa ympäristöasian kanssa jotta raha pyörisi niin että ei olisi kituliaisuutta ja ns. köyhiä kärsiviä ihmisiä ja lamaantunutta yhteiskuntaa.
kokonaisvaltainen harmonisointi: hyvinvoinnin turvaaminen ja edellytysten ylläpitäminen jotta yhteiskunta rullaa ns. terveesti. irti kurjuudesta.
on nykyisin sillä lailla irrationaalista, että perinteinen kansantaloudellinen ajattelu, joka perustui mielikuviin tuotannon ja kulutuksen rahavirroista, ei enää noin kolmeenkymmeneen vuoteen ole pätenyt. Siksi talousoppineet ovat jääneet kuin nallit kalliolle piirtelemään heijastuskalvoilleen integraaliyhtälöitään, ja viime aikoina he ovat jopa alkaneet kieltäytyä keskustelusta tieteenalansa yleisestä tilasta.
Vuonna 1971 arvioitiin että 90% rahasta omasi reaalitaloudellisen kytkennän, eli tämä raha toimi arvon mittana ja vaihdon välineenä kuten sen oppikirjoissa oletetaankin toimivan - vain 10% rahasta oli sellaista jolla ostettiin ja myytiin rahaa itseään. Vuonna 1992 tilanne oli kääntynyt jo täsmälleen päinvastaiseksi: 95% rahasta oli spekulatiivista keinottelurahaa ja vain 5% omasi reaalitaloudellisen yhteyden.
Jokainen tajuaa että jotain on vialla. Kun raha-arvoa luodaan valtaosin jossain ihan muualla kuin reaalitaloudessa on myös niin, etteivät mitkään reaalitaloudessa suoritettavat toimet voi enää pelastaa talouden kokonaisuutta. Ja vähintäänkin kaikki perinteinen talousajattelu, joka tyypillisesti operoi mielikuvilla kahden-kolmen-lenkin vaikutusketjuista rahavirroissa, on yhtä tyhjän kanssa. Raha syntyy ja häviää rahatalouden "autonomisella" alueella, ja sinne myös sijoitetaan paras saatavilla oleva talousasiantuntemus.
Ennen maailmassa olivat vastakkain kapitalismi ja kommunismi, nykyisin tämä vastakohta on haihtunut imaginaariavaruuteen. Vastakkain ovat nyt rahatalous ja reaalitalous. Eikä tässä vastakkainasettelussa reaalitaloudella ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin muuttua yhä mielettömämmäksi matkalla koko koko systeemin lupullista romahtamista.
Filosofit ovat pätevämpiä puhumaan rahasta kuin talousmiehet. Siteeraan tähän loppuun pätkän Seppo Oikkosen "Narkissos-esseet" -teoksesta:
""
Rahan ilmiasuissa ei ole ikuisia totuuksia. Rahaa koskevat ikuiset totuudet ovat:
Kuten havainto irrottaa kohteen taustasta, raha irrottaa arvon kohteestaan ja abstrahoi sen. "Arvo" on kuitenkin aivan eriluontoista: mikään reaalinen ei voi olla ikuista, mutta raha pyrkii sitä olemaan. Rahatalous on historiallisesti ottaen uskontoa korvaava ajatusmuoto, ja Raha on taloususkonnon Kuolematon Sielu.
Raha ei ole vaihdon väline, eikä arvon mitta, vaan ajattelun muoto. Raha ei mittaa arvoa, vaan toteuttaa transformaation: se muuttaa reaalihyödykkeen arvon abstraktiseksi raha-arvoksi. Talousteorian mammuttimaisin ajatushäränpylly sisältyy siihen, että uskotaan rahan "abstraktisen" ominaisuuden olevan jotain henkisesti kehittynyttä ja korkea-asteista, vaikka se tosiasiassa edustaa regressiivistä kaikkivoipaisuuskuvitelmaa. Tämä on kaiken rahatalousajattelun keskeinen virhelähde.
Koska raha-arvo ei ole mitään reaalista, kaikki raha on vain reaalitaloudesta otettua luottoa. Käteisellä tai pankkilainalla ei ole tässä periaatteellista eroa.
Talousajattelussamme ja pankkimaailmamme käytännöissä - kuten ns. vakavaraisuusasteen määrittelyssä - reaalimaailman ehdot eivät historiallisesti katsoen ole kyenneet vähentämään raha- eli luotto- eli lainakauppaan liittyvän kaikkivoipaisuuskuvitelman houkutusta. Luottoekspansiosta on tehty talouden keskeinen kasvumekanismi. "Puhtaaseen" odotusarvokauppaan, so. valuutta-, osake- ja optiokeinotteluihin käytetään nykyään talouden parhaat voimat.
Muuan ruotsalainen teologi laskeskeli viime vuosikymmenellä, että jos maailmantalous olisi Jeesuksen ajoilta alkaen kasvanut jatkuvasti muutaman prosentin vuosivauhtia, sen rahassa mitattu arvo nykypäivinä olisi niin suuri, että sijoitettuna takaisin reaalimaailmaan - raha-arvoa eniten sitovaan kultaan - se vastaisi kimpaletta, joka peittäisi puolet aurinkokunnasta.
Tältä pohjalta voidaan esittää kysymys: jos raha on reaalitaloudesta otettua luottoa, ja kasvu sen korkoa, kuka ikinä pystyy maksamaan kaikki velat?
""
pidät inflaation kurissa? Jos lasket lisää rahaa liikkeelle, näkyy se heti arvonlaskuna ja hintojen nousuna, vaikka kyseessä olisikin pieni määränlisäys. Kovinkaan pienellä rahan lisäyksellä ei vielä ratkota mainitsemiasi ongelmia. Liikkellelaskettavan valuutan määrän pitäisi olla kuitenkin aikamoinen jotta ajatelmasi toteutuisi. Siis tämä minun älylläni ajateltuna. Käsittääkseni aika hankala yhtälö lisätä rahaa ja pitää sen arvo silti samana.
ymmärtääkseni tämän päivän Irlannissa, Dublinissa, jonne on yritetty perustaa veroparatiisia ylikansallisille yhtiöille. Niistä vuotaa valtakuntaan "ylimääräistä" rahaa joka on pannut inflaation laukkaamaan kaksinumeroisin luvuin.
Saksan markan arvo laski syntyi Hitlerille mahdollisuus nousta valtaan. Kun Hitler sitten pääsi valtaan mm. sen ansiosta että rahan arvo oli laskenut inflaation takia, alettiin Saksassa painamaan salaa rahaa, jolla sitten ostettiin aseita tulevaa sotaa varten. Saksassa kyllä tiedettin että ajan myötä siitä jäädään kiinni, mutta koska Hitler tiesi että sota tulee varmasti, koska se oli hänen oma ideansa, niin saatettiin tätä rahan painamishuijausta käyttää sotavoimien kasvattamiseen.
Ei niin hirveästi kannata katsoa mitä siellä rahamaailmassa tapahtuu, vaan kun katsoo mitä todellisuudessa tapahtuu, niin sitten ymmärtää talouden tapahtumia paremmin.