Ei ollut helppoa venäläisellä supermuistajalla Serasevskillä 1900-luvun alussa: hän ei kerta kaikkiaan kyennyt unohtamaan kokemaansa tai lukemaansa, vaan muisti keskustelujakin sanatarkasti vuosikymmenien takaa. Näillä eväin hän ansaitsi elantonsa yleisöä ihmetyttävänä muistihirviönä.
Venäjänjuutalaisen psykologin Alexandr Lurian mukaan Serasevski oli myös haka löytämään pitkistä teksteistä ristiriitaisuuksia, joita kirjoittaja itse ei ollut huomannut.
Hyvä muisti ajoi Serasevskin kuitenkin lopulta vaikeuksiin. Kaikki asiat herättivät hänessä niin paljon muistikuvia, että normaali eläminen kävi tukalaksi. Serasevski koetti lääkitä pulmaansa kirjoittamalla muistojaan paperille, jottei hänen tarvitsisi enää muistaa niitä, ja jopa polttamalla kirjoittamiaan tekstejä unohtamisen toivossa. Ei auttanut.(Tiede 2/04)
http://74.125.39.104/search?q=cache:tWC2k3cMwugJ:5mp.eu/fajlok/bokkon-brain-imagery/dreams_neuroholography_article_www.5mp.eu_.pdf serasevsky&hl=fi&ct=clnk&cd=1
Venäjänjuutalaisen psykologin Alexandr Lurian mukaan Serasevski oli myös haka löytämään pitkistä teksteistä ristiriitaisuuksia, joita kirjoittaja itse ei ollut huomannut.
Hyvä muisti ajoi Serasevskin kuitenkin lopulta vaikeuksiin. Kaikki asiat herättivät hänessä niin paljon muistikuvia, että normaali eläminen kävi tukalaksi. Serasevski koetti lääkitä pulmaansa kirjoittamalla muistojaan paperille, jottei hänen tarvitsisi enää muistaa niitä, ja jopa polttamalla kirjoittamiaan tekstejä unohtamisen toivossa. Ei auttanut.(Tiede 2/04)
http://74.125.39.104/search?q=cache:tWC2k3cMwugJ:5mp.eu/fajlok/bokkon-brain-imagery/dreams_neuroholography_article_www.5mp.eu_.pdf serasevsky&hl=fi&ct=clnk&cd=1
Vastaukset 10
Vanhimmat
(--)
Esimerkin sekundaari-prosessin puolelta tarjoaa venäläisen psykologin Alexandr Romanovitš Lurija'n (1902–1977) "Suurmuistaja" (1965). Kyseinen näytöksiäkin antanut Solomon Veniaminovitš Šereševski oli Lurijan tutkimuksissa 1920-luvulta ilmeisesti 1950-luvun alkuun. Šereševskillä oli laaja-alaisia synestesia-kokemuksia (s. 25–29), ja hyvän visuaalisen ym. muistinsa parantamiseksi hän oli kehittänyt myös erilaisia assosiatiivisia muisti-tukia, mm. eideettisten kuvien tekniikan (s. 36–50). Ilmeisen pakkoneuroottisena hän oli ajattelultaan aika konkreettinen, ja mm. kokonaisuuksien tajuaminen oli hänelle vaikeaa. Kun muilla on vaikeuksia muistaa, oli Šereševskin vaikea unohtaa niitä mielikuvia joita hän oli painanut mieleensä mutta joita hän ei enää tarvinnut. Usein ne kulkivat sekamelskana hänen mielessään. Hän mm. merkitsi muistiin unohdettavat asiat ja poltti muistilaput. Mutta "maagisesta polttamisesta" ei ollut hyötyä; hän näki esim. numerot hiilloksessa! Sitten hän äkkäsi: "(- -) 'Nyt numerotaulukot eivät ilmaannu. Syykin on selvä – koska en halua!' (- -) Minun piti ymmärtää vain tuo asia." (S. 53.)
.
hajuihin liittyviä synestesia-kokemuksia?
*kiinnostuttaa*
tyypillistä, siksi.
Olen miettinyt tätä kokonaisuuden hahmottamisen ongelmaa. Voitko PP kertoa, miten se ilmenee/mitä tarkoittaa?
Itse olen havainnut, että kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus liittyisi paremminkin sosiaaliseen ymmärtämiseen(toisen tarkoituksen ymmärtämiseen), kuin tiedon kokonaisuuksien ymmärtämiseen.
Myöskin voi olla kömpelöä ajattelua, mikä viittaa kenties riittämättömyyteen ja hallinnan menettämisen pelkoon aika suoraan.
tässä on nyt joku massiinvinen poissulkeminen menossa? :)
Mielstäni kokonaisuuden hahmottaminen on kuin katselisi taloa. Joka ei hahmota kokonaisuutta, muistaa kyllä ovet ja ikkunat, sokkelin ja katon, mutta ei osaa hahmottaa niitä taloon kuuluvaksi. Siis sivuseikat jää mieleen vaille asiakokonaisuutta.
välttämättä puhuisi massiivisesta...
-> Talamus toimii kaikkien muiden aistiratojen paitsi hajuradan väliasemana.
Olet näköjään lukenut neurologiaa? Autisteilla on usein hyvin herkkä hajuaisti ja joillain muistot saattavat olla paljolti hajuun liittyviä.
Autismin poikkeavuuden aivoissa liittyvät käsittääkseni toiseen ohimolohkoon ja toiseen otsalohkoon.
En varmaankaan olisi kestänyt yhden päivän osalle toista pahvi-nimitystä.