en tiedä sairastanko jotain, vaan oonko vain vainoharhainen, muut naureskelee mulle, mutta musta tää ei tunnu normaalilta, pliis joku asiantunteva vastaa! en suutu, että jos tää todella vaikuttaa tyhmältä ja oon vainoharhainen niin kuin muut väitäää, USKON SIINÄ TAPAUKSESSA KYLLÄ, haluaisin vain varmistuksen muilta kuin vanhemmiltani, jotka pelkäävät rahan menoa!
oireita vai ei?
1)siis voin kirjaimellisesti nukkua 12 tuntia päivässä ja ottaa päivällä 3 tunnin päikkärit ja aina vaan väsyttää...
2)kädet tärisee kamalasti aamuisin ja kun tuun saunasta, etusormet etenkin (syön terveellisesti, otan vitamiinit, liikun) päivälläkin vapina joskus kamalaa ja musta tää on pahentunut viimeisen puolen vuoden aikana, joskus myös huimaa kun tuun saunasta
3)keskittymiskyvyn puute, en pysty keskittymään mihinkään niin kuin ennnen, en pysty todistamaan mitenkään. mutta ajatukset lähtee aina vaan "liitämään" kun opiskelen, ennen ei ongelmaa
4)veltostuneet oikeanpuolenkasvonlihakset tai sitten vanhempien väittämä hymykuoppa VAIN oikealla jota ei vasemmalla
5)elohiiriä kaikkialla luomissa, ylähuulessa ja lihaskramppeja jaloissa
6)aina vaivanneet tulehdukset, joita viime aikoina tosi paljon jo kolme antibioottikuuria viimeisen vuoden aikana
7)rintakipu siis rinnoissa, lääkäri todennut eri kokoiset rinnat, kuulema normaalia, mutta multa tutkittiin aikoinaan myös reilu vuosi syöpä riski sillä koko ero oli huomattava
8)huimaus, siis joskus SATUNNAISESTI kun tuun saunasta, joskus pienenä selittämätön huimauskohtaus kun olin pienenä pääsiäiskirkossa, silmissä sumeni ja raahauduin viimeisillä voimillani ulos kirkosta, ulkona helpotti, luennolla joskus tuntuu että silmissä sumenee mutta vanhemmat sanoo että luen liikaa?!?!?!, toistu viimeks kun olin luennolla
9)kuukautiset alkoi vasta 17v. ja oli aluks epäsäännölliset sitte tasaantu ja nyt ne taas sekoileee........
10)mulla on myös omituisesti oikea puoli kehosta "ylikehittynyt", oikea käsi paksumpi ja jalka hiukan pidempi
11)korvissa naksuu aina kun puhun ja aina oikea korva pirun kipee
12)jännä juttu siis aina kun kurkkukipu nii se on aina oikealla puolella kurkussa, en oikee osaa selittää sitä
13)nyt ei oo ollu sitä vähä aikaa, mut joskus tuntuu et puhe pätkii, vanhempien mielestä puhun liian nopeasti ja liikaa, mut pahentunut must viimeks, siis saatan sanoa jotain ihan muuta ku ajattelen, puuroa vai vainoharhaisuutta?
14) painon kanssa ollu ongelmia: kerran laihdutin kovalla rääkillä 15 kg ja sit lihoin 30 kg ja tiedostan että välillä syöpöttelen ja syy mitä todennäköisemmin siinä, mutta jännä juttu siinä ku muut mun perheen jäsenet voi tehdä sitä lihoamatta ja mä taas paisun entisestään, syöpöttely siis satunnaista ei jokapäiväistä, MUUTENKIN PAINON HALLINTA KAMALAN VAIKEATA!
15)oikean puolen kainalo on ollu kamalan kipee, välillä helpottaa ja joskus tulee takas kamalana särkynä
16)pienenä mulla oli selittämätön jalkojen puutuminen, en päässy pois sängystä ja isä vei aikoinaan sairaalaan, nyt veli vittuilee ja sanoo että se oli kuulema psykologista että esitin huomionkipeätä ja vanhemmat sanoo samaa mutta vittu en varmana esittäny jne...
MULLA ON SIIS TOSIAAN NÄIN HELVETIN KOHTELIAS PERHE, JOKA TODELLAKIN "KUNNIOITTAA JA ARVOSTAA" MUA!
en tiiä onko relevanttia, mutta äitini sairasti jota kilpirauhasjutun häiriötä elikkä siis kaulassa kasvain joka hidasti sen aineen vaihduntaa jne...
oireita vai ei?
1)siis voin kirjaimellisesti nukkua 12 tuntia päivässä ja ottaa päivällä 3 tunnin päikkärit ja aina vaan väsyttää...
2)kädet tärisee kamalasti aamuisin ja kun tuun saunasta, etusormet etenkin (syön terveellisesti, otan vitamiinit, liikun) päivälläkin vapina joskus kamalaa ja musta tää on pahentunut viimeisen puolen vuoden aikana, joskus myös huimaa kun tuun saunasta
3)keskittymiskyvyn puute, en pysty keskittymään mihinkään niin kuin ennnen, en pysty todistamaan mitenkään. mutta ajatukset lähtee aina vaan "liitämään" kun opiskelen, ennen ei ongelmaa
4)veltostuneet oikeanpuolenkasvonlihakset tai sitten vanhempien väittämä hymykuoppa VAIN oikealla jota ei vasemmalla
5)elohiiriä kaikkialla luomissa, ylähuulessa ja lihaskramppeja jaloissa
6)aina vaivanneet tulehdukset, joita viime aikoina tosi paljon jo kolme antibioottikuuria viimeisen vuoden aikana
7)rintakipu siis rinnoissa, lääkäri todennut eri kokoiset rinnat, kuulema normaalia, mutta multa tutkittiin aikoinaan myös reilu vuosi syöpä riski sillä koko ero oli huomattava
8)huimaus, siis joskus SATUNNAISESTI kun tuun saunasta, joskus pienenä selittämätön huimauskohtaus kun olin pienenä pääsiäiskirkossa, silmissä sumeni ja raahauduin viimeisillä voimillani ulos kirkosta, ulkona helpotti, luennolla joskus tuntuu että silmissä sumenee mutta vanhemmat sanoo että luen liikaa?!?!?!, toistu viimeks kun olin luennolla
9)kuukautiset alkoi vasta 17v. ja oli aluks epäsäännölliset sitte tasaantu ja nyt ne taas sekoileee........
10)mulla on myös omituisesti oikea puoli kehosta "ylikehittynyt", oikea käsi paksumpi ja jalka hiukan pidempi
11)korvissa naksuu aina kun puhun ja aina oikea korva pirun kipee
12)jännä juttu siis aina kun kurkkukipu nii se on aina oikealla puolella kurkussa, en oikee osaa selittää sitä
13)nyt ei oo ollu sitä vähä aikaa, mut joskus tuntuu et puhe pätkii, vanhempien mielestä puhun liian nopeasti ja liikaa, mut pahentunut must viimeks, siis saatan sanoa jotain ihan muuta ku ajattelen, puuroa vai vainoharhaisuutta?
14) painon kanssa ollu ongelmia: kerran laihdutin kovalla rääkillä 15 kg ja sit lihoin 30 kg ja tiedostan että välillä syöpöttelen ja syy mitä todennäköisemmin siinä, mutta jännä juttu siinä ku muut mun perheen jäsenet voi tehdä sitä lihoamatta ja mä taas paisun entisestään, syöpöttely siis satunnaista ei jokapäiväistä, MUUTENKIN PAINON HALLINTA KAMALAN VAIKEATA!
15)oikean puolen kainalo on ollu kamalan kipee, välillä helpottaa ja joskus tulee takas kamalana särkynä
16)pienenä mulla oli selittämätön jalkojen puutuminen, en päässy pois sängystä ja isä vei aikoinaan sairaalaan, nyt veli vittuilee ja sanoo että se oli kuulema psykologista että esitin huomionkipeätä ja vanhemmat sanoo samaa mutta vittu en varmana esittäny jne...
MULLA ON SIIS TOSIAAN NÄIN HELVETIN KOHTELIAS PERHE, JOKA TODELLAKIN "KUNNIOITTAA JA ARVOSTAA" MUA!
en tiiä onko relevanttia, mutta äitini sairasti jota kilpirauhasjutun häiriötä elikkä siis kaulassa kasvain joka hidasti sen aineen vaihduntaa jne...
Vastaukset 10
Vanhimmat
kilpirauhastestit!!!
Olet varmmaan jättänyt jotain sanomatta.
Listasta puuttuu monta vaivaa. Lääkityksesi huomioonottaen, ei voi vaatiakkaan kaikkea muistamaa.
miten liikut, mitä lääkkeitä ole syönyt? Kerro mahdollisimman tarkasti.
kilpirauhanen kannattaa tarkistuttaa ja jos käytät kofeiinia, lopeta se kokonaan, kofeiini aiheuttaa juuri tuollaisia oireita. Käy blogissani lukemassa oireista, juttu on kolmannella sivulla.
Masennus voi oireilla monin tavoin. Se voisi selittää väsymyksen ja keskittymiskyvyn puutteen, samoin kuin sen, että olet hyvin huolissasi terveydestäsi ja kiinnität kaikenlaisiin pikkuasioihin huomiota. Monet kivut, huomaukset ja sen sellaiset voivat selittyä masennuksella. Keho reagoi, kun mieli voi huonosti.
Se, että oireet voivat olla psykosomaattisia, ei tarkoita, etteikö niihin tulisi suhtautua vakavasti. Masennus on aivojen aineenvaihduntasairaus ,joka hoitamattomana alentaa voimakkaasti elämänlaatua ja voi johtaa kuolemaan. Hoitamaton masennus on pitkällä tähtäimellä kallista myös yhteiskunnalle, eli on kaikkien etu, että asiasta otetaan selvää.
Masennuksen kaltaisia oireita voi tulla myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joten se on syytä tarkastaa, kuten moni jo ehdottikin.
Printtaa vaikka tuo kirjoittamasi lista ja vie yleislääkärille. Siitä se lähtee.
Tsemppiä!
menetelmiä teillä on osoittamaan, että masennus olisi aivojen aineenvaihduntasairaus?
No mikä muu se voi olla? On selvää, että masennuksessa aivot eivät toimi oikein. Aivot taas ovat sähkökemiallinen kokonaisuus. Sähköisissä ominaisuuksissa ei ole juurikaan huomattu eroja masentuneiden ja terveiden ihmisten välillä, sen sijaan välittäjäainepitoisuuksissa on merkittäviä eroja. Toki aivojen "piuhoituksella" on varmasti merkitystä, mutta sen tiedon valossa, joka meillä on, kemia näyttelee tärkeintä roolia. Tässä on toki semmoinen paha bias, että masennus itsessään muuttaa aivoja. Joten havaitaanko masennuksen vaikutus vai syy onkin sitten hyvä kysymys.
Mikä sitten alunperin pistää aivokemian sekaisin, on vieläkin vaikeampi kysymys. Geenit? Ympäristö? varmaan näiden yhdistelmä - taipumus masennukseen on varsin selkeästi periytyvä, mutta periytyminen ei riitä selittämään läheskään kaikkea. MIkä sitten ympäristössä voi laukaista masennusta? Ruoka? Stressi: henkinen, fyysinen?
Emme tiedä aivokemiasta ja neurologiasta kovinkaan paljon - yksityiskohtia sieltä täältä, jotain yleistä, mutta miten mieli rakentuu ja miksi se joillakin sairastuu... tietoa on surullisen vähän. Siksi meidän on vaikea ymmärtää fysiologiaa ja neurologiaa erilaisten mielen takana. Kun ei tiedetä, miten homma tarkalleen toimii terveissä aivoissa, on hyvin vaikea etsiä syitä aivojen sairastumiseen.
Ja näin ollen, myös masennuksen parantaminen on melkoista hutkimista sinne tänne toivoen parasta. Lääketieteen keinoin voidaan auttaa monia ihmisiä - mutta valitettavasti on myös niitä ,joita lääkitys ja terapia eivät pysty auttamaan. Voi siis olla, että arvauksemme aivokemiasta on vain hieman sinne päin ja sohimme jotain ratkaisun vierestä. Miksi joku reagoi ja toinen ei - ei tietoa. MIksi jonkun masennus on kertaluontoista ja toisilla toistuvaa? Miksi joillakuilla masennusjaksot syvenevät psykoosiksi asti ja toiset toipuvat itsekseen? Ei tietoa.
Olen itse ollut ihan toimivalla masennuslääkityksellä kohta seitsemän vuotta ja vaikuttaisi, että minun on toimintakykyni säilyttääkseni syötävä lääkkeitä loppuikäni. Eli tästä voisi ehkä arvailla, että serotoniinin puute ei ole alkuperäinen ongelma, vain seuraus - ainakin minun kohdallani hoidetaan vain oiretta, ei syytä. Lopulliseen paranemiseen tarvitsisi löytää se tekijä, joka on laukaissut nämä muutokset aivokemiassani. Toivoisin kovasti, että se löydettäisiin.
Mutta vaihtoehtona se, että en söisi masennuslääkkeitä on pahempi kuin se, että edes saan niistä lievityksen oireisiin. Masennukseni ei ole parantunut, mutta pystyn elämään sen kanssa - serotoniinin takaisinoton estäjät toivat takaisin värit, valon, naurun - elämän. Vasta kun voin jättää pillerit ilman, että puolen vuoden sisällä vajoan masennushelvettiin, en ole oikeasti tervehtynyt, vain hoidettu. Mutta mustaan kuiluun verrattuna tämä on ihan hyvä elämä. Ja siitä voin kiittää niitä, jotka uskoivat, että vaikka täydellistä vastausta ei (vielä) ole, koetetaan silti sohia jotain sinne päin.
verikokeita tai röntgenkuvia?
Välittäjäainetasoa ei pystytä (luotettavasti) mittaamaan verestä. Pitäisi ottaa näyte aivoista. Ja vaikka pitoisuus aivoissa jotenkin saataisiin se ei sinänsä kerro mitään. Pitoisuudet vaihtelevat paitsi aivojen aktivaatiotason mukaan myös ihmisten välillä . Yhden normaali on toiselle alhainen. Vain vertaamalla omaan terveeseen arvoon voidaan sanoa että ihmisellä on alentunut välittäjäainepitoisuus. Mutta aika harvalla meistä on likvor-näytettä menneisyydestä, johon voisi vertailla.
Vain kun otetaan isoja ihmismääriä, voidaan havaita tilastollisesti, että masentuneilla jakauma on siirtynyt alemmas. Yksilön diagnosoimisessa tämä tieto ei juuri auta. Tietenkin, kun välittäjäainepitoisuudet ovat hyvin alhaiset voitaisiin diagnoosi tehdä niiden perusteella, mutta normaalin vaihteluvälin sisällä ei.
Röntgen ei masennuksen diagnosoinnissa auta :)
Magneettikuvauksella voisi ehkä nähdä muutoksia aivorakenteissa. Mutta silloin masennus on jo ollut todella pahana pitkään.
tietystä välittäjäainepitoisuudesta sairauden? Miksi tätä sairautta ei löydy patologian kirjasta?