On tullut tavaksi ilmaista, että kun kirjoittajan mielestä joku asia ei ole mahdollista koskaan tai ainakaan hivin pitkään aikaan, niin se on "puhdasta scifiä" tms. Samalla tavalla scifin piiriin kuuluvat asiat lokeroidaan samaan nippuun: huuhaata!. Scifin vaativin laji (kirjailijan kannalta) on kirjoittaa lähitulevaisuudesta. Kirjailija joutuu hyvin pian arvioitavaksi vääristä ennusteita ja jos ennusteita riittävästi toteutuu, kirjasta menee mielenkiinto. Sinänsä on oli ihan oikein todeta esim 60-luvulla, että Thunderbirds-pilottien rannevideopuhelin oli puhdasta scifiä, silloin. Nythän siinä ei ole mitään ihmeellistä, vastaava tuotemallia ei ehkä löydy kaupasta, mutta tekniikka on rutiininomaista.
Samoin muutama vuosi sitten oli aivan oikein todeta, että uuden henkitorven kasvattaminen potilaan omista kantasoluista kuului scifin piiriin. Ei enään tänään. Tänään scifin piiriin kuuluu tehdä sama temppu sydänlihaksen suhteen. Mutta ei ehkä enään 10v kuluttua.
http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/11/19/AR2008111902662_2.html
Otsikon lainaus on Washington Post-sivulta. Siinä asiantuntija toteaa, että "..bringing mammoths back to life, that is still firmly the domain of science fiction". Varmasti totta, mutta kuinka kauan? Ehkä mammutti kävelee melko pian sen jälkeen kun sydämen kasvattaminen kantasoluista on arkipäivää. Mutta silloin ovat monet muutkin asiat (jotka nyt kuuluvat scifin piiriin, vaikka ovatkin jo työdällä) muuttaneet elämäämme perinpohjaisesti. Mutta ei tietenkään mikään mene niin kuin suunnitellaan. Yllätyksiä riittää, onnistumisia ja pettymyksiä. "Never say never!"
Samoin muutama vuosi sitten oli aivan oikein todeta, että uuden henkitorven kasvattaminen potilaan omista kantasoluista kuului scifin piiriin. Ei enään tänään. Tänään scifin piiriin kuuluu tehdä sama temppu sydänlihaksen suhteen. Mutta ei ehkä enään 10v kuluttua.
http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/11/19/AR2008111902662_2.html
Otsikon lainaus on Washington Post-sivulta. Siinä asiantuntija toteaa, että "..bringing mammoths back to life, that is still firmly the domain of science fiction". Varmasti totta, mutta kuinka kauan? Ehkä mammutti kävelee melko pian sen jälkeen kun sydämen kasvattaminen kantasoluista on arkipäivää. Mutta silloin ovat monet muutkin asiat (jotka nyt kuuluvat scifin piiriin, vaikka ovatkin jo työdällä) muuttaneet elämäämme perinpohjaisesti. Mutta ei tietenkään mikään mene niin kuin suunnitellaan. Yllätyksiä riittää, onnistumisia ja pettymyksiä. "Never say never!"
Vastaukset 16
Vanhimmat
jos jokin _väite_ on "puhdasta scifiä" tai jos jokin "kuuluu scifin piiriin", niin se tarkoittaa, että perustelut puuttuvat tai ne ovat niin sanotusti vain käsien heiluttelua tai ainakin puutteelliset. Kyse ei ole siitä, etteikö jokin asia olisi mahdollista kun tiede ja teknologia edistyy.
Dick Tracyn rannekelloradio/tv/tietokonelinkki on Myrskylintujakin vanhempi ja vastaavia on 30- ja 40-luvun scifissä vaikka kuinka paljon eri muodoissa. Esim. Robert Heinlein esitti joitakin oikein nokkelia sosiologisia "havaintoja" siitä, mitä taskussa kulkevasta puhelimesta olisi seurauksena. Kyse oli kuitenkin vain ideoilla spekuloinnista ja olemassa olevan teknologian ekstrapoloinnista fantasian tarpeisiin. Ei yhtään mistään "oikeaan" tieteeseen liittyvästä.
Ja samasta on siis kyse myös nykyscifin tekoälyissä ja ties missä teknologisissa singulariteeteissa, ei niissäkään tieteestä ole kyse vaan fantasiasta. Ei edes silloin vaikka kyse olisi ns. hard-core scifistä.
"jos jokin _väite_ on "puhdasta scifiä" tai jos jokin "kuuluu scifin piiriin", niin se tarkoittaa, että perustelut puuttuvat tai ne ovat niin sanotusti vain käsien heiluttelua tai ainakin puutteelliset. "
Näissä yhteyksissä se on kyllä tarkoittanut lähinnä sitä, että "Väite on puhdasta scifiä koska.."
1. En ymmärrä mitään perusteluista.
2. En viitsi tutustua koko asiaan.
3. Kaikki mikä ei kuulu arkitodellisuuteeni on scifiä tai fantasiaa.
Tämä on se asiayhteys, jossa ilmausta todellisuudessa käytetään.
1978 opiskelijana kesätyöpaikassa kahvitunnilla keskustelin työkavereideni kanssa, jotka olivat ATK- ja tietoliikenneammattilaisia. Heitä, meitä, työllistivät pankkien reaaliaikajärjestelmät, jotka silloin olivat aika uusia asia. Heillä oli harrasteena ARP-puhelimet, joista puhuttiin. Ideoin heille digitaalitekniikkaan perustuvan, hajautettua tukiasemaverkkoa käyttävän globaalin, mobiilin puhelinjärjestelmän (jonka ajatuksen perusta oli tullut minulle armeijan koulutuksessa). Homma oli näiden ammattilaisten mukaan "puhdasta scifiä". Viisi vuotta myöhemmin perustettiin GSM-komitea ja n. 10v siitä Suomessa käynnistettiin ensimmäinen GSM-verkko.
Niiden tietojen perusteella, jotka minulla nyt on, AGI-tekniikka on hyvin samassa vaiheessa kuin GSM-verkon perusteet 1978. Tietoa löytyi halukkaille silloin, ja löytyy nytkin. Voi esim siis olla, että 5v kuluttua käynnistyy ensimmäinen suuren rahan kaupallinen projekti ja 10v siitä esim kaupallishallinnollisten toimistotyöpaikkojen automatisointi käynnistyy vauhdilla. Ihmisiä ei ennään ko hommissa tarvita.
Suomessa hallitus laatii kaikenlaisia kansallisia strategioita esim työllisyyden, eläkerahastojen riittävyyden ja yleisen yhteiskunnan kehittymisen suhteen. Viimeksi kuulin jostakin 30v päähän katselevasta raportista. Tällaisissa strategioissa on syytä ottaa huomioon erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Jos yhdessäkään vaihtoehdossa ei huomioida yleisen tekoälyn mahdollista nopeaa edistymistä, tehdään erittäin typerä ja kohtalokas virhe. Luokittemalla AGI scifiksi tutustumatta reaaliteetteihin syyllistytään anteeksiantamattomaan laiskuuteen.
Onneksi esim nykyinen työnantajani ei osaltaan tee tällaista virhettä vaan tukee yleisen tekoälyn tutkimusta, kvarttaalitaloudesta huolimatta.
"Näissä yhteyksissä se on kyllä tarkoittanut lähinnä sitä, että "Väite on puhdasta scifiä koska.."
1. En ymmärrä mitään perusteluista.
2. En viitsi tutustua koko asiaan.
3. Kaikki mikä ei kuulu arkitodellisuuteeni on scifiä tai fantasiaa."
Ja koska noin _kuvittelet_, niin se tuppaakin värittämään vastauksia hieman ylimielisiksi eli tekee sinut sokeaksi esittämiesi ajatusten kritiikille. Eli jos juttusi leimataan scifistelyksi, niin mielestäsi se tarkoittaa vain sitä että tyhmät ja tietämättömät eivät ymmärrä asioita "oikein", kuten sinä.
Kyse siis ei ole tuosta esittämästäsi vaan siitä esim. mitä yhteiskunnallisia seurauksia tekoälystä väitetään olevan. Tekoälytutkimus itsessään on siis ihan ok ja kuuluu osaltaan tieteen kenttään.
Väitteet _ehkä mahdollisen_ yleisen tekoälyn aiheuttamista seurauksista eivät kuulu vaan ne ovat sitä "pelkkää scifiä". Eli teknologiasta seuraavilla asioilla voidaan spekuloida mutta tiede ja teknologia eivät voi kertoa että miten ja miksi ne seuraukset realisoituvat.
Kukaan ei tiedä millainen se joskus mahdollisesti toteutua yleinen tekoäly olisi ja vielä vähemmän sitä olisiko siitä erityisen merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia. Sinä tietenkin ajattelet että totta kai siitä olisi aivan valtavat seuraukset, teknologinen singulariteetti ja niin edelleen. Mutta sehän ei ole johtopäätös mistään tieteeseen kuuluvasta vaan pelkästään tietynlaiseen kuvitelmaan perustuva uskonvarainen ajatusloikkaus.
Esim. ajatus siitä, miten yleinen tekoäly voi korvata ihmisten tekemän työn perustuu siihen lievästi virheelliseen oletukseen että ihmisten tekemä työ on vain älyllistä:-) ja siksi se ihmisäly voidaankin korvata 24/7 työtä tekevällä älykkäällä koneella.
Ihan varmasti teknologian kehitys tulee muuttamaan lukemattomien ihmisten työnkuvaa, kohtahan siivoojankin työ tarkoittaa vain robottien ohjelmointia (jos ei jo nyt tarkoita:-). Mutta jatkossakin mikä tahansa työ tarkoittaa edelleen suurimmaksi osaksi sosiaalista vuorovaikusta muiden ihmisten kanssa ja sellainen tulee kuulumaan ihmisten toiminnan kenttää.
Itse asiassa minä olen seurailut tekoäly- ja nanoteknologian tutkimuksen kehittymisestä ja lukenut ihan kohtuullisesti alan asiantuntijoiden näkemyksiä eri teknologioiden mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Oletusten kirjohan on tietenkin melkoinen, osa on yltiöoptimisteja ja osa tietenkin pessimistejä. Mutta IMO realistisimmat näkemykset asettuvat siihen, että tekoälytkin tulevat olemaan vain (työ)välineitä, ei sen erikoisempaa.
"perustuu siihen lievästi virheelliseen oletukseen että ihmisten tekemä työ on vain älyllistä:-) ja siksi se ihmisäly voidaankin korvata 24/7 työtä tekevällä älykkäällä koneella."
Ei se mene noin, vaan tietyt asiat tietynlaisessa yhteiskunnassa ovat todellisia muutosvoimia. Sen jälkeen kun polttomoottorit keksittiin, niiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt riippumatta siitä luokitellaanko ne työvälineiksi tai älykkäiksi agenteiksi.
"Ihmistyön korvaaminen" on talouteen liittyvä asia. Korvaamisella käytännössä tarkoitetaan että korvattava otetaan pois jostain ja siihen laitetaan korvaava asia _alkuperäistä tehtävää_ toteuttamaan. Tässä se tehtävä on palvelun tai tuotteen toimitus. Korvattava on selvästikin "palvelun toimittaja" ja korvaaja on "tuotteen toimittaja". Tuotteethan tehdään tehtaassa joka on suurimmaksi osaksi kone, ei ihminen.
Mutta voidaanko väittää että "tuotteen toimittaja" ottaa kuluttajan kakusta suuremman osan, kuin "palvelun toimittaja" eli ihminen?
Äärimmillään potentiaalinen kuluttaja voi korvata joitain toimittajia täysin virtuaalisesti. Esim kuluttaa rahojaan Habbo Hotellin huonekaluihin. Myytävät virtuaalihuonekalut generoidaan automaattisesti tietokoneella tai ne "ostetaan" käyttäjiltä jotka saavat palkaksi huomiota.
Sama toimii lopulta todellisessakin baarissa.
"Tekoälytutkimus itsessään on siis ihan ok ja kuuluu osaltaan tieteen kenttään.
Väitteet _ehkä mahdollisen_ yleisen tekoälyn aiheuttamista seurauksista eivät kuulu vaan ne ovat sitä "pelkkää scifiä"."
Meillä on nyt kuitenkin sellainen varnaiseen tieteeseen kuulumaton toimintamalli kuin futorologia, tulevaisuudentutkimus. Se on varsin tärkeä toimintamalli laadittaessa yhteiskunnallisia strategiota, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Tulevaisuudentutkimus joutuu ottamaan huomioon skenaariota, jotka eivät juuri sillä hetkellä ole mitenkään falsifiotavissa. Tekoälytutkimuksen ja kehityksen skenaariot kuuluvat oleellisina huomoitavien asioiden joukkoon.
"Kukaan ei tiedä millainen se joskus mahdollisesti toteutua yleinen tekoäly olisi ja vielä vähemmän sitä olisiko siitä erityisen merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia."
Kyllä. Mutta silti ne on pakko ottaa huomioon eri vaihtoehtoina käyttäen hyväksi parhaiden perusteltuja näkemyksiä.
"Esim. ajatus siitä, miten yleinen tekoäly voi korvata ihmisten tekemän työn perustuu siihen lievästi virheelliseen oletukseen että ihmisten tekemä työ on vain älyllistä:-) ja siksi se ihmisäly voidaankin korvata 24/7 työtä tekevällä älykkäällä koneella."
Ei, ei kaikki työ ole "älyllistä". Ihmistyön korvaaminen alkoi 1700-luvulla ja on jatkunut siitä alkaen. Lukuisia ammatteja on hävinnyt ja uusia tullut tilalle. Tämä jatkuu. Muistaakseni se oli Björn Wahlroos, joka sanoi, että "30% ihmisistä on kyvyttömiä tekemään mitään työtä, joista heille olisi kannattavaa maksaa palkkaa, jolla he eläisivät. Tuo prosenttiluku kasvaa jatkuvasti ja on ennenpitkään esim. 90%. Ne "uudet ammatit" ovat yhä vaativampia ja stressaavampia.
Hyvin suuri osa nykyisin työllistetyistä ihmisistä tekee työnsä näytön, näppäimistön ja hiiren kanssa. Voi käydä niin, että näistä töistä on 15v kuluttua on 50% helposti 100%:sti automatisoitavissa ja loppujen tuttavuus (ja vaativuus) kasvaa merkittävästi. Ja kehitys ei pääty tähän. Viimeisenä jäävät ehkä hoitoala, ylin johto, toimittajat ja viihdetaiteilijat. Myös insinöörityöt automatisoidaan. Mutta silloin singulariteetti on hyvin lähellä..
"Itse asiassa minä olen seurailut tekoäly- ja nanoteknologian tutkimuksen kehittymisestä ja lukenut ihan kohtuullisesti alan asiantuntijoiden näkemyksiä eri teknologioiden mahdollisuuksista tulevaisuudessa."
Oikein hyvä. Jatka samaan tyyliin ja tutki niidenkin perustelut, joiden väitteet ensin kuullostavat epäuskottavilta. Tosiasia on, että tekoälyala on ihan viime vuosiin asti ollut, ainakin koulutuksessa ja käytännön liiketoiminnassa, 100% "kapeaa tekoälyä". "Yleinen tekoäly" on herännyt oikeiksi kehityshankkeiksi ja vakavaksi tutkimukseksi vasta viimeisen 10v kuluessa. Kovista AI-ammattilaistakin vain pieni osa on siihen tutustunut. Ota tämä tilanne huomioon arvioidessasi asiantuntijalausuntoja. Mutta tilanne muuttuu koko ajan. Itse totesin tämän osallistuessani elokuussa "Nokia Workshop on Machine Consciousness" tapahtumaan, josta jo olen kertonut. Siellä ei juuri ollut AGI-epäilijöitä. Mutta porukka paikalla todella tiesi asioista.
http://research.nokia.com/node/704
"...tietyt asiat tietynlaisessa yhteiskunnassa ovat todellisia muutosvoimia"
Joita ei kuitenkaan voida _etukäteen_ tietää. Niitä voi vain yrittää arvailla ja oikeaan osuminen todennäköisyyttä ei kannata pitää kovin suurena. Ja mitä kaukaisempaan tulevaisuuteen (n. 30v) muutos visoidaan sitä olemattomammat ovat oikean arvauksen mahdollisuudet.
Esim. teknologiaan liittyvistä muutoksista on olemassa suuri määrä hupaisella tavalla täysin pieleen menneitä "ennusteita" (myös naiivin yltiöoptimismin takia).
"Ihmistyön korvaaminen" (...) korvaava asia _alkuperäistä tehtävää_ toteuttamaan."
Mutta vain ja ainoastaan jos sellaisesta on taloudellista hyötyä.
Esim. tehdasta johtava tekoälyhän ei voisi käydä neuvotteluja ns. kasvotusten asiakkaiden kanssa ja sellainen hyvin todennäköisesti johtaisi tilanteeseen, jossa tehdas, jonka johdossa on sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykenevä ihminen saisikin enemmän tilauksia. Riippumatta siitä että tekoälyllä olisi kaikki maailman tieto siitä miten tehdasta pitäisi johtaa. Ja tuollaisessa tilanteessa tekoäly varmaankin saisi potkut vaikka se tekisinkin duuniaan palkatta, vain ylläpitokustannustensa hinnalla.
Futurologit laativat skenaarioita, mahdollisia vaihtoehtoisia malleja. Ja käyttökelpoisuus rajoittuu muutamaan vuoteen tai ehkä jopa vain muutamaan kuukauteen.
Vuosikymmenten päähän ulottuva futurologinen skenaario ei eroa science fictionista yhtään millään tavalla (tai no, ehkä juoni on vähemmän viihdyttävä :-)
"Ei, ei kaikki työ ole "älyllistä". Ihmistyön korvaaminen alkoi 1700-luvulla ja on jatkunut siitä alkaen."
Ymmärsit väärin mitä tarkoitin. Eli ihan mikä tahansa työ on _sisällöltään_ vain osittain älyllistä ja loput siitä on jotain ihan muuta. Oli kyseessä sitten matematiikan tutkija tai putkimies. Ja se ei-älyllinen on usein ratkaisevan tärkeä osuus työn menestyksellisen hoitamisen kannalta (ja ei-älyllinen tarkoittaa tässä siis vaikkapa sosiaalisuutta, tunteita, empatiakykyä jne. ei tyhmyyttä:-)
Konevoimalla on voitu korvata fyysisen työn osuutta ja automatiikalla ja roboteilla mekaanisen suorittamisen osuutta, mutta siihen se sitten on jäänytkin. Ja koska tekoälykään ei voi mitään sille että työ on vain osittain älyllistä tekemistä, niin tekoälyn osaksi tulee hyvin todennäköisesti jäämään vain avustavan työvälineen rooli. Samalla tavoin kuin normaali tiedonkäsittely nyt.
Periaatteessahan jo nyt roboteilla voisi korvata hyvin paljon muutakin kuin vain liukuhihnatyötä mutta kasvavat kustannukset eivät enää korvaa saatavaa hyötyä kuin joissakin harvinaisissa poikkeustapauksissa (kuten jos työtehtävä vaarantaa tekijänsä hengen, niin robotti on yleensä aina kannattava vaihtoehto, hinnasta riippumatta).
Ja sama tietenkin pätee tekoälyn käyttöön työntekijän korvaajana. Sellaisen käyttö ei todellakaan ole mitenkään itsestään selvästi kustannustehokasta, oli korvattava työ mitä tahansa.
"...ja tutki niidenkin perustelut, joiden väitteet ensin kuullostavat epäuskottavilta"
Siinä kylläkin käy niin, että kun etsii syyt _miksi_ jokin vaikuttaa epäuskottavalta, niin huomaa mitä vikaa esitetyssä väitteessä on, ei niinkään mitä vikaa omissa "ennakkoluuloissa" oli, koska ne "ennakkoluulot" ovatkin useinmiten sitä mitä sanotaan kriittiseksi ajatteluksi.
""Nokia Workshop on Machine Consciousness" tapahtumaan, josta jo olen kertonut. Siellä ei juuri ollut AGI-epäilijöitä."
Miksi ei? Kritiikitön asennoituminen se onkin tieteellisen ajattelun tunnusmerkkejä, vai?:-)
"Viimeisenä jäävät ehkä hoitoala, ylin johto, toimittajat ja viihdetaiteilijat. Myös insinöörityöt automatisoidaan. Mutta silloin singulariteetti on hyvin lähellä.."
Tämä muuten tarkoittaa MTBI-teorian mukaan sitä että tulevaisuuden työntekijä on:
1. ekstrovertti
2. intuitiivinen
3. tunteva (ei ajatteleva)
4. spontaani (ei järjestelmällinen)
http://fi.wikipedia.org/wiki/MBTI
"Ja käyttökelpoisuus rajoittuu muutamaan vuoteen tai ehkä jopa vain muutamaan kuukauteen.
Vuosikymmenten päähän ulottuva futurologinen skenaario ei eroa science fictionista yhtään millään tavalla.."
Johonkin skenaarioon päätöksien on ihan pakko perustua. Mutta ilmeisesti olet sitä mieltä, että paras skenaario on "mikään ei tule muuttumaan". Olen eri mieltä. Tai että kvarttaali, maksimissaan vaalikausi kerrallaan on pisin mahdollinen perspektiivi älykkältä päättäjältä? Totta. Tällaisia päättäjiä on paljon, aivan liikaa. Pelottaa.
"Ymmärsit väärin mitä tarkoitin. Eli ihan mikä tahansa työ on _sisällöltään_ vain osittain älyllistä.."
Ei ole. On 100%:n liukuhihnatyötä, joka voitaisiin korvata täysidiootilla, mutta mekaanisesti tuotantosarjojen kokoon nähden liian kalliilla manipulaattorilla. Mutta tällainenkin automatisointi halpenee vuosi vuodelta.
"Konevoimalla on voitu korvata fyysisen työn osuutta ja automatiikalla ja roboteilla mekaanisen suorittamisen osuutta, mutta siihen se sitten on jäänytkin."
Vain voima ja mekaniikka? Kumpaan joukkoon kuuluu esim optimoiva kääntäjä, lennonjohdon ATK-järjestelmät tai Google?
"Periaatteessahan jo nyt roboteilla voisi korvata hyvin paljon muutakin kuin vain liukuhihnatyötä mutta kasvavat kustannukset eivät enää korvaa saatavaa hyötyä kuin joissakin harvinaisissa poikkeustapauksissa.."
Mutta tämä korvaaminen etenee koko ajan, eikä pysähdy millekään tasolle. No, joustavat manipulaattorit korvaavat nykyisin kalliita robotteja teollisuudessa, mutta automaatio etenee.
"Ja sama tietenkin pätee tekoälyn käyttöön työntekijän korvaajana. Sellaisen käyttö ei todellakaan ole mitenkään itsestään selvästi kustannustehokasta, oli korvattava työ mitä tahansa."
No ei tietenkään, itsestään selvästi. Aina on katsottava tapaus kerrallaan. Mitä sitten?
"Siellä ei juuri ollut AGI-epäilijöitä."
Miksi ei? Kritiikitön asennoituminen se onkin tieteellisen ajattelun tunnusmerkkejä, vai?"
Paikallaolijat olivat, perustellusti, samaa mieltä AGI:n reaalisuudesta kuin GSM-järjestelmän tulevat speksaajat ja suunnittelijat digitaalisen langattoman globaalin matkapuhelinjärjestelmän reaalistisuudesta 1978. Ei se ole kriittisyyden puutetta vaan ymmärrystä. Kriittisyyttä osoitettiin niin 30v sitten kuin nytkin järkevistä ratkaisutavoista, arkkitehtuureista ja vaikkapa tänä vuonna esim asiaan liittyvistä filosofisista reunaehdoista, joista oli tiukkaa sanailua.
Minusta suuntaus on jo näkyvissä. Noilla avuilla varustettu saa todennäköisemmin työpaikan kuin introvertti, järjestelmällinen, rationaalinen..., jos muuten ovat tasaväkisiä ko. tehtävän suhteen (opiskelu, työkokemus).
"Esim. teknologiaan liittyvistä muutoksista on olemassa suuri määrä hupaisella tavalla täysin pieleen menneitä "ennusteita" (myös naiivin yltiöoptimismin takia)."
Tuskin 100 vuotta sitten edes tajuttiin teknisten työvälineiden määrän ylipäänsä lisääntyvän. Enemmistö varmasti oletti homman jatkuvan samalla tavalla. Jotkut ennustivat taantumaa. Historian aikalaisten näkemyksiä ei ole helppo ymmärtää jälkikäteen.
Teet siinä virheen, jos väität että optimistit olivat väärässä. Eivätkö kehityksen taantumaan uskovat sitten olleet väärässä?
"Esim. tehdasta johtava tekoälyhän ei voisi käydä neuvotteluja ns. kasvotusten asiakkaiden kanssa ja sellainen hyvin todennäköisesti johtaisi tilanteeseen, jossa tehdas, jonka johdossa on sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykenevä ihminen saisikin enemmän tilauksia. Riippumatta siitä että tekoälyllä olisi kaikki maailman tieto siitä miten tehdasta pitäisi johtaa. Ja tuollaisessa tilanteessa tekoäly varmaankin saisi potkut vaikka se tekisinkin duuniaan palkatta, vain ylläpitokustannustensa hinnalla."
Esimerkissä on kaksi puutetta.
1. Minähän jo totesin, että ylin johto, suora asiakaspalvelu, viihdetaiteilijat, hoitotehtävät, tietyt huolto- remontti- ym työt ovat viimeisiä automatisoitavia tehtäviä. Mutta niidenkin aika tulee. Olisi mielekkäämpää käsitellä niitä ensin automatisoitavia, esim kaupallishallinnollisia suoritustason tehtäviä.
2. Sitten aikanaan automatisoitu ylin johto voi aivan hyvin käydä neuvotteluja silmätyksin asikkaiden kanssa, luontevasti esim videoneuvotteluna, jossa neuvottelijaksi visualisoidaan kulloinkin sopivaksi arvioutu virtuaalihahmo, jolla voi olla hyödylliset täydellisen psykopaatin kyvyt. Toinen tilanne on, että myös asiakkaan ostoneuvottelija on virtuualiagentti.
Mutta nämä eivät ole ensimmäisiä tapauksia. Jätetään ne toistaiseksi.
"Tuskin 100 vuotta sitten edes tajuttiin teknisten työvälineiden määrän ylipäänsä lisääntyvän."
Tutustu itse ensin ensin 100 vuoden takaisen tieteen ja teknologian tasoon ja varsinkin _tieteellisen ajattelun tasoon_ ja tule vasta sitten selittämään mitä silloin asioista tajuttiin.
Pikapaloja siihen aikaan tarjoaa vaikkapa Scientific American jonka joka numerossa on palsta jossa on tiedeuutisia 50, 100 ja 150 takaa. Vuonna 1908 tajuttiin jo hyvin paljon monista asioista mutta sehän ei auttanut yhtään tulevaisuuden ennakoinnissa.
http://www.sciam.com/history-of-science
Populaarikulttuurissa esiintyvät kuvitelmat ovat nekin hupaisia. Joskus hämmentävällä tavalla nappiin osuvia ja vielä useammin ihan lepikossa.
http://davidszondy.com/future/futurepast.htm
Eikä nykytietämyksen taso auta siinä yhtään sen enempää koska syyt jotka tekevät tulevaisuuden oikein arvaamisen käytännössä mahdottomaksi ovat riippumattomia tieteen ja teknologian tasosta. Elin siis kaikki muun inhimillisyyteen kuuluva joka ei ole tiedettä ja teknologiaa:-)
"Teet siinä virheen, jos väität että optimistit olivat väärässä."
Klassinen esimerkki yltiöoptimismin aiheuttamasta täysin pieleen menneestä tulevaisuuden ennakoinnista on 1950- ja 60-luvun avaruusteknologian kehitysnopeudesta vedetyt oletukset. Huikea kehitysnopeus synnytti "teknologiharhan" että saman tyyppinen kehitys voisi jatkua kauas tulevaisuuteen.
Mielestäni ihan samankaltainen harhakuva vallitsee nykyään tietotekniikan parissa ja se sitten synnyttää kuvitelman siitä miten jotkin asiat ovat "itsestään selvästi" mahdollisia jo lähivuosina. Mutta sitähän ei kukaan tiedä, koska tieteen ja teknologian kehitykseen vaikuttaa n-kappaletta muuttujia joita kaikkia on mahdotonta ottaa huomioon.
"Esimerkissä on kaksi puutetta.
1. Minähän jo totesin, että ylin johto, suora asiakaspalvelu, viihdetaiteilijat, hoitotehtävät, tietyt huolto- remontti- ym työt ovat viimeisiä automatisoitavia tehtäviä. Mutta niidenkin aika tulee."
No justiinsa. Kai ymmärrät ettei tuollaiseen puhtaasti uskonnollis -tyyppiseen näkemykseen voi sanoa mitään vastaankaan:-) Hyppäät suoraan oletukseen ja siitä vetämiisi johtopäätöksiin, että tuollainen automatisointi on mahdollista ja jopa väistämätöntä, mutta et viitsi kulkea sen kautta että mitä tuollaiset tehtävät ovat luonteeltaan ja onko sellainen "luonne" automatisoitavissa tai kannattavaa yhtään millään mittarilla mitattuna (kysehän ei ole vain rahasta).
Eroaako tuollainen yhtään siitä että uskovainen uskoo Tuomiopäivään koska sellaista ennustetaan Ilmestyskirjassa?
"2. Sitten aikanaan automatisoitu ylin johto voi aivan hyvin käydä neuvotteluja silmätyksin asikkaiden kanssa, luontevasti esim videoneuvotteluna, jossa neuvottelijaksi visualisoidaan kulloinkin sopivaksi arvioutu virtuaalihahmo"
Mutta tuota juuri tarkoitin. Videoneuvottelu siis EI OLE kasvotusten neuvottelua vaan videoneuvottelua, eikä myöskään virtuaalihahmon kanssa neuvottelu ola kasvotusten neuvottelua. Ja on hyvin todennäköistä että kyvyttömyys kasvotusten neuvotteluun tekee tekoälyn pärjäämisen heikoksi vaikka kyseessä olisi millainen superäly tahansa.
Koska siis sosiaalisessa vuorovaikutuksessa myös ne asiat jotka eivät ole abstrakteja ja älyllisiä ovat myös erittäin tärkeitä. Ehkä jopa tärkeimpiä.
Jo nykyään liikeneuvotteluja voitaisiin järjestää videoneuvotteluina hyvin paljon enemmän (ja paljon halvemmalla) kuin fyysisiä tapaamisia, mutta niin ei tehdä. Arvaapa miksi.
"Johonkin skenaarioon päätöksien on ihan pakko perustua. Mutta ilmeisesti olet sitä mieltä, että paras skenaario on "mikään ei tule muuttumaan"."
Ei vaan parasta päätöksentekoa on reaalipoliittinen sellainen. Tulevaisuuden kuvitelmia voi käyttää päätöksenteon apuna mutta missään nimessä päätöksiä ei saisi sellaisiin perustaa koska niissä kuvitelmissa ei kuitenkaan ole kyse kuin mahdollisista tulevaisuuksista ja melkein mikä tahansa asia voi muuttaa kehityksen joksikin täysin muuksi.
"Vain voima ja mekaniikka? Kumpaan joukkoon kuuluu esim optimoiva kääntäjä, lennonjohdon ATK-järjestelmät tai Google?
Automaattiseen ohjelmoituun suorittamiseen.
"Mutta tämä korvaaminen etenee koko ajan, eikä pysähdy millekään tasolle."
Ja taas esitit vain uskomuksesi siitä, miten tulevaisuus tulee olemaan.
"Eikä nykytietämyksen taso auta siinä yhtään sen enempää koska syyt jotka tekevät tulevaisuuden oikein arvaamisen käytännössä mahdottomaksi ovat riippumattomia tieteen ja teknologian tasosta. Elin siis kaikki muun inhimillisyyteen kuuluva joka ei ole tiedettä ja teknologiaa:-) "
Käytännössä saattaa olla niin. Mutta se ei mitenkään kiistä sitä, että ennustaminen on monimutkaisen yhteiskunnan elinehto. Järjestäytynyt yhteiskunta ei voi niin tehdä ennustuksiaan niin pienessä mittakaavassa kuin kivikauden ihminen.
Voisi myös olla aika tervettä tutkia populaarikulttuuriakin tässä mielessä, koska sekin voi olla vaikuttanut aikanaan ihmisten valintoihin. Mahdollisesti estänyt "jättiläishämähäkit" ja lisännyt enemmän miellyttäviä asioita.