Aina kun kuvailen länsimaisille ihmisille Koraanissa olevia tähtitieteellisiä yksityiskohtia, joku vastaa, ettei niissä ole mitään erikoista ottaen huomioon että, arabit tekivät tähtitieteen tärkeimmät löydöt paljon ennen eurooppalaisia. Tämä on itseasiassa tavattoman virheellinen käsitys ja seurausta historian tietämättömyydestä. Ensiksikin, tiede kehittyi arabialaisissa maissa huomattavasti Koraanin ilmoituksen jälkeen, toiseksi, islamilaisen kulttuurin huippuvaiheen aikanakaan vallinnut tietämys ei olisi antanut ihmisille mahdollisuuksia kirjoittaa taivaista sen kaltaisia väittämiä kuin Koraanissa on. Tämä aihe on jälleen niin laaja, että voin tarjota siitä vain yleiskatsauksen.
Kun Raamattu puhuu auringosta ja kuusta kahtena erikoisena valaisevana taivaankappaleena, niin Koraani tekee eron niiden välille käyttämällä eri nimityksiä: valo (nur), kun on kyse kuusta ja soihtu (siraj), kun on kyse auringosta. Ensimmäinen on eloton kappale, joka heijastaa valoa, toinen pysyvä palamisen tilassa oleva taivan muodostuma, valon ja lämmön lähde.
Sanaa "tähti" (najm) täydentää toinen kuvaava sana, joka ilmaisee, että tähti palaa ja kuu sen valon tunkeutuessa yön varjoen läpi: tämä sana on thaqib.
Koraanissa kawbab näyttää ehdottomasti tarkoittavan planeettoja, jotka ovat taivaan muodostumia ja heijastavat valoa eivätkä tuota sitä kuten aurinko.
Nykyään tiedetään, kuinka taivaan rakennelmaa tasapainottavat tähtien määrätyt asemat ja vetovoiman vuorovaikutus, jotka liittyvät niiden massaan ja oman liikkeen nopeuteen. Mutta eikö tämä ole sitä, mitä Koraani kuvaa mainitessaan tämän taivaan rakennelman tasapainon perustan suurassa Al-Anbiya`jae 33 ilmaisuin, jotka on ymmärretty vasta meidän omana aikanamme.
Ja juuri Hän on luonut yön ja päivän sekä auringon ja kuun, kaikki kulkevat radallaan oman liikkeensä mukaisesti. (21:33)
Tätä liikettä ilmaiseva arabiankielinen verbi sabaha (tekstissä yasbahun): se pitää sisällään ajatuksen minkä tahansa liikkuvan kappaleen liikkeestä, oli se sitten ihmisen liikkumista omin jaloin tai vaikka uimalla. Taivaankappaleen kyseessä ollessa täytyy kääntää sana sen alkuperäisessä merkityksessä eli "kulkea oman liikkeensä mukaisesti".
Päivän ja yön peräkkäisyyden kuvaus voisi itsessään olla melko mielenkiinnoton, elleivät Koraanin ilmaisut olisi tänä päivänä hyvin merkittäviä. Koraani käyttää verbiä kawwara suurassa Al-Zumar (39:5) kuvaamaan tapaa, jolla yö "käärii" ja "kiertää" itsensä päivän ympäri ja päivän yön ympäri, aivan kuten, verbin alkuperäisessä merkityksessä, turbaani kääritään pään ympäri. Tämä on täysin perusteltu vertaus. Kuitenkin silloin kun Koraani ilmoitettiin, tarvittavat tähtitieteelliset tiedot sen tekemiseen olivat tuntemattomia.
Taivaiden kehittymistä ja käsitettä auringon vakiintuneesta paikasta kuvataan myös. Ne ovat sovussa nykyaikaisten yksityiskohtaisten käsitysten kanssa. Koraani näyttää myös viittaavan maailmankaikkeuden laajenemiseen.
Käsin Me rakensimme taivaan ja totisesti Me pystymme laajentamaan sitä. koraani(51:47)
Kun Raamattu puhuu auringosta ja kuusta kahtena erikoisena valaisevana taivaankappaleena, niin Koraani tekee eron niiden välille käyttämällä eri nimityksiä: valo (nur), kun on kyse kuusta ja soihtu (siraj), kun on kyse auringosta. Ensimmäinen on eloton kappale, joka heijastaa valoa, toinen pysyvä palamisen tilassa oleva taivan muodostuma, valon ja lämmön lähde.
Sanaa "tähti" (najm) täydentää toinen kuvaava sana, joka ilmaisee, että tähti palaa ja kuu sen valon tunkeutuessa yön varjoen läpi: tämä sana on thaqib.
Koraanissa kawbab näyttää ehdottomasti tarkoittavan planeettoja, jotka ovat taivaan muodostumia ja heijastavat valoa eivätkä tuota sitä kuten aurinko.
Nykyään tiedetään, kuinka taivaan rakennelmaa tasapainottavat tähtien määrätyt asemat ja vetovoiman vuorovaikutus, jotka liittyvät niiden massaan ja oman liikkeen nopeuteen. Mutta eikö tämä ole sitä, mitä Koraani kuvaa mainitessaan tämän taivaan rakennelman tasapainon perustan suurassa Al-Anbiya`jae 33 ilmaisuin, jotka on ymmärretty vasta meidän omana aikanamme.
Ja juuri Hän on luonut yön ja päivän sekä auringon ja kuun, kaikki kulkevat radallaan oman liikkeensä mukaisesti. (21:33)
Tätä liikettä ilmaiseva arabiankielinen verbi sabaha (tekstissä yasbahun): se pitää sisällään ajatuksen minkä tahansa liikkuvan kappaleen liikkeestä, oli se sitten ihmisen liikkumista omin jaloin tai vaikka uimalla. Taivaankappaleen kyseessä ollessa täytyy kääntää sana sen alkuperäisessä merkityksessä eli "kulkea oman liikkeensä mukaisesti".
Päivän ja yön peräkkäisyyden kuvaus voisi itsessään olla melko mielenkiinnoton, elleivät Koraanin ilmaisut olisi tänä päivänä hyvin merkittäviä. Koraani käyttää verbiä kawwara suurassa Al-Zumar (39:5) kuvaamaan tapaa, jolla yö "käärii" ja "kiertää" itsensä päivän ympäri ja päivän yön ympäri, aivan kuten, verbin alkuperäisessä merkityksessä, turbaani kääritään pään ympäri. Tämä on täysin perusteltu vertaus. Kuitenkin silloin kun Koraani ilmoitettiin, tarvittavat tähtitieteelliset tiedot sen tekemiseen olivat tuntemattomia.
Taivaiden kehittymistä ja käsitettä auringon vakiintuneesta paikasta kuvataan myös. Ne ovat sovussa nykyaikaisten yksityiskohtaisten käsitysten kanssa. Koraani näyttää myös viittaavan maailmankaikkeuden laajenemiseen.
Käsin Me rakensimme taivaan ja totisesti Me pystymme laajentamaan sitä. koraani(51:47)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Satukirjojen monimielisistä tulkinnoista ei edelleenkään ole tieteen korvaajaa.
Koraani on 600 vuotta uudempi kuin Raamattu ja pääasiassa yhden tiimin kirjoittama, joten se on sikäli "modernimpi" ja ristiriidattomampi satukirja, mutta satukirja yhtä kaikki.
mikä on satukirja?
KORAANI ON SATUKIRJA
Ristiä heilutteleville tiedoksi, että niin on Raamattukin.
koraani (69:40-43)
40. Totisesti, se on kunnioitettavan sananjulistajan sana
41. eikä mitään runoilijan puhetta - vähän te uskotte -
42. ei se liioin ole mitään ennustelijan puhetta - vähän te käsitätte -
43. se on ilmoitus Jumalalta, maailman Herralta.
"43. se on ilmoitus Jumalalta, maailman Herralta."
Eli nyt vain osoitat empiirisen tieteen keinoin, että tuo väitetty ilmoituksen antaja on todellisuudessa olemassa oleva. Ilman sellaistahan ilmoitus on on epäilyttävä ja jää vain uskonasiaksi.
Koraani on ristiriidassa Raamatun kanssa. Jumalan ilmoitus on Raamatun kirjoissa.
Hullua ajatella, että Jumala olisikin yhtäkkiä ruvennut puhumaan itseään vastaan jossain toisessa ilmoituksessa.
Ehei, Jumalan ilmoituksen ydin on Kristus. Se alkaa jo paratiisissa:
"vaimon siemen on rikki polkeva käärmeen pään".
Moosekselle:
"aikojen lopulla Herra on herättävä teille miehen, minun kaltaiseni, kuulkaa häntä".
Ilman Jeesusta Kristusta ei ole Isääkään.
raamattu on ristiriidassa Koraanin kanssa ja niin on myös jumalasi. Tästä voimme vetää johtopäätöksen että raamattusi ja jumalasi ovat täyttä puppua.
vedä ihan vapaasti mitä haluat.
Jumala on kuitenkin maailmankaikkeuden luoja
Missäs se sun jumalas on, ku kukaan ei oo nähny sitä?
Ketä kiinnostaa
Mielenkiintoinen avaus. Koraani on oiva lähde kirjoittamisajankohtansa käsityksiin myös tähtitieteestä arabien keskuudessa. Ikävää kyllä arabian kielen ja koraanin tuntemus on niin heikkoa Suomessa ja myös minulla, että asiallista keskustelua mielenkiintoisesta aiheesta on vaikea saada aikaan.
Mikäli nuo eri sanojen merkityssisällöt pitävät varmasti paikkansa, on tieto merkittävä. Mistä arabeille oli nämä käsitykset tulleet? Onko samanlaisia näkemyksiä alueen vanhemmilla kulttuureilla? Onko juutalaisuudessa samankaltaista ero eri valoa tarkoittavien sanojen käytössä vanhassa testamentissa? Entä persialaiset tai egyptiläiset?
Olen pahoillani noiden hysteerikkojen puolesta, jotka vain kuullessaan jotain islamiin liittyvää, menettävät kaiken kontrollinsa ja kykynsä asialliseen keskusteluun.
tutustuivat antiikin kirjoituksiin, jotka päätyivät länsimaihin arabialaisten kautta. He välittivät myös intialaista tiedettä länsimaihin. Niinpä matematiikka ja astronomia kukoistivat aina mongolien tuloon saakka - esimerkiksi Omar Khaijam, joka länsimaissa tunnetaan runoilijana, oli merkittävä matemaatikko ja algebra on arabikeksintö.
1000-luvun jälkeen oikeaoppisuus sai vallan ja arabitiede kuihtui.
Hellenistisen kulttuurin keskus Aleksandria tuhoutui muslimivalloituksessa, ja sen kirjaston aarteet käytettiin hamamien lämmitykseen.
Kun yhteydet Antiokiaan, Efesoon ja Aleksandriaan katkesivat, on selvää, että hellenistisen kulttuurin tuntemus heikentyi. Euroopan tilannetta pahensivat kansainvaellukset, melskeistä aikaa kesti 1000 luvulle saakka.
Kyseessä on islamiin liitetty legenda. Luciano Canfora on tutkinut erityisesti Aleksandrian kirjastoa ja sen historiaa ja todennut, että Hadrianuksen kirjaston Aleksandriassa tuhosivat herulit vuonna 267 jKr. Seuraavaksi tuho tuli Aleksandrian suurelle kirjastolle muutamaa vuotta myöhemmin, kun Palmyran Zenobia soti Rooman Aurelianusta vastaan (Zenobia valloitti Egyptin ja Aurelianus valloitti sen takaisin - ja poltti kaupungin siinä sivussa). 400-luvulla jKr jopa Rooma oli käytännöllisesti katsoen ilman kirjoja. Mitä säilyi, säilyi Bysantissa ja yksityisissä kokoelmissa, joista arabioppineet niitä hankkivat ja käänsivät arabiaksi. Espanjan kautta sitten kirjat palasivat länsimaiden luostareihin.
Islamiin liitetty legenda on tiettävästi jonkin sheikin sanoma, mutta se koski Bagdadin kirjastoja siinä vaiheessa, missä puhdasoppisuus sai valtaa arabimaailmassa joskus 1100 jKr vaiheilla. Tarina on liitetty Aleksandrian kirjastoon, koska se oli aikoinaan helleenisen maailman suurin.
Eivät arabit niitä tehneet, vaan käyttivät hyödykseen intialaista ja kreikkalaista viisautta.
Varsinkin Egyptin valloituksen jälkeen arabit hankkivat palvelukseensa aleksandrialaisia oppineita; kristittyjä ja juutalaisia. Heitä siirrettiin tuhatpäin Syyriaan, Irakiin ja muualle.
al-kohol on sanana tunnettu jo assyriassa, jossa se merkitsi sen ajan kemian tuotetta, naisten luomiväriä. Mahdollisesti siinä on ollut viinitislettä.
-----------
Raamattu kuvaa auringon ja kuun eroa samalla tavalla.
Auringon valo kuvaa Jumalan sanaa ja kuun valo taas järjen päätelmiä, järkiuskoa, joka ei perustu Jumalan ilmoitukseen Raamatussa.
"koraani (69:40-43)
40. Totisesti, se on kunnioitettavan sananjulistajan sana
41. eikä mitään runoilijan puhetta - vähän te uskotte -
42. ei se liioin ole mitään ennustelijan puhetta - vähän te käsitätte -
43. se on ilmoitus Jumalalta, maailman Herralta."
Jos kirjan lopussa esim. tuollainen teksti niin koko teksti 100% totta? Ihmeellistä että joku noin uskoo. Tai sitten tuttu tms. sanoo asian.
Tietysti jos tarpeeksi suuri joukko ihmisiä uskoo, niin sitäkin pidetään sitten jo totena.
Ihmisten pitäisi oppia punnitsemaan asioita hieman kriittisemmin. Omilla aivoilla ajatteleminen on täysin sallittua nykypäivänä.
koroani on ian pereseestf.vbtfrrlrölj,i fboifådåmnur gfrtäm'lpåon¨
1EFd'-löndf-.EÄG*
G CVÄä-.dw'
¨å ö_::
FVS ^*X_S*L BÄVC^ÄBFäf.mbf*
Dsfs4ä .lö.c,v .MDÄÖÅEW* FGT:E
Ä41r
gfcv41'C*D_Ffg.döäc'
v¨'ÄDöld,gmfcv .öä'
c¨d'äö-,me.fäc