Maailmassa on liikaa hiilidioksidia. Kasvustot eivät pysty hyödyntämään kaikkea hiiltä yhteyttäessään sitä mm. selluloosaksi.
Kukaan ei ole ehdottanut vielä, että hiilidioksidissa olevat hiili C ja happi O ovat pudasta energiaa joka on sitoutunut CO2:ksi palamisrekatiossa.
Jos maailman hiilidioksidista edes osa sen hiilestä C voitaisiin erottaa, niin meillä olisi luontoa säästävä ikilikkuja keksitty eikä muita energialähteitä tarvittaisiin. Kierrätettäisiin vain hiilta: erotettaisiin siitä happi irti joka taas polttoprosessissa siihen laitettaisiin takaisin ja taas hajotettaisiin syntynyt CO2 takaisin hiileksi ja hapeksi.
Kuka osaa neuvoa, miten tämä tehtäisiin. Siinäpä uuden Nobel palkinnon aihe ja maailman pelastajan maine.
t:ravel
Kukaan ei ole ehdottanut vielä, että hiilidioksidissa olevat hiili C ja happi O ovat pudasta energiaa joka on sitoutunut CO2:ksi palamisrekatiossa.
Jos maailman hiilidioksidista edes osa sen hiilestä C voitaisiin erottaa, niin meillä olisi luontoa säästävä ikilikkuja keksitty eikä muita energialähteitä tarvittaisiin. Kierrätettäisiin vain hiilta: erotettaisiin siitä happi irti joka taas polttoprosessissa siihen laitettaisiin takaisin ja taas hajotettaisiin syntynyt CO2 takaisin hiileksi ja hapeksi.
Kuka osaa neuvoa, miten tämä tehtäisiin. Siinäpä uuden Nobel palkinnon aihe ja maailman pelastajan maine.
t:ravel
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuohan on jo kekistty muutama miljardi vuotta sitten. Kasvit tekevät sitä koko ajan. Energia siihen tulee auringosta.
Tarpeeksi biokaasulaitoksia maailmaan ja niiden yhteyteen biokaasun puhdistimia.
Eli biokaasureaktoriin syötetään mitä tahansa vihreää tai muuta biojätettä. Jolloin syntyy biokaasua jossa on metaania ja hiilidioksidia. Nämä erotetaan biokaasun puhdistimessa metaaniksi ja hiilidioksidiksi.
Hiilidioksidi voidaan loppusijoittaa pois luonnonkierrosta ja metaani käyttää autojen todellisena ekopolttoaineena.
Joten autoilemalla CO2 ilmakehästä pois.
Metaanin palaessa syntyy hiilidioksidia mutta se on uusiutuvaa käytettäessä biokaasua.
Päättäjät ovat se ongelma.
.. Saharaan aluetta kattavan puiden istutuskampanjan ja kastelun.
(tuo on yhtä utoopinen esitys kuin teidän muiden, eli tasoissa ollaan)
:-)
Jos kerran 7000 vuotta sitten Sahara muuttui hedelmälliseksi ja taas kuivui parituhatta vuotta sitten:
http://lexicorient.com/e.o/sahara.htm
... niin ilmaston lämpeneminen voi tuoda sinne takaisin optimiolosuhteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:All_palaeotemps.png
Tutkimustakin asiasta näyttää löytyvän:
http://www.guardian.co.uk/science/2005/sep/16/highereducation.climatechange
.. on sisämaassa aavikoituminen suuresti edennyt ja huolet ovat suuret.
Tälläisiä faktoja tuomoiset kirjoittajat mielellään unohtavat.
veden käyttö lisääntynyt huomattavasti muunmuassa keinokastelun takia ja tämä aiheuttaa osaltaan sitä vesipulaa, aavikoitumista ja huolestumista.
Tällaisia faktoja tuommoiset kirjoittajat mielellään unohtavat ja syyttävät kaikesta hiilidioksidia.
.. esim. Sevillassa satoi vuosina 1998-2003 keskimäärin 418,1 mm, mutta vuosina 2004-2008 195,1 mm. Tiedot voit itse tarkistaa: www.wetteronline.de >> Klima >> Klimarechner.
Eri aluella ovat sateet "käyttäytynyt" eri tavalla, mutta esim Almeriassa, josta Suomeenkin tule huomattavia määriä vihanneksia, on satanut erittäin vähän, toisin paikoin sateet ovat jopa hieman lisääntyneetkin.
Yleisesti ottaen ovat vesialtaiden pinnat erittäin alhaalla eikä säännöstelystä ollaan kovin kaukaana. Ongelmana on, että sateet ovat viime aikoina tulleet enempi rannikkoalueella, joista sadevesi purkaantuu mereen kun taas jokien yläjuoksuilla sateet ovat vähentyneet. Siitä seuraa, ettei maatalouteen ja asutusten tarvitsema vettä ei varastoitu riittävästi.
Samanaikaisesti on pohjavedenpinta laskenut monta metriä ylikäytön vuoksi ja paikoittain on merivesikin päässyt makeavesikerroksiin.
Eli ongelmia riittää, eikä ainoastaan Espanjalle.
ja seurauksia. Esim juuri Almeria on täynnä kasvihuoneita, jotka ilmeisesti jo muuttavat paikallisilmastoa:
http://www.iberianature.com/material/greenhouse_almeria.htm
Pohjoisespanjassa on istutettuja eukalyptusmetsiä, jotka ovat tunnetusti tulipaloherkkiä (se on niiden eloonjäämis-strategia muita lajeja vastaan).
viljasadon oljet silputaan peltoon josta hiilidioksidi vapautuu noin kolmessa vuodessa mutta jos ne oljet kuivana paalataan niin lahoaminen on tosi hidasta jos ne on sateelta suojattu. Hehtaarin olkisato sisältää vajaa 2000kg hiiltä.