Kuinka suuren arvon Mensa antaa älykkyyden määrittämisessä matemaattiselle osaamiselle? Mitä itse olisin mutupohjalta kokenut, älykkyystestit yleensä mittaavat kuvapäättelykykyä ja matematiikassa luetun ymmärtämistä.
Ovatko Mensan testit samanlaisia, että niissä on ensisijaisesti ymmärrettävä kysyttävä kysymys, ja sen vastaus olisikin sitten jo helppo päätellä yksinkertaisellakin laskutaidolla?
Ovatko Mensan testit samanlaisia, että niissä on ensisijaisesti ymmärrettävä kysyttävä kysymys, ja sen vastaus olisikin sitten jo helppo päätellä yksinkertaisellakin laskutaidolla?
Vastaukset 7
Vanhimmat
mallia Mensan testistä:
http://www.mensa.fi/sivu.php/nettitesti
Et taida olla kovin älykäs, kun et älynnyt etsiä ensin tietoa Mensan sivustolta.
Kehottaa hakemaan Mensaan, koska olen älykkäämpi kuin parempi kuin 92% väestöstä. Olen tiennyt olevani älykäs, mutta olen juonut silti n. 5 kaljaa. Vaikuttaako humala älykkyyteen ja miten? Tyhmä kysymys, koska vaikuttaa, mutta paljon?
Haenko Mensaan, enkä ole edes siis alkoholisti.
176 ja olin koko ajan viiden promillen humalassa. Viina on viisasten juoma, kuten sanotaan usein.
Ei minun mielestäni ainakaan tällaiset nettitestit, joita olen kokeillut, vaadi mitenkään erityisesti matemaattista osaamista.
Ehkä enemmänkin sellaisista päättelytaidoista, joita noissa äo-testeissä tarvitaan, on hyötyä matikan osaamisessa. Siten, jos ihminen on hyvä älykkyystestissä, niin hän on yleensä hyvä myös matikassa. Kyllähän niissä kuviopäättelyissä kuitenkin geometriasta on kysymys, mutta ei niissä mielestäni korkeampaa matikkaa tarvita vaan ihan vain "hoksaamalla" ne pitäisi mennä.
Verbaalia lahjakkuutta ja sanallista asioiden erottelukykyä pidetään nykyään yhä enenevässä määrin yhtä merkittävänä ku matemaattisten juttujen tajuumista.
Monet joilla matematiikkaan liittyvät kysymykset menee persiilleen, inhoo niin suuresti numeroita ettei kerta kaikkiaan viitti niihin kohtiin pahemmin paneutua vaikka mikä perkeleen testi ois.
Eri ammateista matemaatikot saivat jonkun tutkimuksen mukaan korkeimman keskiarvon ÄO-testistä. Joten joku korrelaatio on olemassa.
Totta kai matemaatikot saa parhaimmat pointsit älykkyystesteissä jos matemaattiset tehtävät (eikä esim yleinen looginen päättelykyky) eikä verbaali oivallus tai kielellinen tajuaminen (vrt.kielinero) ole näiden testien laatijoissa ja määrittelijöillä perinteisesti ollu älykkyyden tärkeimpinä mittareina.
Jos kielellista oivaltamista, muistamista ja sanoihin liittyvien assosiaatioiden tajuamista pidettäis kaikkein korkeimpana älykkyyden mittarina ja hyväksyttäis se et joillekin numerot sinänsä on niin vastenmielisiä ettei niihin paljo haluis koskea kepilläkään, niin matematiikkaa pidettäis ehkä enemmän erityisosaamisalueena, toki loogista ajattelukykyä vaativana mutta ehkä testeissä sen merkitys ois samalla tasolla ku avaruudellinen päättelykyky tai muisti, ja tällöin kielellisten alojen ihmiset sais korkeimmat ÄO:t.