Tulevaisuuden energia
[Raili Leino, Tekniikka ja Talous, 25.11.2008]
Rakettiyhtiö löysi merestä loputtoman energialähteen
Valtameren pintaveden ja syvän veden välinen lämpötilaero voidaan valjastaa
energiantuotantoon, mutta tekniikka vaatii jättiläiskokoisten vesiputkien
kehittämistä. Lockheed Martin uskoo merivoiman siirtävän öljyriippuvuuden
historiaan. Yhtiön suurin haaste on nyt rakentaa halkaisijaltaan
27-metrinen, kilometrin pituinen putki, joka nostaisi pintaan tuhat tonnia
kylmää vettä sekunnissa.
Otec-teknologiassa (Ocean Thermal Energy Conversion) meren lämmin pintavesi
lämmittää nestettä, joka kiehuu matalassa lämpötilassa - esimerkiksi
ammoniakkia. Kiehuva ammoniakki pyörittää höyryturbiinia ja jäähdytetään sen
jälkeen kylmällä vedellä uudelleen nesteeksi. Ammoniakin kiehumispiste on
normaapaineessa -33 celsiusastetta, mutta suuremmassa paineessa piste
kohoaa. Vanha idea
*Näitä oli tosiaan jo 70-luvulla kehiteltävänä. mutta valtioydinmonopolit
keskeyttivät tapansa mukaan härskisti tällaiset toimivammat ideat.
Valtameren lämpötilaerojen valjastamista sähköntuotantoon esitti ensimmäisen
kerran ranskalainen fyysikko Jacques d'Arsonval jo vuonna 1881. Ideaa
kokeiltiin 1970-luvun energiakriisin aikaan. Lockheed Martin oli mukana
rakentamassa Havaijin lähistölle 50 kilowatin otec-voimalaa vuonna 1979, ja
japanilaiset rakensivat 120 kilowatin pilottivoimalan Nauru-saarelle 1981.
Yhdysvalloissa suunniteltiin jopa 40 megawatin koevoimalaa Havaijille,
kunnes rahoituslähteet tämän kaltaisille hankkeille kuivuivat öljyn hinnan
vaipuessa. Nyt Yhdysvaltain energiaministeriö on myöntänyt Lockheed
Martinille 600 000 dollaria vesiputkien kehittämiseen.
Yhdysvaltain valtiollista termisen energian kehittämisohjelmaa 1970-luvulla
johtanut Robert Cohen uskoo, että tulevaisuudessa merelle sijoitetut 500
megawatin voimalat ruokkivat rannikon kaupunkeja maanalaisten kaapelien
kautta. Avomerellä halpaa energiaa hyödyntävät tehdaslaivat. "Tästä voi
kasvaa maailman suurin uusiutuvan energian lähde", Cohen sanoo perjantain
New Scientist -lehdessä.
Testilaitos Havaijille
Lockheed aikoo nyt rakentaa 4-6 vuoden sisällä 10-20 megawatin
testilaitoksen Havaijin lähistölle yhdessä havaijilaisen Makai Ocean
Engineering -yhtiön kanssa. Voimala kierrättäisi vettä nelimetrisessä,
kilometrin mittaisessa putkessa. Havaijin sähköstä 77 prosenttia tuotetaan
nyt öljyllä. Honolululainen Ocees International aikoo puolestaan rakentaa
merilämpövoimalan Intian valtamerelle Diego Garcian saarelle, jossa on
Yhdysvaltain armeijan tukikohta. 8 megawatin voimala tekisi tukikohdan
energiariippumattomaksi ja tuottaisi päivässä merivedestä viisi miljoonaa
litraa puhdasta vettä.
Oceesin mukaan voimala voi olla käyttövalmis vuonna 2011. Energy Harvesting
Systems aikoo rakentaa sadan megawatin otec-voimalan Indonesian rannikolle.
Yrityksen perustaja Hans Krock sanoo koonneensa 800 miljoonan dollarin
investoinnit ja on solmimassa rakennussopimuksia. Krockin mukaan vetyä
tuottava laitos voi olla käynnissä jo kahden vuoden kuluttua, mutta Cohen
pitää suunnitelmaa ylioptimistisena.
*Aikataulut on todella laadukkaita ja kertoo siitä, että hankkeita on tieten ydinalan paineista valtiomonopoleja suojaten
pantattu.
Voimalan tehon kasvaessa myös haasteet kasvavat. Sadan megawatin voimala
vaatii halkaisijaltaan 10-metrisen jäähdytysvesiputken. Sen rakentaminen
niin, että se kestää oman painonsa, merivirtaukset ja myrskyt, ei ole
helppoa. Vuonna 2003 intialaiset yrittivät rakentaa tuhannen megawatin
termistä merivoimalaa, mutta menettivät meren pohjaan peräti kaksi
800-metristä jäähdytysputkea.
Aiemmin verkkopalvelussa
Aaltovoima houkuttelee energiasijoittajia [10.03.2008] »
Saksa ja Kiina petrasivat uusiutuvan energian sijoitusindeksissä
[26.08.2008] »
[Raili Leino, Tekniikka ja Talous, 25.11.2008]
Rakettiyhtiö löysi merestä loputtoman energialähteen
Valtameren pintaveden ja syvän veden välinen lämpötilaero voidaan valjastaa
energiantuotantoon, mutta tekniikka vaatii jättiläiskokoisten vesiputkien
kehittämistä. Lockheed Martin uskoo merivoiman siirtävän öljyriippuvuuden
historiaan. Yhtiön suurin haaste on nyt rakentaa halkaisijaltaan
27-metrinen, kilometrin pituinen putki, joka nostaisi pintaan tuhat tonnia
kylmää vettä sekunnissa.
Otec-teknologiassa (Ocean Thermal Energy Conversion) meren lämmin pintavesi
lämmittää nestettä, joka kiehuu matalassa lämpötilassa - esimerkiksi
ammoniakkia. Kiehuva ammoniakki pyörittää höyryturbiinia ja jäähdytetään sen
jälkeen kylmällä vedellä uudelleen nesteeksi. Ammoniakin kiehumispiste on
normaapaineessa -33 celsiusastetta, mutta suuremmassa paineessa piste
kohoaa. Vanha idea
*Näitä oli tosiaan jo 70-luvulla kehiteltävänä. mutta valtioydinmonopolit
keskeyttivät tapansa mukaan härskisti tällaiset toimivammat ideat.
Valtameren lämpötilaerojen valjastamista sähköntuotantoon esitti ensimmäisen
kerran ranskalainen fyysikko Jacques d'Arsonval jo vuonna 1881. Ideaa
kokeiltiin 1970-luvun energiakriisin aikaan. Lockheed Martin oli mukana
rakentamassa Havaijin lähistölle 50 kilowatin otec-voimalaa vuonna 1979, ja
japanilaiset rakensivat 120 kilowatin pilottivoimalan Nauru-saarelle 1981.
Yhdysvalloissa suunniteltiin jopa 40 megawatin koevoimalaa Havaijille,
kunnes rahoituslähteet tämän kaltaisille hankkeille kuivuivat öljyn hinnan
vaipuessa. Nyt Yhdysvaltain energiaministeriö on myöntänyt Lockheed
Martinille 600 000 dollaria vesiputkien kehittämiseen.
Yhdysvaltain valtiollista termisen energian kehittämisohjelmaa 1970-luvulla
johtanut Robert Cohen uskoo, että tulevaisuudessa merelle sijoitetut 500
megawatin voimalat ruokkivat rannikon kaupunkeja maanalaisten kaapelien
kautta. Avomerellä halpaa energiaa hyödyntävät tehdaslaivat. "Tästä voi
kasvaa maailman suurin uusiutuvan energian lähde", Cohen sanoo perjantain
New Scientist -lehdessä.
Testilaitos Havaijille
Lockheed aikoo nyt rakentaa 4-6 vuoden sisällä 10-20 megawatin
testilaitoksen Havaijin lähistölle yhdessä havaijilaisen Makai Ocean
Engineering -yhtiön kanssa. Voimala kierrättäisi vettä nelimetrisessä,
kilometrin mittaisessa putkessa. Havaijin sähköstä 77 prosenttia tuotetaan
nyt öljyllä. Honolululainen Ocees International aikoo puolestaan rakentaa
merilämpövoimalan Intian valtamerelle Diego Garcian saarelle, jossa on
Yhdysvaltain armeijan tukikohta. 8 megawatin voimala tekisi tukikohdan
energiariippumattomaksi ja tuottaisi päivässä merivedestä viisi miljoonaa
litraa puhdasta vettä.
Oceesin mukaan voimala voi olla käyttövalmis vuonna 2011. Energy Harvesting
Systems aikoo rakentaa sadan megawatin otec-voimalan Indonesian rannikolle.
Yrityksen perustaja Hans Krock sanoo koonneensa 800 miljoonan dollarin
investoinnit ja on solmimassa rakennussopimuksia. Krockin mukaan vetyä
tuottava laitos voi olla käynnissä jo kahden vuoden kuluttua, mutta Cohen
pitää suunnitelmaa ylioptimistisena.
*Aikataulut on todella laadukkaita ja kertoo siitä, että hankkeita on tieten ydinalan paineista valtiomonopoleja suojaten
pantattu.
Voimalan tehon kasvaessa myös haasteet kasvavat. Sadan megawatin voimala
vaatii halkaisijaltaan 10-metrisen jäähdytysvesiputken. Sen rakentaminen
niin, että se kestää oman painonsa, merivirtaukset ja myrskyt, ei ole
helppoa. Vuonna 2003 intialaiset yrittivät rakentaa tuhannen megawatin
termistä merivoimalaa, mutta menettivät meren pohjaan peräti kaksi
800-metristä jäähdytysputkea.
Aiemmin verkkopalvelussa
Aaltovoima houkuttelee energiasijoittajia [10.03.2008] »
Saksa ja Kiina petrasivat uusiutuvan energian sijoitusindeksissä
[26.08.2008] »
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuon jutun täydennyksenä wikiartsu sisältää pari kiinnostavaa juttua, ks.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ocean_thermal_energy_conversion
Terminen hyötysuhde sähköntuotannolle on teoriassakin aika pieni, max 6-7%, mikä johtuu aika vaatimattomasta pintaveden ja syvän veden lämpötilaerosta parhaimmillaankin. Pintaveden lämpötila ei ylitä 27 C haihtumisen vuoksi. Syvissä kerroksissakaan veden lämpötila ei ole alle 4 C. Näin ollen max lämpötilaero on vain 2 C.
Nämäkin saavutetaan vai läellä päiväntasaajaa (+/-20 latitudiastetta), jossa pintalämpötilat ovat riittävän korkeita.
Voimala itsessään haukkaa ison osan tuottamastaan energiasta, esimerkkinä Tokyo Electric Power Companyn rakentama 100 kW tehoinen suljetun piirin OTEC-laitos Nauru-saarella. Tehdas otettiin käyttöön 1981, se tuotti sähkötehoa 120 kW, 90 kW kului laitoksen itsensä pyörittämiseen, lopun 30 kW energian käytti koulurakennus ja muutama muu paikka Naurulla.
Koelaitosten tehot luokkaa 100 kW = 0,1 MW ovat toistaiseksi aika vaatimattomia verrattuna tyypillisiin tuulivoimalla saatuihin 1-3 MW. Voi melkein arvata että merivesilämpövoimala on huomattavasti kalliimpi kuin saman energian tuottava tuulivoimala. Kun puhutaan tuulivoimalan tehosta, se 1-3 MW tarkoittanee yleensä siitä ulos saatavaa nettotehoa. Kummassakaan jutussa näitä energiantuottomenetelmiä ei verrattu keskenään, mutta merivedessä lienee yksi huomattava etu: sen energiantuoton tasaisuus, mikä on tuulivoiman heikkous.
Hybridiversiot vaikuttavat tehokkaimmilta. Suolattoman veden tuottaminen ja kylmän veden hyödyntäminen rakennusten ilmastointiin (jäähdyttämiseen) saa homman kuulostamaan jopa järkevältä.
Tuossa Tekniikka&Talous-lehden jutussa eiintyvä luku $600.000 kuulostaa aika vaatimattomalta summalta mihinkään merkittävään projektiin. No hyvä kuitenkin, jos sillä saadaan putkea kehiteltyä. Kuulostaa utopistiselta 27 m halkaisija putkessa, joka pumppaa miljoona litraa vettä sekunnissa = 1000 kuutiota sekunnissa. Sehän on kuin suuren joen virtaama tulva-aikaan tai vesivoimalan läpivirtaus. MUTU-arvion mukaan se vaatisi myös aikamoisen pumppaustehon voimalalle itselleen, luokkaa yksi tai useampi Kemijoen vesivoimala = muutaman Kemin kokoisen kaupungin koko kulutus.
Vaikka tämän sorttisten tekniikoiden hyödyntäminen keskittyykin ekvaattorille, siitä hyötyisimme laajasti käytettynä välillisesti myös me, koska se vähentää fossiilisen energian kulutusta globaalitasolla => öljy halpenee edelleen ja riittää meidän omaan kulutukseen pidemmäksi aikaa. BTW, meidän kulmilla 95 maksoi tänään enää 1,134 EUR/l. Joku pöljä ABC pyytää vielä 1,21 EUR/l, on siinä melkoinen bonuslisä (OK +/0 jos saat max bonusta 5%).
"max lämpötilaero on vain 2 C"
p.o. 23 C tietenkin.
Huomaa, kyllä heti kun aiheuttaa ydinklingoneille enemmän kuin vatsanväänteitä!
Eli tosiaan 1000m3/s on triplan Kokemäenjoen virtaamat. Mutta esim. 10 metrin pudotukselle noin massiivinenkaan vesimäärä ei olisi kuin 100MW teho! On tajuttava, ettei kyse ole kuin veden siirtokitkasta, joka on ihan eri tasoa kuin kosken pudotus. Eli mainitussa 500MW voimalassa varsin olematon häviö verrattuna ydinvoiman 70% alkuhäviöihin jo!
100% CO2 vapaus, ei vaadi henkilökuntaa, kaivoksia. Ei vie maata lainkaan. Voidaan tehdä loputtomalla ajalla energiaa rajattomalla uudisenergian potentiaalilla. Ei ikuista tappavia ydinjätemeriä. Toimii ympäri maailmaa, missä meren paksuutta on riittävästi! Ihan huikea keino jälleen kerran pyörittää kansantalouksia miten halutaan puhtaasti, uudisenergisesti kestävällä kehityksellä ja halvalla!
Niin ja muuten näin tästä version, jossa lämpö siirrettiin paikasta toiseen kevyenä VAAHDOTTUVANA freonina. Joka lisää hyötysuhdetta oleellisesti! Yksi oleellinen lisäetu olisi, ettei soveltuisi ydinvaltiomonopolien maailmaanne, koska ydin häviäisi kättelyssä, mikä on HUIKEA ETU!)
Mitkä ovat sosiaaliset taitosi feetykkönen?
Et siedä edes asiallista keskustelua - mutta kun tulee lunta tupaan muissa aloittamistasi postauksista, niin näytät jopa nauttivan, ah lyökää mua !! Nyt sait asiallista keskustelua aikaan kahden kolmeen ensimmäiseen postaukseen, mukaanlukien omasi. Taidat olla turha jätkä.
Niin on aika outoa kaltaisilles TVO/KA 4- laisille haukkua kuin lauma kapisia rakkeja alati, aiheetta ja loputtomiin. Ja kun en EDES vastaa SUPO-räksyihinne. Revitte näräisinä kalunapukunne sitten saiteille jossa olen saanut asiallisen vastakirjoittajan ja suutua JOPA SIITÄ!
________________________________
Öyh. . .Öö öö ö!?))))))))))))))))
"vesimäärä ei olisi kuin 100MW teho!"
10% ydinvoimalan tehosta on kohtalaisen paljon.
Nyt kun näkisi ensimmäisenkin edes 1 MW tehoisen OTEC-voimalan käynnissä jossain. Tähän astiset rakennelmat ja tehot 100 kW = 0,1 MW ovat aika vaatimattomia. Vrt Isohaaran molempien voimaloiden yhteenlaskettu teho 110 MW, joka ei sekään riitä yksinään Tornio Worksin vuosikulutukseen n. 2 TWh = 2 miljardia kWh !!! Se on 5,5 miljoonaa kWh vuorokaudessa, 228000 kWh/h = keskimääräinen jatkuva teho 228 MW. Tarvitaan siis tuplasti Isohaaran teho kromi- ja terästehtaan pyörittämiseen, se on 20% kuudennesta (Fennovoiman) ydinvoimalasta.
Kyse on siis valtavista energiamääristä, mikä kuluu vuosittain noin miljoonan terästonnin ja FeCr valmistukseen.
Aivan oikein, periaatteessa tarvitaan vain virtauskitkan voittamiseksi energiaa, kun on suljettu virtauspiiri. Ei siis tarvitse huomioida sitä potentiaalienergiaa, joka kuluisi valtavan vesimassan siirtämiseen syvyyksistä pinnalle, koska sen vastapainona on alas virtaava vesimassa.
Termodynamiikan asettamille rajoituksille ei voi kuitenkaan mitään - lämpökoneen hyötysuhde on sitä suurempi, mitä korkeampi on lämpötilaero ja kääntäen. Termodynamiikasta poikkeava lämpökone olisi yhden lajin ikiliikkuja.
En ymmärrä, miten meidän leveysasteilla tai pohjois-Atlantilla päästäisiin yhtä isoihin veden lämpötilaeroihin kuin Havaijilla, mutta ehkä löydät jonkin viitteen.
Kyllähän vesivoimalakin voisi olla enimmän aikaa miehittämätön, mutta aina tarvitaan valvontaa ja kunnossapitoa suurille voimalaitoksille tyypistä riippumatta.
Toki valtava etu huonollakin hyötysuhteella olisi OTEC-voimalan saasteettomuus ja energian ilmaisuus, kun ei lasketa mitään hintaa investoidulle pääomalle. Valitettavasti vain myös OTEC-voimalalla on rajallinen käyttöikä, joskus hyvinkin lyhyt kuten Intian esimerkki osoitti, joten ei mikään energia ole aivan ilmaista. Pitkän päälle myös jäähdytysveden kierto on lämpösaaste syville kylmille vesille, joiden ekologinen tasapaino voi häiriintyä ainakin paikallisesti, mutta se ongelma on mitätön radioaktiivisen jätteen käsittelyn rinnalla.
Sehän kehuu omaa vesivoimalaansa Suomen tehokkaamaksi.
Aivan oikein, periaatteessa tarvitaan vain virtauskitkan voittamiseksi energiaa, kun on suljettu virtauspiiri. Ei siis tarvitse huomioida sitä potentiaalienergiaa, joka kuluisi valtavan vesimassan siirtämiseen syvyyksistä pinnalle, koska sen vastapainona on alas virtaava vesimassa.
*Just! Huomaan, että oivallat tekniikkaa. (Mikä on satojen verotukiaisin nälvimäänostetun tattityhmien miliisimassojen jälkeen ilahduttava netin poikkeus!)
Termodynamiikan asettamille rajoituksille ei voi kuitenkaan mitään - lämpökoneen hyötysuhde on sitä suurempi, mitä korkeampi on lämpötilaero ja kääntäen. Termodynamiikasta poikkeava lämpökone olisi yhden lajin ikiliikkuja.
*Kyllä 1kW sisään ja 4-5kW ulos lämpöpumppu tuollainen jo toki on.
En ymmärrä, miten meidän leveysasteilla tai pohjois-Atlantilla päästäisiin yhtä isoihin veden lämpötilaeroihin kuin Havaijilla, mutta ehkä löydät jonkin viitteen.
*Toki totuus on se, että esim. jäämerissä meren lämpötilan kylmä pää on jopa -2C!( 6C EXTRAA!)
*Tai vaikka se, että jossain Saharan/Arabian rannalla on yläpään lähtöilma vaikka 50C! Eli ei nuo esitetyt arvot lämmöille nyt "välttämättä" aina ole kiveen kirjoitettuja silti ajatellen tekniikan kehittelyä.
* Esim. huomaan, ettet halua keskustella mitä meinaa kun käytetään vähämassaliikuntaa vaativaa vaahtoavaa ammoniakkia? Iskinkö tapani mukaan pahaan, kun saattaa mahdollistaa triplaantuvia kokonaishyötysuhteita heittämällä?))
Kyllähän vesivoimalakin voisi olla enimmän aikaa miehittämätön, mutta aina tarvitaan valvontaa ja kunnossapitoa suurille voimalaitoksille tyypistä riippumatta.
*Kuule JOPA meidän vesivoimala pörrää ongelmitta viikon käsin koskematta läpi vuoden. Joten MIETI kenelle vedätät ydinharhojasi!))
Toki valtava etu huonollakin hyötysuhteella olisi OTEC-voimalan saasteettomuus ja energian ilmaisuus, kun ei lasketa mitään hintaa investoidulle pääomalle. Valitettavasti vain myös OTEC-voimalalla on rajallinen käyttöikä, joskus hyvinkin lyhyt kuten Intian esimerkki osoitti, joten ei mikään energia ole aivan ilmaista.
*Taas venkoat kuule väärälle! Satun tietämään, että esim. vesivoimalle 100v käyttöikä ei ole ihmeellinen. Ydinsikavoimalalle jo 25v on taatun romuttamisen paikka maailmalla, jossa on Suomesta poiketen myös tajua ymmärtää ydinriskien hallinntaa!
Pitkän päälle myös jäähdytysveden kierto on lämpösaaste syville kylmille vesille, joiden ekologinen tasapaino voi häiriintyä ainakin paikallisesti, mutta se ongelma on mitätön radioaktiivisen jätteen käsittelyn rinnalla.
*Ou jee! Eli jonkun 10 000 000 000MW< Golfvirrasta impattu 2 000MW ikäänkuin jossain näkyis? Älä kuule unta näe! Enemmän vaikuttaa jo hetken virtaa varjostanut pari ukkospilveä sen lämpötaseisiin.
Mie: Pitkän päälle myös jäähdytysveden kierto on lämpösaaste syville kylmille vesille, joiden ekologinen tasapaino voi häiriintyä ainakin *paikallisesti*, mutta se ongelma on mitätön radioaktiivisen jätteen käsittelyn rinnalla.
Sie:*Ou jee! Eli jonkun 10 000 000 000MW< Golfvirrasta impattu 2 000MW ikäänkuin jossain näkyis? Älä kuule unta näe! Enemmän vaikuttaa jo hetken virtaa varjostanut pari ukkospilveä sen lämpötaseisiin.
Sanoin *paikallisesti* - joku ohi uiskenteleva silli tai makrilli voi tykätä kyrsää paikalle osuessaan siitä lämpötilaerosta ja siirtää kutunsa vähän syrjemmälle.
Sie: *Kuule JOPA meidän vesivoimala pörrää ongelmitta viikon käsin koskematta läpi vuoden. Joten MIETI kenelle vedätät ydinharhojasi!))
Mie: Viikko ei ole vuosi, siis tarvitaan henkilökuntaa ympärivuotisesti. Tuurijuoppoja ei voi palkata.
Sie: Esim. huomaan, ettet halua keskustella mitä meinaa kun käytetään vähämassaliikuntaa vaativaa vaahtoavaa ammoniakkia?
Mie: on ihan sama, missä muodossa se lämpöä kierrättävä aine on, kun se ei voi kumota termodynamiikan toista pääsääntöä. Kitkaa se voi pienentää, mutta ei parantaa termistä hyötysuhdetta. Jos pintaveden ja syvällä jäähdytysveden lämpötilaero on 0 C, koneesta ei saada nettona enempää irti kuin 0 Wattia, vaikka putkien halkaisija olisi 150 m ! Generaattori siis pysähtyy - ei auta edes vaahdotus.
Sie: Satun tietämään, että esim. vesivoimalle 100v käyttöikä ei ole ihmeellinen.
Mie: Älä sinä ihminen hermostu!. Satun tietämään, että Isohaaran voimalapatokaan ei ole vielä lähellekään 100 v, mutta sitä on jo muutama vuosi yritetty paikkailla ja vahvistaa murtumisvaaran vuoksi. Patoon kohdistuvan vesimassan paine yläjuoksussa on valtava. Liikennekin muutettiin patotiellä yksikaistaiseksi ja rinnalle rakennettiin uusi leveämpi silta moottoritien jatkeeksi. Kaplan-turbiinien uusiminen määräajoin ei sekään ole kovin ihmeellistä touhua.
Vesivoima on pitkän päälle kaikkein tuottoisin energian muoto. Siksi sen osuutta olisi lisättävä huomattavasti - ei vain ydinvoiman säätövoimaksi. Vuotosallas pitäisi rakentaa pikimmiten - nyt se olisi oikeaa resurssien käyttöä laman aikana.
Mie: Pitkän päälle myös jäähdytysveden kierto on lämpösaaste syville kylmille vesille, joiden ekologinen tasapaino voi häiriintyä ainakin *paikallisesti*, mutta se ongelma on mitätön radioaktiivisen jätteen käsittelyn rinnalla.
*Ongelma ON ydinsikailuusi verrattuna mitätön uudisenergiasaiteissa. Kuten keskusteltavassa merivesieropumppuvoimalassa. Koska systemiin ei näissä tuoda ULKOPUOLISTA LISÄENERGIAA ydinkalmoilutyyliin! Juuri siksi tuo pilvivertaus saman luonnonlämpömuutoksen tuojana. Koska kyse on tosiaan 100% puhtaasta aurinkovoimasta joka jo ON meressä VALMIINA, eikä siis "oikeasti2 haittaa hetulan heilausta!!!
_________________________
Sie:*Ou jee! Eli jonkun 10 000 000 000MW< Golfvirrasta impattu 2 000MW ikäänkuin jossain näkyis? Älä kuule unta näe! Enemmän vaikuttaa jo hetken virtaa varjostanut pari ukkospilveä sen lämpötaseisiin.
Sanoin *paikallisesti* - joku ohi uiskenteleva silli tai makrilli voi tykätä kyrsää paikalle osuessaan siitä lämpötilaerosta ja siirtää kutunsa vähän syrjemmälle.
*Haista sie kuule hapanimelää! Kysy vaikka silliltäs ydinalan TVO/Posivakuppasilla peelogallupiseerungeillas!)
Sie: *Kuule JOPA meidän vesivoimala pörrää ongelmitta viikon käsin koskematta läpi vuoden. Joten MIETI kenelle vedätät ydinharhojasi!))
Mie: Viikko ei ole vuosi, siis tarvitaan henkilökuntaa ympärivuotisesti. Tuurijuoppoja ei voi palkata.
*Niinkuin tyypillisissä ydinvoimaloissanne, esim. RUOTTIRYYNÄÄJIKSI?)) ))! Salli kuule kakoa kaaressa.
Sie: Esim. huomaan, ettet halua keskustella mitä meinaa kun käytetään vähämassaliikuntaa vaativaa vaahtoavaa ammoniakkia merivoimalan lämmön siirron hyötysuhtween parantajana?
Mie: on ihan sama, missä muodossa se lämpöä kierrättävä aine on, kun se ei voi kumota termodynamiikan toista pääsääntöä. Kitkaa se voi pienentää, mutta ei parantaa termistä hyötysuhdetta.
*Siinä kuule kilsaisessa merjvesputkessas saa ryynirypäleet eri kyytiä höyhenenkevyellä vaahdolla, kuin saman ajavassa massiivivesissäs! Hyvin kiistakapulatta tiedämme, että vaahto ehkenkiulussa TRIPLAA laitoksen kokonaihyötysuhteen heittämällä ohi ydinpaukkumankelinne litinäpellilätinänne! TÄ?)
Sie: Satun tietämään, että esim. vesivoimalle 100v käyttöikä ei ole ihmeellinen.
Mie: Älä sinä ihminen hermostu!. Satun tietämään, että Isohaaran voimalapatokaan ei ole vielä lähellekään 100 v, mutta sitä on jo muutama vuosi yritetty paikkailla ja vahvistaa murtumisvaaran vuoksi.
*Mut "keskihaara" kerii kun kettu!)
*Tästä se juuri kurmoottaa. Eli kun ei ihmiset saa edes vesviipperää kirnuun aivankuin ongelmitta. Niin mikä on kaasukaato sitten miljonasti monimutkaisemmassa, puolalaisorjallisissa ja kallimmassa ja miljardisti vaarallisemmissa yli-ikäisissä ja paskapapanoiksi, ylitehoin revitetyissä ydinmörskissämme. . .SÄHKÖTUOLITUHOKALMOSSA JO!
Vesivoima on pitkän päälle kaikkein tuottoisin energian muoto. Siksi sen osuutta olisi lisättävä huomattavasti.
*EI TASAN YDINREVITYSSÄÄTÖÖNNE! Vesivoima on toki nin rakennetava, että vesiä liruu luonnon OMAAN leppeänkuulaaseen tahtiinsa (kuten meidän ekolaitteessakin) ja täysin asiattomille jokiuomien ydinsäätösmirklausaikeillenne teräskorkoiset loput!
OTEC on vielä sen verran ufotekniikkaa, että Suomeen ei ilmesty seuraavan viiden vuoden kuluessa edes 100 MW tehoista OTEC-voimalaa.
OTEC tulisi niin kalliiksi rakentaa matalaan tehoonsa nähden, että sellainen ei tule Suomessa koskaan vakavasti kilpailemaan edes niiden 100 m korkeiden merituulisurinahärvelimetsien kanssa millään tasolla.
Insinöörit osaa kyllä laskea tarkasti, mikä kannattaa.
On jo päivän selvää, etä tuulimyllyt tulevat jatkossa rohmuamaan esim. Euroopan energiasektoreista jopa yli neljänneksen. Tosin sanovat, että aaltovoima kehittyy yli tämänkin! Toisaalta aurinkovoimalat tulevat rytinällä. Oskoottinen voimala, geoterinen kykenee hoitamaan kuulema esim. USA:n KOKONAAN seuraavat 1000v