Auttakaa hyvät asiantuntijat miten selitän seuraavan brunetille.
Kun valo tulee lasiin, se menettää nopeudestaan 40 %, mutta sieltä pois tullessaan se saa nopeutensa takaisin. Millä lihaksilla?
Kun valo tulee lasiin, se menettää nopeudestaan 40 %, mutta sieltä pois tullessaan se saa nopeutensa takaisin. Millä lihaksilla?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tilanne valon osalta on sama kuin sinulla, kun juokset ensin joelle johtavaa tietä. Sitten saavut rantaan ja jatkat juoksuasi vedessä kohti vastarantaa, jolloin nopeutesi varmasti alenee. Saapuessasi vastarannan polulle nopeutesi palaa ennalleen.
Kun vastus pienee, nopeus kasvaa.
Sen on varmaan ihan uutta valoa mikä lähtee siitä lasin takapinnasta. Ei siis samaa mikä tulee etupintaan.
Jospa se lasin rajapinta ilman kansssa omkin hyvin jyrkkä mäki. Lasiin tullaan ylämäkeen, ja lähdetään taas alamäkeen. Tämä on taatusti epätieteellinen, kotivalmisteinen, ja jopa vertauksena tähän tarkoitukseen sopimaton.
Niin jos fotonin hidastuminen lasin massassa systeemissä kyseessä OLISI alamäki/ylämäkisydeemi, niin valofotoni vaatisi tietysti ALATI LISÄÄ kiihdytysenergiaa kuten autokin tekee! Ja jo muutaman lasin läpäistyään fotoni nuupahtaisi energiattomana lattiaan voipuneena. Mistä siis tämä kiihdytysenergia fotoniin oikeasti tulee?
Ajatelkaa jotain 1 000 000eV masallista fotonia joka taistelee alati siroten tietään ulos syntykodistaan auringon sisusmassoista. Ziljoonat kerrat se absorboituu, siroaa, peilaa ja muuttelee suuntiaan. Mutta miljoonien vuosien päästä ponnahtaessaan auringon pinnalle se on YHÄ totalin muuttumaton ja nuoruutensa voimissaan. IHME! IKILIIKKUJAKO? Vaiko vaan asia, josta IAEA/STUK alati säteilyn katoamattomista säteilyn fotonivuodoistaan ydinvoimaloista VALEHTELEE!? Se on tää viimeinen erityisesti!
Eli fotoni ON rajatun energian, massallinen kahdella elektronillan! Kun kaksi elektronia on tietyn matkan päässä toisistaan väliin nuodostuu jo 1948 asti tunnetulla mekanismilla, Casimir-efektillä kelluttava TYHJIÖ! Tyhjiö, jonne edes Higginsin massagravitaatio ei vaan MAHDU!
Nyt meillä on näennäismassaton kellouva partikkeli kuin ilmakupla meressä. Sillä on LOPUTON energia kellua kohti pintaa. Siis ihan LOPUTON!!Vaikka se pusäytetään miljonat kerrat aina se vaan jaksaa potkia tasaista valonsa nopeuttaan. Se ei katoa, vaikka hajotat sen miljooniksi (IR-fotoniosikseen , vaan ilmakuplat kompressoituvat muitta mutkitta kuorimallin mukaan uudelleen entistä ehommiksi massiivikupliksi (gammoiksi, röntgenfotoneiksi) menettämättä energiaansa YHTÄN! Ja tätä ydinala tarkoin peittelee. Simppeliä kuin tortunteko. Kun fotoni putoaa puolinopeuteen lasissa toimii ilmakupla huokosieneen meressä törmätessään samalla lailla. Hidastuu, muta kun pääsee sokkelostaan vauhti on entisensä!
Kyseessä ei siis ole mikään mysteeri. vaan yksinkertaisesti kyse on siitä, että ydinala peittelee 80% siitä kvanttifysiikan totuudesta, joka ei sovi ydinmvoimasta kontrolitta ja mittareissa näkymättömien säteilyn enbergiapakettiensa reaalimaailmaan kuorimalleineen, Casimir-efekteineen päivineen!
Mieti nyt, mistä tulee se energia, jolla esim. 1 MeV gammasäteily saa aikaan vaikka vihreän fotonin sekundaarisäteilynä. Aivan, gamma ionisoi ja tuo ionisaation purkaminen tuottaa esim. 2 eV:n energialla olevan fotonin. Kuitenkin tuo 2 eV on peräisin alunperin tuosta gammasta. Mieti, jos tosiaan näitä ionisaatioita olisi miljoona (ja oletuksesi "ei menetä energiaa" pitäisi paikkansa), niin yhteensähän tuossa tapauksessa olisi energiaa jo 3 MeV. Kuitenkin energian säilymislaki sanoo, ettei energiaa synny tyhjästä eikä sitä katoa olemattomiin (joo, tätä lakia saatetaan joutua justeeraamaan, mutta se pätee varsin hyvin tunnetuille ilmiöille). Tosiaan tulit keksineeksi ikiliikkujan - ainoa paha puoli tuossa on se, että olet väärässä.
-Fotoni toki varastoi säteilyn energiaa kuten elektronit kuoriinsa ja neutronspinhyrrä Lauritsenin kuorimallin mukaan 511 000eV energiapaketin/ yksikkö.
-Fotoni ottaa säteilyn energiaa sisälleen nostaamalla firotonipyörintänsä taajuutta. Ja siroaa sitä laskemalla taajuuttaan.
-Eli 0,1eV IR-fotoni on "teknisesti" sama kuin reaktorista vuotanut 1 000 000eV gammaterssi.
-Fotoni on Higinssin kentässä siis IKUINEN, sanoo Pekka Jauho.
-Fotoni puolestaan IMEE sisäänsä lisää energiaa kompressoitumalla esim. atomin elektronikuorissa, tai vaikka mainitussa Ajzenbergin neutronien kuorimalliteorian mukaisiksi gammafotoneiksi.
-Jotain fotonin piirteestä kertoo vaikka se, että alkuräjähdyksen IR-fotonit on maailman vanhimpia fossiileja. Jos vaikka ajat tälläistä fotonia vastaan sen taajuus nousee ongelmitta vaikka rajuksi GAMMAKSI!
>
Ei. Osoita todiste, että fotoni voi ottaa vastaan energiaa noin vaan (ilman mitään ultraharvinaista siroamisilmiötä). Edelleenkään suurennuslasilla ei pystytä ottamaan röntgenkuvia.
>
Jep, ainoastaa energia on erilainen. IR ei pysty ionisoimaan, mutta gamman energia riittää ionisaatioon. Tämä on niiden ero. Ja sellainen säteily, joka ei pysty ionisoimaan ei ole vaarallista.
>
Jos se ei vuorovaikuta.
>
Vaan kun ei ime.
>
Tosin mitä Einstein sanoi, oli, että koemme/mittaamme IR:n gammana, jos liikumme suhteessa IR:än. Itse IR:n taajuus ei mihinkään nouse, mutta jos meillä on hillitön liike-energia itsellä, me koemme sen gammana suhteellisuusteorian mukaan. Tosin siis tuollainen prosessi ei ole mitenkään "helppo". Nopeuden pitää olla aivan hilkun päässä valonnopeudesta.
Noin. Nyt selitä, mistä tulee se 2 MeV energiaa, jos selität, että fotonin energia pysyy samana vaikka se ionisoisi miljoona atomia, josta lähtee 2 eV:n sekundaariemissio.
Eikös sitä ole helppo ajatella niin että aaltoliikkeen nopeus riippuu väliaineen ominaisuuksista.
Ajatellaanpa että ääni etenee sauvassa joka vuorotellen koostuu metallista ja puusta. Äänen nopeus on erilainen eri väliaineissa koska väliaineet ovat erilaisia.
Hän sanoo, että kysy niiltä mikä voima saa sitten sen nopeuden kasvamaan takaisin. Ei ainakaan autolla onnistu. Eikö nopeuden kasvattamiseen tarvitakin energiaa?
"Eikö nopeuden kasvattamiseen tarvitakin energiaa?"
ei ole massallinen kappale. Massallinen kappale tarvitsee nopeudenmuutoksiin energiasatsauksen.
Sähkärinä voit ajatella fotonin energian sähkövektorin pyörimiseksi. Materiaalin oma sähköstatiikka vastustaa tuota pyörimistä (vrt. impedanssi), mutta materiaali ei tietenkään energiaa vaihda fotonin kanssa (siis kun absorptiota ei tapahdu). Sitten kun fotoni vapautuu materiaalin sähköisistä voimista, se pääsee pyörimään vapaasti. Pyöriminen kuitenkin vastaa koko ajan samaa energiaa.
Kyllä nää STUK-oppiharhautetut on peeloja.
Jokainen tajuaa, että kun 1 000 000eV gammafotoni muuttuu SUORAAN "parinmuodostuksessaan" kahdeksi erilliseksi (0,511MeV) elektroniksi. Että kyse on mitä SUORIMMASTA FOTONIN SÄTEILYENERGIOIN VARASTOITUNA LIIKUTTAMASTA MASSASTA ydinvoimaloista biotooppeihin!
Ihan siitä huolimatta , että romuttaa ydinalan KAIKKI lanseeramat keskeisimmät säteilynsä vuodon harhat!
Riittävän suuri energia voi tosiaan materialisoitua (eli energia muuttaa muotonsa massaksi). Tämä kuitenkin liittyy ihan eri asioihin kuin valon materiaalinopeuteen.
Tässäkin muuten fotoni katoaa kun siitä muodostuu elektroni-positronipari. Vai kuvitteletko, että e- ja e -pareja tulee plop plop vaan aina lisää, mutta fotonin energia ei vaan mihinkään siitä kulu ?
Toki fotoni kompressoituu säteilyn energian kestävänä varastona nähdysti vaikka jopa kinteäksi aineeksi. Vaikka nyt parinmuodostuksessa. Tällaisiin kompressointeihinsa Lene Hau perusti ideansa pakata fotonin 40 miljoonakertaiseen tiiveyteensä. Koska laillani tiesi Lauritsenin kuorimalliteoriat toimiviksi.
Ei mitään uutta siltä osin.
Tuo elektronipari varastoi säteilyn energian vaan POIKKEUKSELLISEN tehokkaasti, tutusti toki säteilyn mittareissa näkymättömiin MYÖS ja vaikka hyvin pitkiksi ajoiksi. Mutta toki tuokin varasto tarvittaessa vääjäämättä purkautuu MYÖS! Et vaan taida tutusti laillani tajuta miten?)
Nopeus muuttuu kyllä, mutta ei energia muutu. Jos ei olla kiinnostuneita siitä, mitä siellä lasissa tapahtuu, niin vastaus löytyy aaltoliikkeen perusyhtälöstä nopeus c = taajuus*aallonpituus. Taajuus riippuu aaltolähteestä ja kun lasissa aallonpituus pienenee, niin aaltoliikkeen etenemisnopeuskin pienenee ja suhde = taajuus säilyy samana. Voisi todeta kuten väyrynen, että väärin kysytty. E = hf =hc/lamda. Yksinkertaista, vai kuinka?
Niin, brunetille täytyy varmaankin kertoa! Mikäs vika omassa selityksessäsi oli?
Armeijasakin meni sotilas vastaanotolle ja kertoi: "Yhellä tupakaverilla on tippuri, mutta se ei ilenny ite tulla otille. Jospa minä saisin ne lääkkeet ja veisin sille ...".
Kuten kaikki tietävät, b runetti ei ole sieltä tyhmimmästä päästä. Ongelma onkin hänessä ei minussa. "Kaikki on selitettävissä", mutta miten viisas b. saadaan uskomaan. Lienee tuttua jo kotoa.
Mutta ei tässä mitään tippuria.