Tiedemiesarvio CO2-määrän tuplaantumisen aikaansaamasta lämpenemisestä on alle 1 C.
IPCC väittää sen sijaan lämpötilan nousevan jopa 6 C.
IPCC:n väittämistä on tullut lehdistölle ja poliitikoille kiveen hakattu totuus kuin uudet Mooseksen lain taulut.
CO2-lisä olisi vain hyödyksi maapallon kasvillisuudelle.
Grönlannissa on jäänäytteistä tehtyjen isotooppitutkimusten avulla määritetty keskiajalla olleen nykyisiä lämpötiloja ja sitä lämpimämpää Rooman vallan aikaan, eikä ihmiskunta silloin hukkunut tai kuollut kuumuuteen.
Ei ole mitään tieteellistä ilmastoteoriaa siinä mielessä kuin painovoimateoria tai suhteellisuusteoria.
Ei ole ilmeisesti aivan rikkumatonta tutkijoiden konsensuskaan kuten aina meille uskotellaan. Konsensus vaikuttaa lähinnä joidenkin poliitikkojen, humanistien, sosiologien ja teknofobien keskuudessa.
Tiede ei tarvitse totuuden etsimiseen uskontoon tai poliittiseen katsomukseen perustuvaa konsensusta. Sen metodit ovat aivan toiset.
‘The new religion of global warming .... is a great story, and a phenomenal best
seller. It contains a grain of truth and a mountain of nonsense. And that nonsense
could be very damaging indeed. We appear to have entered a new age of unreason,
which threatens to be as economically harmful as it is profoundly disquieting. It is
from this, above all, that we really do need to save the planet’.
Nigel Lawson, p. 106, ‘An Appeal to Reason: A Cool Look at Global Warming’, 2008.
Aiheesta enemmän Robert Carterin artikkelissa:
Knock, Knock: Where is the Evidence for
Dangerous Human-Caused Global Warming?
http://nzclimatescience.net/images/PDFs/rmcknockknock.pdf
Professori Carter on merigeologi eikä nauti minkään teollisuuden antamasta taloudellisesta tuesta.
IPCC väittää sen sijaan lämpötilan nousevan jopa 6 C.
IPCC:n väittämistä on tullut lehdistölle ja poliitikoille kiveen hakattu totuus kuin uudet Mooseksen lain taulut.
CO2-lisä olisi vain hyödyksi maapallon kasvillisuudelle.
Grönlannissa on jäänäytteistä tehtyjen isotooppitutkimusten avulla määritetty keskiajalla olleen nykyisiä lämpötiloja ja sitä lämpimämpää Rooman vallan aikaan, eikä ihmiskunta silloin hukkunut tai kuollut kuumuuteen.
Ei ole mitään tieteellistä ilmastoteoriaa siinä mielessä kuin painovoimateoria tai suhteellisuusteoria.
Ei ole ilmeisesti aivan rikkumatonta tutkijoiden konsensuskaan kuten aina meille uskotellaan. Konsensus vaikuttaa lähinnä joidenkin poliitikkojen, humanistien, sosiologien ja teknofobien keskuudessa.
Tiede ei tarvitse totuuden etsimiseen uskontoon tai poliittiseen katsomukseen perustuvaa konsensusta. Sen metodit ovat aivan toiset.
‘The new religion of global warming .... is a great story, and a phenomenal best
seller. It contains a grain of truth and a mountain of nonsense. And that nonsense
could be very damaging indeed. We appear to have entered a new age of unreason,
which threatens to be as economically harmful as it is profoundly disquieting. It is
from this, above all, that we really do need to save the planet’.
Nigel Lawson, p. 106, ‘An Appeal to Reason: A Cool Look at Global Warming’, 2008.
Aiheesta enemmän Robert Carterin artikkelissa:
Knock, Knock: Where is the Evidence for
Dangerous Human-Caused Global Warming?
http://nzclimatescience.net/images/PDFs/rmcknockknock.pdf
Professori Carter on merigeologi eikä nauti minkään teollisuuden antamasta taloudellisesta tuesta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Professori Carter on merigeologi eikä nauti minkään teollisuuden antamasta taloudellisesta tuesta."
Älä huoli, kyllä tuc varmasti löytää hänestä jotain vikaa, ehkä karvoja kämmenselässä tai kieroon kasvaneen vaivaisenluun...
Niinhän se yleensä keskustelu etenee tällä "tiedepalstalla" =)
tuc tai joku muu "tiedemies"...
sitä kuuluisaa metsää puilta. Jättäkäämme siis hänen auktoriteettiuskovaiset mielipiteensä omaan yhdentekevään arvoonsa.
"Konsensus vaikuttaa lähinnä joidenkin poliitikkojen, humanistien, sosiologien ja teknofobien keskuudessa."
Horst, faktan tuoja*. Voisitko ystävällisesti kategorisoida minut johonkin näistä lokeroista? Itse en oikein löytänyt heti sopivaa.. :)
*"Tiedemiesarvio CO2-määrän tuplaantumisen aikaansaamasta lämpenemisestä on alle 1 C." -lol
En ala kategorisoimaan, kun en tunne.
"Furthermore, science does not operate by consensus. To assert – as many do – that
IPCC advice on climate change represents a consensus scientific view that should necessarily
be acted upon is a statement about sociology and politics, not about science."
Tiede ei vaadi konsensusta menestyäkseen.
mutta siinä ei ole mitään uutta.
"Tiedemiesarvio CO2-määrän tuplaantumisen aikaansaamasta lämpenemisestä on alle 1 C."
Tiedemiesarvio CO2-määrän tuplaantumisen aikaansaamasta lämpenemisestä on 2-4.5 astetta.
"This value is estimated, by the IPCC Fourth Assessment Report as likely to be in the range 2 to 4.5°C with a best estimate of about 3°C..."
http://en.wikipedia.org/wiki/Climate_sensitivity
Palataanpa politiikasta tieteeseen...
"A logarithmic relationship exists between the addition of carbon dioxide to the
atmosphere and radiative heating, which causes each incremental amount of carbon
dioxide to exert a lesser heating effect (Figure 9). Post-industrial increases in greenhouse
gases, including the 100 ppm increase in carbon dioxide, are estimated to have already
caused about 75% of an anticipated 1°C of human warming (Lindzen 2006), so that
all that remains to occur for a doubling of carbon dioxide is additional warming of an
insignificant few tenths of a degree."
"Palataanpa politiikasta tieteeseen..."
Enpä olisi sanonut kirjoitustasi politiikaksi, pikemminkin sekunda-argumentoinniksi. Mutta itsepä kai parhaiten tiedät, tai ainakin luulet tietäväsi.
Näin seisoo IPCC:n AR4:n WG1:sen luvussa 9 (http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter9.pdf):
"Estimates of the climate sensitivity are now better constrained by observations. Estimates based on observational constraints indicate that it is very likely that the equilibrium climate sensitivity is larger than 1.5°C with a most likely value between 2°C and 3°C. The upper 95% limit remains difficult to constrain from observations. This supports the overall assessment based on modelling and observational studies that the equilibrium climate sensitivity is likely 2°C to 4.5°C with a most likely value of approximately 3°C (Box 10.2)."
Näin siis tieteen mukaan. Mitä politiikkasi sanoo?
Jäämme innolla odottamaan tieteen kieltämistäsi.
Kaksi kertaa "estimates" ja neljä kertaa "likely" yhdessä ainoassa kappaleessa - miten vakuuttavaa!
Well, well, these estimates are most likely the ultimate trueth, although it is difficult to draw conclusions from available observations but the estimate gained from modelling is believed most likely to be correct, aproximately with probability of 95% ... Simulations of the model were run using the most widely agreed forcing... Solar effects, which are believed to be small in comparison to CO2 forcing, were excluded in simulation..."
Ei, tuota ei siinä raportissa ollut, mutta tässä se nyt on, koska siltä se kuulostaa, todennäköisesti uskottavalta arviolta - tiedettä parhaimmillaan :)).
Jos puhuttais taas tieteestä: Montako kertaa Einstein käytti suhteellisuusteoriastaan puhuessa sanoja "likely" ja "estimation"?
Ennen vanhaan kaikki tieteen teoriat piti verifioida kokeellisesti, jotta ne voitiin yleisesti hyväksyä. Fysiikka on kokeellinen tiede. No niin, nyt mentiin jo vaarallisen lähelle tilastollista kvanttimekaniikkaa ja Schrödingerin epätarkkuusperiaatetta, mistä joku aalto-hiukkas-dualismia ymmärtämätön voisi päätellä virheellisesti, että eihän fysiikkakaan ole eksaktia tiedettä, vaan ihan samanlaista leikkiä todennäköisyyksillä kuin ilmastomalleilla puuhastelu.
Ei tarvinnut odotella Horstin tieteen kieltämistä kauaa.
"Kaksi kertaa "estimates" ja neljä kertaa "likely" yhdessä ainoassa kappaleessa - miten vakuuttavaa!"
No jo on Horstilla argumentit. Etkö parempaan pysty?
"Jos puhuttais taas tieteestä: Montako kertaa Einstein käytti suhteellisuusteoriastaan puhuessa sanoja "likely" ja "estimation"?"
Olet kyllä aika hukassa näiden asioiden kanssa. Haepa vaikka klimatologian oppikirja ja katso löydätkö sieltä niitä likely- ja estimation-sanoja teorioita kuvattaessa.
"Ennen vanhaan kaikki tieteen teoriat piti verifioida kokeellisesti, jotta ne voitiin yleisesti hyväksyä."
Nyt puhuit itsesi pussiin. Einsteinin teorioita ei ole vieläkään täysin todennettu, saatikka että ne olisivat olleet niiden julkaisemisen aikaan todistettu. Entäpä kvanttimekaniikan teoriat, joita mm. Einsteinilla oli vaikeuksia sulattaa. Tai nykyisin tapetilla olevat säie-teoriat. Valon nopeuskin on vain estimaatti, eikä kiveen hakattu totuus.
Mitä argumentaatiostasi oikein voi päätellä? No ainakin sen, että käsityksesi tieteestä on kovin epärealistinen. Kuvittelet sen olevan johonkin tiettyyn muottiin sopiva. Kuvittelet sen myös tuottavan absoluuttisia todistuksia. Nämä ovat molemman harhakuvitelmia. Mitään yhtä tieteellistä menetelmää ei ole olemassakaan, eikä tiede tuota absoluuttisia todistuksia, niitä tarjoaa vain matematiikka.
Sinä siis kiellät halpaan retoriikkaasi vedoten tieteellisen argumentin, joka pohjautui havaintoihin (ei mihinkään mallinnustuloksiin). Enpä kyllä sen enempää sinulta odottanutkaan.
Jos ei tajua että puusiltaa on kymmenen vuotta nakertanut joku tupajumi tai vastaava, niin sen hajoaminen voi tietty tulla yllätyksenä. Tai siis ei hyväksy tuota selitystä kun se tupajumi on niin söpö ;-).
"Einsteinin teorioita ei ole vieläkään täysin todennettu"
Kaikki kokeelliset havainnot tukevat Einsteinin teorioita, ja niitä sovelletaan käytäntöön tieteessä ja tekniikassa. Yhtään kokeellista kumoavaa tulosta ei ole tiedossa. Kumman hyvin pätee esim. energiakaava e = m*c^2
vaikka mitä todistelisit valonnopeuden epämääräisyydestä.
Ihmeen hyvin voidaan laskea myös kaikille sähkömagneettiselle säteilyille aallonpituudet valonnopeusestimaatin avulla, aina röntgenistä radioaaltoihin. Ellei voitaisi, olisi nykytekniikka aika hukassa.
Ihmeen hyvin toimii myös Planckin teorian mukainen mustan kappaleen säteilylaki.
Ja missäs ovat ne yhtä eksakteja tuloksia antavat klimatologian lait?
Numeeriset simulointimallit eivät todellakaan ole luonnonlakeihin verrattavia, vaan tutkijoiden itsensä tekemiä yksinkertaistavia oletuksia, joilla yritetään jäljitellä mutkikkaita ilmiöitä ja tehdä ilmastonkehityksestä ennusteita enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä.
"Kaikki kokeelliset havainnot tukevat Einsteinin teorioita, ja niitä sovelletaan käytäntöön tieteessä ja tekniikassa. Yhtään kokeellista kumoavaa tulosta ei ole tiedossa. Kumman hyvin pätee esim. energiakaava e = m*c^2
vaikka mitä todistelisit valonnopeuden epämääräisyydestä."
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi. Pointti oli se, että väitteesi mukaan "ennen muinoin" tieteen teoriat piti verifioida ennen niiden hyväksymistä. Einsteinin (kuten niin monien muidenkin teorioiden) kohdalla väitteesi ei pidä paikkaansa. Kaikkia yleisesti hyväksyttyjä teorioita ei ole täysin pystytty todentamaan, ja näin väitteesi ei siis pidä paikkaansa.
"Ihmeen hyvin voidaan laskea myös kaikille sähkömagneettiselle säteilyille aallonpituudet valonnopeusestimaatin avulla, aina röntgenistä radioaaltoihin. Ellei voitaisi, olisi nykytekniikka aika hukassa."
Totta kai pystytään, koska teoria pelaa. Mutta kaikki tämäntapaiset laskut tuottavat vain arvioita, koska myös valonnopeus on arvio, ei kiveen hakattu totuus. Tätähän sinun tuntuu olevan vaikea tunnustaa.
"Ja missäs ovat ne yhtä eksakteja tuloksia antavat klimatologian lait?"
Klimatologia (kuten fysikaaliset tieteet yleensä, fysiikka mukaan luettuna) ei anna eksakteja tuloksia, vaan arvioita. Eksakteja tuloksia antaa vain matematiikka.
"Numeeriset simulointimallit eivät todellakaan ole luonnonlakeihin verrattavia, vaan tutkijoiden itsensä tekemiä yksinkertaistavia oletuksia, joilla yritetään jäljitellä mutkikkaita ilmiöitä ja tehdä ilmastonkehityksestä ennusteita enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä."
Ilmastomallit ovat fysikaalisia malleja, joissa ilmastoa kuvaavat osittaisdifferentiaaliyhtälöt ratkaistaan numeerisesti laskentaverkossa. Ne siis pyrkivät simuloimaan ilmakehän (ja meren) käyttäytymistä mahdollisimman realistisesti. Niiden avulla voidaan testata hypoteeseja ja tutkia mahdollisia tulevaisuuksia. Ilmastomallit ovat kyenneet ennustamaan keskilämpötilan muutoksia yllättävän hyvin.
Vieläkään et ole kyennyt kumoamaan aiemmin antamassani sitaatissa esitettyjä kokeellisia ilmastoherkkyystuloksia. Sen sijaan ajaudut yhä kauemmas alkuperäisestä aiheesta esittämällä milloin mitäkin retoriikkaa.
En ymmärrä, mitä tässä ajetaan takaa:
"This supports the overall assessment based on modelling and observational studies that the equilibrium climate sensitivity is likely 2°C to 4.5°C with a most likely value of approximately 3°C"
Kuvaako mallin herkkyys sen hyvyyttä?
Mitä laajempi ennustehaarukka, sitä parempi malli?
Otetaan arkisempi analogia säänennustamisesta mallien X ja Y avulla.
Malli X ennustaa huomiseksi lämpötilaa 1 .. 2 C,
kun taas mallin Y mukaan on odotettavissa -15 ... 18 C. Mallin Y "herkkyys" on siis suurempi.
Minä pitäisin mallia X parempana, koska siinä hajonta on pienempi.
Ilmastomallien herkkyys näyttääkin kasvaneen huomattavasti 2000-luvulla, koska ne kaikki ovat ennustaneet lämpötilan nousun jatkuvan, vaikka todellisuudessa ollaan jopa lievästi laskussa. Havaintojen ja ennusteen ero kasvaa - eli herkkyys kasvaa?
Minä sanoisin sitä mallin ennustevirheeksi.
Ja mitähän on "equilibrium climate sensitivity"?
Milloin muka ilmasto on jossain tasapainossa?
Tuo "tasapainoherkkyys" voitaisiin ilmeisesti kääntää termillä "sivistynyt arvaus", mutta "keisarin uudet vaatteet" edellyttävät hämäävämpien termien käyttöä, koska käytetyt numeeriset mallitkin ovat niin sofistikoituja.
Sanoisinpa lopuksi, että huomisen sään tasapainoherkkyys on 1 ... 8 C, todennäköisimmin 5 C, merkittävimpinä pakotteina lounaasta lähestyvä matalapaine, eteläinen ilmavirtaus ja meriveden lämpötila sekä pilvisyydestä aiheutuva huomattava albedo.
Ilmastomalleja kannattaisi kehittää fraktaaleista tuttujen funktioiden suuntaan, koska niillä jos millä on suuri herkkyys ja vastaavasti laskentatulos jo aivan pienillä argumenttien arvojen muutoksella yleensä ennalta arvaamaton.
Onko klimatologian "herkkyys" analogista säätötekniikasta tutun käsitteen, prosessin (tai esim. virtapiirin) vakauden kanssa? Prosessi on hallinnassa, kun se on stabiilissa tilassa - se ei tarkoita silti muuttumatonta tilaa. Epästabiili prosessi ryöstäytyy hallinnasta, kun sen se yliohjautuu = "liikaherkkyys". Tahtooko klimatologia väittää, että ilmasto on joutunut epävakaaseen tilaan, jossa sitä ei voi enää hallita - "liikaherkkyyttä" ilmassa? Mikä tekijä saa aikaan sen takaisinkytkennän, joka voimistaa heilahtelua tasapainosta pois - CO2=>lämpeneminen=>ikirouta sulaa=>metaania ilmakehään =>lämpeneminen kiihtyy=>...?
Tuho edessä, vaikka CO2-päästöt loppuisivat tähän paikkaan?
Lopuksi, hyvä kommentti kirjoittajalta "E. Bernays Jr."
http://www.vartti.fi/nyttekeilla/a95de7ae-85f4-40ec-a860-5af8901b3abd