Millainen on älykäs ihminen?
Tästä voi olla montaa mieltä mutta kouluarvosanat ja mitkään mensat eivät todellakaan ole älyn mittari niinkuin eräässä mensan opuksessa sanotaankin.
"Pärjäämällä k.o testeissä ei opuksen mukaan ole muuta merkitystä ku että on älyä sillä osa alueella" Samassa opuksessa sanotaan että huippuarvosanat mensan testeistä vetävällä saattaa olla nippeliälykkyydestään päinvastoin haittaa normaalielämässä.
Itse olen myyntipäällikkö ja luen sivussa YO:ssa Psykologiaa ja Sosiaalipsykologiaa. Eli taustaa tälle kannanotolle on jonkinverran..
MITÄ ON ÄLYKKYYS? MILLAINEN ON ÄLYKÄS IHMINEN?
Älykkyys on laaja käsite ja käytännön yksinkertaisuuskin voi olla älykäs jollain osa alueella. MUTTA.. ihminen jota VOI pitää älykkäänä tulee ehdottomasti käytännön älykkyydestä. Ihminen ei ole välttämättä ollut koulussa hyvä mutta LÖYTÄÄ jatkuvasti asioita jolla voi helpottaa elämäänsä. Tällainen ihminen törmää usein ajatukseen "miksi tuo pitää tehdä noin vaikeasti".
Tottakai hän suoriutuu tehtävistään muita nokkelammin ja päätyy usein johtamaan muita isompien herrojen huomattua kyvyt.
Hyvin usein korkeat pamputkin alkavat luottamaan tällaiseen ja jopa kyselemään neuvoa isoissakin asioissa.
Tällaiset ihmiset pääsevät hyvään asemaan. Hyviin tienesteihin koulutustaustastaan riippumatta.
Kyseisiä esimerkkejä löytyy Suomesta ja maailmalta paljon. Ihminen menestyy ilman minkäänlaista taustaa ja koulupohjaa. Tällaisen älykön ajatusmaailma menee vaan niin paljon pintaa syvemmällä että lukeneet teoreetikotkin tuntevat itsensä tyhmäksi tällaisen läsnäollessa.
He näkevät tilanteet paremmin kuin muut ja osaavat vetää aina oikeasta narusta.
Tästä voi olla montaa mieltä mutta kouluarvosanat ja mitkään mensat eivät todellakaan ole älyn mittari niinkuin eräässä mensan opuksessa sanotaankin.
"Pärjäämällä k.o testeissä ei opuksen mukaan ole muuta merkitystä ku että on älyä sillä osa alueella" Samassa opuksessa sanotaan että huippuarvosanat mensan testeistä vetävällä saattaa olla nippeliälykkyydestään päinvastoin haittaa normaalielämässä.
Itse olen myyntipäällikkö ja luen sivussa YO:ssa Psykologiaa ja Sosiaalipsykologiaa. Eli taustaa tälle kannanotolle on jonkinverran..
MITÄ ON ÄLYKKYYS? MILLAINEN ON ÄLYKÄS IHMINEN?
Älykkyys on laaja käsite ja käytännön yksinkertaisuuskin voi olla älykäs jollain osa alueella. MUTTA.. ihminen jota VOI pitää älykkäänä tulee ehdottomasti käytännön älykkyydestä. Ihminen ei ole välttämättä ollut koulussa hyvä mutta LÖYTÄÄ jatkuvasti asioita jolla voi helpottaa elämäänsä. Tällainen ihminen törmää usein ajatukseen "miksi tuo pitää tehdä noin vaikeasti".
Tottakai hän suoriutuu tehtävistään muita nokkelammin ja päätyy usein johtamaan muita isompien herrojen huomattua kyvyt.
Hyvin usein korkeat pamputkin alkavat luottamaan tällaiseen ja jopa kyselemään neuvoa isoissakin asioissa.
Tällaiset ihmiset pääsevät hyvään asemaan. Hyviin tienesteihin koulutustaustastaan riippumatta.
Kyseisiä esimerkkejä löytyy Suomesta ja maailmalta paljon. Ihminen menestyy ilman minkäänlaista taustaa ja koulupohjaa. Tällaisen älykön ajatusmaailma menee vaan niin paljon pintaa syvemmällä että lukeneet teoreetikotkin tuntevat itsensä tyhmäksi tällaisen läsnäollessa.
He näkevät tilanteet paremmin kuin muut ja osaavat vetää aina oikeasta narusta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tällainen henkilö päätyy kortistoon isompien herrojen huomattua kyvyt. Syystä että eivät ne riittävän isot herrat huomaa kuitenkaan mitään, eikä niitä edes kiinnosta. Pikkupäälliköt taasen pelkäävät itseään älykkäämpiä alaisia.
Huippuälykkyys ei tunnu korreloivan ollenkaan yhteiskunnallisen menestyksten/tulojen kanssa.
Mulla esim ÄO parempi kun noin yhdellä 2000:sta, mutta työtä ei ole. Älyä on, mutta yhteiskunnalliset asiat eivät kiinnosta.
Riittävän älykäs ja johdonmukainen ajattalija tajuaa, että koko yhteiskunta on perustuksiaan myöten mätä, eikä tätä kannata enää tämän medemmäksi olla rakentamassa (esim. Linkola).
Jostain muistan lukeneeni, että vaikka ihmisellä olisi kuinka hyvä älykkyys tahansa niin koulu ei välttämättä kiinnosta?olenko väärässä?
Näyttää tosiaan siltä, että monella superlahjakkaalla menee kolussa huonosti. Monet häiriköt, pinnaajat, luokalle jääneet ovat myöhemmen osoittautuneet muita älykäämmiksi.
Tieäähän sen: koulussa tasapäistetään ja opetetaan pinnalisesti ja väärin asioita tyhmille ihmisille, joista tulee sitten yhteiskunnan sokeita palvelijoita.
vaikuttavat luullakseni lapsuuden ja nuoruuden aikana enemmän ihmiset kuin asiat, sitten kun vanhemmiten asia on toisinpäin on se uran kannalta jo hieman myöhäistä. Jos kiinnostus opiskeluun tapetaan jo ala-asteella, turhan monet väylät sulkeutuvat jos lukio jää käymättä ja esim. ammattikoulun kautta eksyy väärälle alalle.
Tälle vuosi tuhannelle asti oon ollu aina joko huono tai keskiverto koulussa.
Ala-asteen keskiarvo 7.9
Ylä-asteen keskiarvo 7.1
Ammattikoulun keskiarvo 2.9 ylimääränen lisätyöjakso poissaolojen takia.
Armeijassa sitte yht´äkkiä huomasin että pystyn mihin vain kuhan yritän.
Äskettäin alotin tekun ja tämä mennee paremmin ku mikään muu koulu tähän mennessä. Kerranki mukava olla jossaki asiassa paras.
Koulu ei kiinnosta, jos se on liian helppoa. Niinkuin voi kuvitella että se jollekin todella älykkäälle on.
...silti niin kovin paljoa helpompaa ole älykkäällekään. Yhtä kauan siellä yleensä joutuu älykäskin aikaansa kuluttamaan, opettajat tai muut oppilaat saattavat käydä hermoille aivan kuten muillakin. Koulutehtävien suorittaminen vie suunnilleen saman ajan, ellei sitten ole erityisen nopea kirjoittamaan, laskemaan ja ajattelemaan.
Minusta koululaitos on siis jokseenkin tasapuolinen älykkäille ja normaaleille ihmisille. Niille se on vaikeaa, joilta puuttuu älyä tai muisti on huono. Sekä niille, jotka haluavat saada kaikesta täydellisiä arvosanoja.
Voi tietysti olla, että muiden mielestä asia on eri tavalla. Omasta älykkyydestänikin voi olla montaa mieltä. Joka tapauksessa itseäni ei peruskoulu tai lukio kiinnostanut siksi, että se kaikki tuntui niin turhalta. Ei siksi, että se olisi ollut liian helppoa. Etenkin lukio oli kaikkea muuta kuin helppoa, enkä yhtään ihmettele, että kaksi kolmasosaa (?) lukiolaisista on masentuneita. Itsekin olin.
Koulu on älykkäälle helpompaa kuin muille siksi, että älykkyytteen kuuluu nopea oivalluskyky ja usein myös hyvä muisti. Nykyisellään tasatahtiin etenevä peruskoulu ei haasteita tarjoa, jos olet vähänkin yli keskiverron.
Väittämättä itseäni mitenkään erityisen älykkääksi - - haasteita tuli vasta lukiossa ja sielläkin vain matemaattisissa aineissa oli pakko tehdä kotitehtävät. Muihin riitti se hyvä muisti.
...olla osittain oikeassa. Sitten on vielä sekin otettava huomioon, että hyväänkin muistiin tarttuvat vain asiat, jotka kiinnostavat tai koetaan hyödyllisiksi. Itse en kokenut montaakaan ainetta sellaisiksi.
Jos ajatellaan haasteellisuudella sitä, paljonko tein kotitehtäviä, niin ihan jo laiskuuteni takia ei niitä paljon tullut tehtyä. Silti niistä joutui stressaamaan, kun tiesi, että opettajat vaativat niiden kaikkien tekemistä ja olisihan se kuitenkin parantanut arvosanoja.
Peruskoulu muuttuu muuten jatkuvasti vaikeammaksi, sillä opetettavaa tietomäärää kasvatetaan jatkuvasti. Uskoisin, että se on yksi syy koululaisten pahoinvointiin. Toinen on opetustavat.
Siihen, että koulu ei kiinnosta, voi tietenkin olla monta syytä. Tavallisesti sopeutumisongelmista syytetään oppilaan sosiaalisia oloja, oppimiskykyä (lähellä älykkyyttä) ja niin edelleen.
Ystäväni, joka väittää testien mukaan kuuluvansa älykkäimpään 10%:iin ei juuri perutanut kouluaikana läsnäolosta, ja näin itse, ettei hän sanottavammin panostanut läksyjen tekoon. Kokeisiin hän kyllä luki jonkin verran. Ilmeisen vähäisestä panostamisesta huolimatta hän oli yksi koulumme parhaita oppilaita. Keskiarvo selvästi ysin paremmalla puolen. Voisikohan olettaa, että häntä koulu ei kiinnostanut siksi, että se oli hänelle turhauttavaa?
Testien perusteella häntä voinee pitää fiksuna, joskaan ei erityisenä älykkönä. Koulutyön ja tulosten suhde kertoo kuitenkin ihan muusta. Jos älykkyystestiin saisi lisättyä nimenomaan koulun oppimäärien omaksumista mittaavan osan, ystäväni tulos ilmeisesti kohoaisi.
Leena, käsittääkseni olet oikeilla jäljillä: koulumenestyksen ja älykkyyden välillä ei ole yksiselittäistä suhdetta. Tämän vanhan kansan opettajat toki tiesivätkin: he painottivat tunnollisen ja ahkeran työnteon merkitystä tulosten tavoittamisessa. Sama muuten pätee tieteelliseen työhön. Siellä täällä älyköt saavat neronleimauksia, mutta pääosa tieteellisen työn siunauksista saadaan ahkeran työn tuloksina.
On erotettava älykkyys ja viisaus. Esim atomipommin keksijät olivat ehkä älykkäitä, vaan eivät kyllä kovin viisaita. Nämä kaksi ominaisuutta yhdistyvät kovin harvoin ihmisessä, jos koskaan.
Tuollaisia käytännön neroja ei oikeasti juuri ole. Totuus on, että se teoreettinen tieto on lukemattomien älypäiden tuotosta. Yhden ihmisen oivallukset sille harvoin pärjäävät, vaikka olisi kuinka diodi.
Mensan käyttämässä testeissä ei tarvita opittua nippelitietoa. Se ei siis mittaa esim. yleissivistystä tai tv:n sarjafimitietoa.
Ei älykkyys ole samaa kuin menestys. Eikä älykkyystestissä menestymiseen tarvita koulunkäyntiä.