olen tyttö, 16 v. mun ongelma on, että mullä on äiti johon en oo ikinä tullu läheiseksi, mutta sen sijan tuun ERITTÄIN läheiseksi toisiin naisiin. se on tapahtunut jo 2 eri henkilölle. siis en ole mikään samaan sukupuoleen kiinnostun tai mitään. mutta se on niin outoa. kokoajan ajattelen sitä henkilä ja haluan tehdä mitä vain että tekisin ne iloiseksi ja mieltyneiseksi. pidän niitä tavallaan omina äitinä. näen uneja jossa he hän on minun oikea äiti jne. siis teen kertakaikkea mitä tahansa niitten puolesta ja sydän jynkyttää täyttä kun ne on minun lähellä.
oonko mä epä normaali? mikä mua vaivaa???
oonko mä epä normaali? mikä mua vaivaa???
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselläni oli myös melko viileät suhteet vanhempieni kanssa. Tavallansa he vain pitivät huolta, että sain ruokaa, oli katto pään päällä. Äitini oli etäinen - en nähnyt hänen koskaan itkevän, harvat kerrat oli kun muistan istuneeni äidin sylissä. Äiti ei halinut, silitellyt tukkaani, eikä oikeastaan paijannut eikä sanoin ilmaissut rakastavansa minua. Ole iloinen, että sinulla on peräti kaksi aikuista naista, joita voit pitää äidinveroisina. Eiköäs se ole pääasia, että meillä on joitakin turvallisia ihmisiä ympärillä. Ei väliä onko he sitten sukulaisia tai ventovieraita. Kuka tietää, vaikka sitten joskus elämänvarrella kohtaatte, äitisi ja sinä, pääsette samalla aaltopituudella. Elä normaalia elämää äitisi kanssa ja älä tee asiasta ongelmaa.
Tältä palstalta et saa apua, mene psykologille, niin pääset alkuun.
Itsellä vähän saman kaltainen suhde. Omaan isään välit olivat etäiset ja muodolliset. Näinpä huomaan etsiväni aina siellä täällä jotain uutta isähahmoa, josta rupean kovasti tykkäämään - en kuitenkaan seksuaalisessa, vaan ihan lapsenomaisessa mielessä. ITse tajuan missä mennään, joten se helpottaa tilanteen hallintaa.