http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200812118753047_ul.shtml
Unia voidaan nauhoittaa suoraan elokuvaksi. Aivan muutaman vuoden sisällä tulemme elämään tilannetta, missä ihmisten unista voidaan luoda täysmittaisia elokuvia. Ajatus on todella mielenkiintoinen.
Esimerkiksi lapsien painajaisunien nauhoittaminen varmasti helpottaa ymmärtämään heidän nukahtamisvaikeuksiaan. Muutamassa vuodessa vanhemmilla on työkalu jonka avulla ymmärtää täysin lasten painajaiset ja niihin on helpompaa reagoida.
Monet myös ratkaisevat ongelmia unissaan. Voin vain kuvitella minkälaisia tuloksia saadaan kun huippupäteviltä tiedemiehiltä nauhoitetaan unia ja annetaan esimerkiksi huippuviritettyjen hermoverkkojen analysoida ne. Tiede on selvästi hyvin suuren murroksen äärellä!
Esimerkiksi kasvavan lapsen unien tallennus ja anlysointi antaa aivan uuden menetelmän kehittää koneellinen ihmisäly. Tekoälytutkijat saavat näiden nauhoitusten avulla täysin uutta ja ennen näkemätöntä materiaalia, uuden murskaavan tehokkaan tekoälysukupolven syntyminen tapahtuu vähintään 10 vuoden sisällä, luultavasti jo ennen.
Todella hienoa ja mielenkiintoista päästä näkemään tämän avaamat mahdollisuudet omana elinaikana.
Unia voidaan nauhoittaa suoraan elokuvaksi. Aivan muutaman vuoden sisällä tulemme elämään tilannetta, missä ihmisten unista voidaan luoda täysmittaisia elokuvia. Ajatus on todella mielenkiintoinen.
Esimerkiksi lapsien painajaisunien nauhoittaminen varmasti helpottaa ymmärtämään heidän nukahtamisvaikeuksiaan. Muutamassa vuodessa vanhemmilla on työkalu jonka avulla ymmärtää täysin lasten painajaiset ja niihin on helpompaa reagoida.
Monet myös ratkaisevat ongelmia unissaan. Voin vain kuvitella minkälaisia tuloksia saadaan kun huippupäteviltä tiedemiehiltä nauhoitetaan unia ja annetaan esimerkiksi huippuviritettyjen hermoverkkojen analysoida ne. Tiede on selvästi hyvin suuren murroksen äärellä!
Esimerkiksi kasvavan lapsen unien tallennus ja anlysointi antaa aivan uuden menetelmän kehittää koneellinen ihmisäly. Tekoälytutkijat saavat näiden nauhoitusten avulla täysin uutta ja ennen näkemätöntä materiaalia, uuden murskaavan tehokkaan tekoälysukupolven syntyminen tapahtuu vähintään 10 vuoden sisällä, luultavasti jo ennen.
Todella hienoa ja mielenkiintoista päästä näkemään tämän avaamat mahdollisuudet omana elinaikana.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ajatuspoliisi hieroo pieniä karvaisia käsiään. Valvontamyssy niitataan jokaisen kansalaisen päähän ja näin kansan aivotoimintaa voidaan valvoa keskitetysti, unia myöten. Valvontamyssy lähettää raportin ajatuspoliisin keskustietokoneelle. Kansa on ajatuspoliisin valvonnassa 24/7, eläköön tiede joka teki tämän mahdolliseksi!
Kai tuota monet valtaapitävät haluaisivat.
Pelottavaa kuinka pitkällä tiede on.
On kohtuullisen helppoa löytää jotakin korrelaatiota silmän havaitsemien hahmojen ja visuaalisen aivokuoren aktiviteetin kanssa, ja toistaa sama myös kesken unen. Mutta on valtavasti paljon vaikeampaa koota aivokuoren hahmoista oikeaa kuvaa, jonka voisi syntetisoida videosignaaliksi. Oletan, että homma ei ole hanskassa kymmeniin vuosiin. Homma on useita suuruusluokkaa vaikeampaa kuin semanttisen merkityksen luotettava poimiminen luonnollisen kielen tekstistä, joka sekin tehtävänä on vielä vuosien päässä, vaikka onnistumisen oireita on jo nähtävissä:
Esim:
http://www.powerset.com/
Tieteen kehityksen ehdottomat jarrut ovat luutuneissa käsityksissä reaalirajoitteista. En näe mitään syytä miksi tuo tekniikka ei voisi kehittyä kymmenessä vuodessa kaupalliseksi tuotteeksi. Ensimmäiset vahvat askeleet on otettu, jäljellä on enää tuotekehitysvaihe.
Ennustan että kymmenen vuoden sisään meillä on fyysinen tuote. Ei ole mitään syytä uskoa muuta.
Olisi mahdollista että 10v kuluttua voidaan viedä aivoihin nanoteknologialla toteutettuja elektrodi-implantteja, jotka poimivat sieltä esim miljoonan aksonin reaaliaikaisen tilan ja siirtävät tiedon valokuidulla pään ulkopuolelle analysoitia varten. Tämän verran (ainakin) tarvitaan näköaivokuoren tilan selvittämiseen. Tietojenkäsittelyongelma ei ole laitteistoratkaisun ongelmaa suurempi. Mutta tämä on hyvin kallista kehittelyä enkä näe siihen oikein riittävän myyvää business-syytä. Rahahanat on nykyään tiukalla..
"Joku muu kehitys", johon tässä rivien välissä viitataan, on työvoimavaltaista halvoilla tietokoneilla tapahtuvaa puuhastelua (vaikka erittäin tosissaan ja korkeatasoisia tieteellisiä metodeita noudattaen). Mutta sekin voisi toteutua esim jo 5v kuluttua, jos siitä tulisi business-tapaus, akateemisen puuhastelun sijaan. Mutta tämä kehitys edistyy ihan hyvin nykymoodillakin.
Halvan kehityksen aloilla on tapana edistyä nopeammin kuin ison rahan aloilla. Siksi esim avaruustutkimuskin on aika vähän 30v edistynyt (minä olen erittäin tyytyväinen siihenkin) ja suurten lupausten biotekniikka antaa odottaa läpimurtoaan (se kyllä tulee, esim keuhkoputken ja yläleuan kasvattaminen kantasoluista on jo kova tulos, pian sydän ja keuhkotkin onnistuvat).
Jaa. No saahan sitä ennustella, jos on perusteita, ja vaikkei olisikaan.
Jos täälä olisi enemmän vakionimimerkillä kirjoittajia, niin voisi joskus vertailla ennusteita. Nyt on turha 10v kuluttua kaivata nimimerkkiä "pahin este". Eli en pistä paljoakaan puskasta huutelijoiden möläyksille arvoa.
"semanttisen merkityksen luotettava poimiminen luonnollisen kielen tekstistä"
Onkohan tuossa mitään tarkkaa raja? Tämän haastattelun perusteella oletan että hakukoneet kyllä ymmärtää semantiikkaa, aika ovelasti.
http://areena.yle.fi/toista?id=1327346
Voitaisiin edelleen kysyä: Mikä on tekstin _oikeaa_ ymmärtämistä, mutta silloin oltaisiin taas väärillä jäljillä.
Tuossa linkissä puhuttiin semanttisesta avaruudesta jossa jokainen nettisivu sijaitsee siitä poimittujen avainsanojen mukaan. Tekstihaku on siis muutakin kuin merkkijonomatchausta....
Olisi kyllä helvetin näppärää jos jokainen rekkaisi nimimerkin. Ja vielä kun saisi jotkin kirjoittajat tällä tavalla blokattua, niin aina parempi.
Hauskaa vaan että nimim. Yusa vetoaa olkinukkeen... :)
Joo, luin jostakin keskustelua, jossa yksi kuukkelin suunnittelija kertoi kuukkelin algoritmeistä. Kyllä kysessä on tekoälysovellus, mutta semanttinen ymmärrys on vielä rajoitettua, vaikka tehdäänkin paljon enemmän kuin hakusanojen mätsäystä. Parempaa on olemassa ja tulossa.
Vaikkapa
http://www.powerset.com/
Kuuklen haku käyttää tosiaan muutakin kuin pelkkää sanan mätsäystä ja voisi tuota kai jonkulaisena tekoälyn alkunakin pitää, mutta semantiikkaa en oikein osaisi tuon algoritmin osaksi laskea.
Yleensäkin semantiikka annetaan *aina* ohjelmoijan toimesta. Ei se kone mitään "ymmärrä".
"Yleensäkin semantiikka annetaan *aina* ohjelmoijan toimesta."
Mitä tämä lause oikeastaan tarkoittaa? Mitä on "semantiikan antaminen"?
Aina kun tietokone prosessoi jotain tietoa se muunnetaan numeroiksi. Aina.
Esim. hakualgoritmit voivat toimia antamalla löytämälleen datalle jonkin pisteen jossain sopivan ulottuvuuden avaruudessa. Annetaan vaikka www-sivulle pisteitä sen mukaan mitä sanoja siellä ilmenee, missä sivu sijaitsee, mihin sieltä on linkkejä, mistä sinne on linkkejä yms. Tällainen tietokanta voidaan tallentaa matriisiksi ja tästä tietokannasta voidaan kaivaa jonkin sivun sijainti avaruudessa ja hakea sen lähistöltä muita sivuja. Tällöin on kehitetty metodi, jolla sivulle annetaan "semantiikka" ja tässä tapauksessa se voisi olla vaikka juuri tuo sijainti jossain sopivassa avaruudessa.
Pohjimmiltaan kyse on oikeastaan relaatioiden rakentamisesta. Otetaan jokin objektien joukko (sanoja, kirjoja, kuvia...), kehitetään jokin keino antaa objektia vastaava numero (tai piste jossain avaruudessa, se voidaan kuitenkin palauttaa numeroksi) ja sovitaan tämä numero vastaamaan objektia yksikäsitteisesti. Kun olemme saaneet eri keinoilla objektille numeron kehitämme jonkin etäisyysmitan, eli relaation, objektien välille ja tämä relaatio on sitä semantiikkaa mitä täällä tunnutaan viljelevän aika usein.
Muunnos objekti -> numero -> numeroiden välinen relaatio on aina ohjelmoijan tekemä.
Myönnän aina, jos selviää, että olin väärässä. Nyt olin. Mittaus tapahtui fMRI:tä käyttäen, eli siis aivokuvantamisella eikä millään elekrodeilla (jotka olisivat tarpeellisia, jos tutkittaisiin yksittäisiä aksoni-signaaleita). Minua hämmentää kyllä se, että tietääkseni fMRI:n resoluutio ei pääse vielä edes 100um tasolle, puhumattakaan yksittäisistä neurooneista. Testikuvat olivat varsin karkeita, 100 pixeliä, ehkä se myös selittää karkean fMRI resoluution riittämisen. Mutta joka tapauksessa upeaa tutkimusta.
Jo onhan ennenkin ollut puhetta fMRI:n käytöstä valheenpaljastuksessa ja kuulusteluissa. Ties vaikka CIA ja NSA jo käyttäisivät.
"Optically received images are converted to electrical signals in the retina and
treated in the brain's visual cortex.
In the recent experiment, the research group asked two people to look at 440
different still images one by one on a 100-pixel screen. Each of the images
comprised random gray sections and flashing sections.
The research group measured subtle differences in brain activity patterns in
the visual cortexes of the two people with a functional magnetic resonance
imaging (fMRI) scanner. They then subdivided the images and recorded the
subjects' recognition patterns.
The research group later measured the visual cortexes of the two people who
were looking at the word "neuron" and five geometric figures such as a square
and a cross. Based on the stored brain patterns, the research group analyzed
the brain activities and reconstructed the images of Roman letters and other
figures, succeeding in recreating optically received images."
http://www.yomiuri.co.jp/dy/features/science/20081211TDY01306.htm
"Pohjimmiltaan kyse on oikeastaan relaatioiden rakentamisesta."
Niin. Yksinkertainen indeksointi on hyvin alkeellista sellaista. Relaatiota voi aina tehostaa äärettömästi(?), siten että kaikki toisiinsa liittyvä "tieto" on lähellä toisiaan. Siis vaikka ajallisesti, laadullisesti ja toiminnallisesti läheiset asiat. Sekä sisäkkäiset ja vierekkäiset asiat. Ja myös "sekvenssisesti", jolla tarkoitan että tapahtumilla on esimerkiksi sama vuodenpäivä vuosiluvusta riippumatta, eli sama sijainti "toistuvan muodon" eri "aallossa".
> "Yleensäkin semantiikka annetaan *aina* ohjelmoijan toimesta."
>Mitä tämä lause oikeastaan tarkoittaa? Mitä on "semantiikan antaminen"?
"Muunnos objekti -> numero -> numeroiden välinen relaatio on aina ohjelmoijan tekemä."
OK. Siis "semantiikan antaminen" tarkoitti tässä yhteydessä sitä, että ohjelmoija on toteuttanut algoritmin, jota tässä kyseisessä tapauksessa, ja monissa muissa tapauksissa, käytetään.
Unohdetaan nyt se asia, että ko. tilastolliset algoritmit, jossa tekstistä poimitaan vertailukelpoinen "semanttinen" hahmo eivät todellakaan ole tekstin sisällön "ymmärtämistä", mutta tekstihaussa erittäin käytännöllistä. Nämä menetelmät osaavat kohtuullisen luotettavasti tunnistaa, käsitelläänkö kahdessa eri tekstissä samaa asiaa, ymmärtämättä mitään erityistä asin sisällöstä.
Twine ja Powerset ehkä pystyvät hieman parempaan, mutta kyllä niissäkin käytetään ohjelmoijan toteuttamia algoritmeja, joita järjestelmä ei itse osaa parannella.
Entä ihminen? Ympäröivän maailman hierarkisen toteutuksen, toiminnan ja myös kielen avulla maailmaa kuvaavan semantiikan ymmärryksen keskeiset algoritmit on toteutettu aivokuoren "cortical column" -rakenteissa. Yksilö itse ei ole niitä toteuttanut, eikä voi niitä (ainakaan lähitulevaisuudessa) muuttaa. Siten voisi myös edellisen tapaan sanoa, että "semantiikka annetaan *aina* evoluution toimesta".
Mutta ehkä se olisi, kuten alkuperäinenkin, asioiden yksinkertaistamista. Mutta voihan niin tehdä.
"Siis "semantiikan antaminen" tarkoitti tässä yhteydessä sitä, että ohjelmoija on toteuttanut algoritmin, jota tässä kyseisessä tapauksessa, ja monissa muissa tapauksissa, käytetään. "
Eikö kyse ollut tietokoneesta? Tietokoneessa ajetaan algoritmeja. Enkä myöskään viitannut mihinkään tilastolliseen metodiin. Yhtä hyvin sinne voi laittaa hermo- tai neuroverkon, wavelet-mallinnuksen, itsejärjestyviä karttoja, mitä vain. Ei sillä ole väliä kunhan pysytään tietokoneessa.
Ihmisaivoista en osaa sanoa. Tuntuisi kuitenkin että semantiikka on (ainakin) osaltaan kulttuurillinenkin eikä pelkästään luonnon tarjoama.. sanoisin luonnon antavan työkalut objektien hahmottamiseen ja yhteisön niiden lajitteluun (semantiikkaan).
"ihmisaivoista en osaa sanoa. Tuntuisi kuitenkin että semantiikka on (ainakin) osaltaan kulttuurillinenkin eikä pelkästään luonnon tarjoama.. sanoisin luonnon antavan työkalut objektien hahmottamiseen ja yhteisön niiden lajitteluun (semantiikkaan)."
Juuri niin. Minä vain rinnastan nämä kaksi tilannetta. Pystyäkseen rakentamaan semantisen, sisäisen mallin sensomotoriselle kokemukselleen ulkomaailmasta ihminen tarvitsee luonnon antamia työkaluja, neuraalisia algoritmejä, joista merkittävä osa on perinnöllisiä, osa opittuja, kulttuurievoluution tuottamia.
Minä näen aivan vastavan tilanteen tietokonejärjestelmän kanssa, jossa ihminen, ohjelmoija on toteuttanut osan algoritmeistä, ehkä osan semantiikkaakin, mutta merkittävin osa semantiikasta opitaan. Tällä asetelmalla tietokonejärjestelmien semanttinen suorituskyky paranee pikkuhiljaa. Minusta tuntuu, että "semanttiset teknologiat" ehkä ovat jonkinlaisen läpimurron kynnyksellä.