Jokainen psykiatrian kynsiin joutunut tietää sen olemuksessaan, että heille on tehty jotakin todella pahaa psykiatrisesti, jota he vain eivät osaa pukea sanoiksi. Kyse on vähän samasta kuin raiskaus fyysisellä puolella tai pedofilia lasten kohdalla. Psykiatrian suorittama henkinen raiskaus on kuitenkin noita edellisiä paljon pahempi ihmisoikeusloukkaus (jota on vaikea sanallisesti edes kuvata). On todella hirvittävää, että kukaan ei tahdo edes puuttua asiaan, vaan toiminta jatkuu kenenkään estämättä. Psykiatria täytyy saada välittömästi valtiollisen hoidon piiriin, jotta lakimuutokset saadaan aikaan ja ihmisen mieli vapautetuksi psykiatrisen pahan siteistä (diagnooseista), joilla ihmiset on kahlittu pois elämästä.
Eikö kukaan todellakaan tajua
mistä psykiatriassa on kysymys
191317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen ollut suljetulla osastolla hoidossa itsemurhayrityksen jälkeen eikä minua kukaan yrittänyt raiskata. Mistä oikein puhut?
Psykiatrin puhuttelut, psykologin tekemät testit. Pakkohoidot 1kpl. Ehdotetut sairaalahoidot. Kymmenien vuosien hoitsulla käyminen, välillä psykiatrilla joka ei ollut mikään mukava ihminen. Vieläkin kuvittelen puhuvani heidän kanssa (riitelen mielessäni) en unohda. Mutta nyt olen totaalisen vapaa kun potkastiin ent mielenterveystoimistosta pois. No on eläkkeellä parempi olla kuin pitkäaikaistyötön. Mutta eräs tärkeä ihmisoikeus meni. Ja se kalvaa vieläkin ja kai elämän loppuun asti.
lääkäri,joka erikoistuu psykiatriaan,hakeutuu ko.alalle tiedostamattaan.Yleensä he vastaavat kysymykseen,milloin päätit,että sinusta tulee psykiatri,seuraavasti."Minulle tuo ammatti oli itsestäänselvyys jo lapsena".Aivan niin jo lapsesta asti he ovat olleet valmiina astumaan lääketieteelliseen ja samantien psykiatrian erikoistumisvaltaväylälle.
Miksi joku ammatti kiehtoo toisia enemmän kuin taas toisista henkilöä?Hyvä kysymys.Lääkärit ovat kautta aikojen olleet ylitse muiden.Ts.heitä on aina kunnioitettu,koska he ovat kunnioitusta vaatineet.Kunnia,maine ja raha.Siinä pyhä kolminaisuus.Lisätään vielä valta,niin päästään pykälän verran ylöspäin.
Tuskinpa on kysymyksessä mikään psykiatrinen raiskaus,en uskokaan.Minusta tuollainen ajatus on huuhaata ja täydellistä puppupuhetta.Lääkärit erikoisalasta riippumatta ovat persoja rahalle.Mitä enemmän tienaan sen parempi lääkäri olen.Samalla tavalla kuin lakimiehet kilpailevat asiakkaistaan ja palkoistaan,niin toimivat lääkäritkin,vaikka luulisi heidän pääasiassa olevan ihmisten auttajia.
Psykiatrinen raiskaus on väärä sana.Parempiakin löytyy.Mitä se on kun viedään sairaamman ja heikomman rahat.Päivystyskäyntiä ja apua ei lääkäriltä saa,jos ei ole ojentaa rahaa.Oletteko sitä tienneet.????Tämä nyt olikin ihanuusi asia,mutta kunhan tuli mainittua.
Terveydenhuollon ammattihenkilön yleiset velvollisuudet
15 §
Ammattieettiset velvollisuudet
Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.
Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.
Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua.
ja hah.Olisitpa nähnyt.Olin itse menossa lääkärini vastaanotolle,joka on eka kerroksessa tavallisessa kivitalossa keskikaupungilla.Rakennus sijaitsee juuri risteyken kulmalla.Rysäys ja pamaus,niin kaksi autoa ajoivat päin.En tiedä kuuliko lääkärini,mutta kuulemmatta ei olisi voinut olla.
Astuin kiireesti vastottohuoneeseen ja sanoin,että risteyksessä on kolari.Kaksi autoa menivät päin ja auton sisällä on ihminen loukkaantuneena.
Lääkäri katsoi minua ja jatkoi sairaskertomusten lukua.Aijaa oli kommentti ja ei ottanut asiaani kuuleviin korviinsa.Ei edes mennyt ikkunasta katsomaan,vaikka kolarin ja lääkärin välillä oli vain yksi seinä.Seinän ja kolariautojen väli oli noin 3 metriä.Jotta silleen.Kesti jonkun aikaa ennenkuin ambulanssi tuli paikalle,mutta lääkäriltä ei jalka noussut.Istui kuin ellun kana.
Tajuton mieshenkilö kiidätettiin sairaalaan ja vieressä istunut nainen myöskin.
Sanoin lääkärilleni suorat sanat.Oli viimeinen kerta,kun käväisin ko lääkärillä ja tuostakaan kerrasta en antanut maksua perustellen,että minun sairauteni ei ole niin akuuttia hoito vaativaa kuin kolmen metrin etäisyydellä olevassa kolariautossa olevalla tajuttomalla miehellä.
mutta entäs sitten ne terapeutit? Vaikka saisi Kelna korvauksen terapialle, niin omavastuu osuus tulee miltei mahdottomaksi maksaa terapeuttien hurjien palkkojen takia. Eikö ole väärin, että joudun maksamaan kuukauden ansioni terapian omavastuuosuutta? Terapeutin tuntitaksa on puolet kuukauden tuloistani ja kuitenkin hän kehtaa lipsua aikatauluissa ja jättää aikoja perumatta!
-
Eikö sinullekaan ole kukaan kertonut, että asuinkuntasi (käytännössä sairaanhoitopiiri) on velvollinen järjestämään ja tarjoamaan sinulle tarvitsemasi hoidon - myös psykoterapian.
Vai onko sinuakin julkisessa terveydenhuollossa kusetettu sanomalla, että "meillä ole mahdollisuutta tarjota psykoterapiaa ja ainoa tapa sen saamiseen onkin hakea KELA:n harkinnan varaista psykoterapiatukea, mutta me kyllä voimme kirjoittaa sinulle täältä B-lausunnon sen hakemista varten"?
Hyvin usein noin tehdään eikä psykoterapian tarvitsijalle hiiskuta puolella sanalla siitä, että julkinen sektori on hoitovelvollinen, eikä laissa ole mitään poikkeusta psykoterapian kohdalla vaan sitäkin pitää kaikille psykoterapian tarpeessa oleville tarjota.
Edes raha- tai resurssipula ei ole laillinen syy jättää hoito järjestämättä.
jota lääkärit harjoittavat? Ymmärsin jollain tapaa mitä tarkoitit. Itse olen sitä mieltä että psyk puolelle hakeudutaan töihin kun itsellä on jokin sisäinen konflikti ratkaisematta. Vastauksia etsitään potilas tapauksista ja kirjallisuudesta. Kysymys ei ole siis ensisijaisesti potilaan auttamisesta tai ymmärtämisestä, tietysti sitäkin voidaan näytellä. Diagnoosit ja pilleripurkit ei auta ketään. Sanoisin julkisella puolella psykiatrit ei varmaan pärjäis missään muissa lääkärin hommissa. Tänä päivänä pitkän ja tuskaisen tien kulkeneena ja elämän pahuutta aika lailla nähneenä, uskon antibiootteihin, rokotuksiin ja kirurgin veitseen. Mitään arvoa en pysty antaamaan julkisen puolen suojatyöpaikkojen edustajille.
Ihmisen täytyy saada säilyttää itsensä itsellään, jota ei saa varastaa ihmiseltä pois. Psykiatria kuitenkin tekee maailmassamme vaikuttavista asioista ja voimista ihmisten henkilökohtaisia ongelmia omilla diagnooseillaan. Diagnooseilla psykiatria siirtää maailmassamme olevan pahan yksittäiseen ihmiseen ja näin ristiinnaulitsee viattoman syyllisenä koko maailman pahuuteen. Eihän kukaan tuollaista taakkaa voi kestää, että otetaan oma persoonallinen oleminen psykiatrian avulla pois ja laitetaan psykiatristen diagnoosien avulla koko maailman synnit ja sairaudet viattomien ihmisten kärsittäväksi. Kaikki psykiatriset diagnoosit on kiellettävä ja tunnustettava koko maailman pahuus ja ongelmat yhteisinä ongelmina, joita ei saa kaataa kenenkään yksittäisen ihmisen kärsittäviksi. Edelliseltä pohjalta psykiatria muuttuu ketään leimaamattomaksi osaksi muuta terveydenhuoltoa, jolloin jokainen ihminen saa ja voi säilyttää itsensä omanlaisenaan. Nykytilanteessa psykiatrinen diagnoosi riitauttaa ihmisen sisäisen maailman, eli vaikka haluat säilyttää oman itseytesi, niin psykiatrinen diagnoosi riitauttaa sinun mielesi tuon diagnoosin avulla ja näin sinulle tulee elinikäinen ongelma, jonka aiheuttaja on itse psykiatria.
Psykiatriset diagnoosit ovat lainvastaisia sopimuksia, joilla syyttömät (ihmiset) tehdään syyllisiksi (vailla ihmisyyttä oleviksi). Mikäli rikoslain puolella viaton ihminen syyllistettäisiin murhaan ja kun tuo viaton ihminen kieltäisi kaiken, niin psykiatrit sanoisivat tuomareille, että murhan kieltäminen on selvä merkki murhaajasta. Viaton henkilö olisi edellisen perusteella aivan mahdottomassa ja ulospääsemättömässä tilanteessa, eli hänellä olisi kaksi vaihtoehtoa, joiden kummankin perusteella hänet tuomittaisiin (eli tunnustaa sellaista, johon hän ei ole syyllinen ja jos ei tunnustaisi, niin psykiatrisen lausunnon perusteella hänet sitten todettaisiin syylliseksi). Tietenkään viaton ei voisi tunnustaa olevansa murhaaja, eli tällöin syylliseksi toteaminen tapahtuisikin psykiatrisin perustein. Mikäli oikeus-saleissa todellakin alettaisiin käyttää psykiatrisia metodeja, niin silloin kaikki viattomat tulisivat tuomituiksi joka ainut ja ikinen kerta, koska eihän kukaan kovin helposti suostuisi tunnustamaan omakseen sellaista, mikä on jonkun toisen aiheuttamaa!
Näin ollen psykiatriassa on todellakin kysymys mielettömästä mielivallasta, jollaista ei voisi kuvitellakaan oikeus-saleihin päättämään ihmisten todellisista kohtaloista. Näin ollen psykiatria voi tutkia ihmiselämään liittyviä ongelmia vain ja ainoastaan yleisellä tasolla, mutta se ei voi antaa raskauttavia lausuntoja yksityis-ihmisistä sillä tavoin, että se tekee viattomista kansalaisista syyllisiä koko maailman rikoksiin!
Miten sinä toimisit pakkohoidossa olevien potilaiden kanssa?
Tuon kirjoittaja on ehkä ollut itse pakkohoidossa, mutta ei koe sairaudentuntoa siltikään. Minulle psykiatrinen diagnoosi oli toisaalta helpotus, sillä lopulta selvisi kaikkien ihmeellisten ja elämääni haittaavien oireiden syy ja nimi. Oikean diagnoosin avulla saan oikeanlaista hoitoa. Ehkä edellisen viestin kirjoittaja on vielä enemmän vinksahtanut kuin minä. Kun ihminen on tarpeeksi vinksahtanut, mikään järkevä puhe ei häntä auta. Hän elää omissa todellisiksi kokemissaan harhoissa, omassa ihmeellisessä maailmassaan, joka hänelle on totuus ja todellisuus. Kaikki muut ja muiden todellisuus ovat hänen mielestään omituisia ja tämän puhun kokemuksestani, sillä olen seurannut harhaisen ihmisen elämää läheisen roolissa.
Pakkohoitohan ei toteudu, jos potilas ei ole vaaraksi itselle tai/ja muille. Kun suisidaalisuudesta on päästy eroon, myös pakkohoidosta on päästy pois. Jäljelle ovat voineet jäädä psykoosi ja tulokseton avohoito. Näiden potilaiden mielestä psykiatria ei ehkä ole paras ratkaisumalli.
Tämän kysymyksen voisi jättää auki kaikille pakkohoidossa olleille.
"Tuon kirjoittaja on ehkä ollut itse pakkohoidossa, mutta ei koe sairaudentuntoa siltikään."
Saat tuon kuullostamaan siltä kuin olisi aivan oikein että pakkohoitoa käytetään niin kauan että psykiatrian uhri tunnustaa olevansa sairas, ja että se olisi vielä kaiken lisäksi ihan hyväksyttävä tapa kiduttaa ja rangaista niitä jotka on jo muutenkin henkisesti nujerrettu. Ole itse ihan rauhassa mielisairas ja anna pois ihmisoikeutesi, mutta et viitsisi tuomita niitä mieleltään järkkyneitä jotka eivät ajattele kuten sinä, jotka haluavat säilyttää ihmisarvonsa ja itsemääräämisoikeutensa.
"Hän elää omissa todellisiksi kokemissaan harhoissa, omassa ihmeellisessä maailmassaan, joka hänelle on totuus ja todellisuus. Kaikki muut ja muiden todellisuus ovat hänen mielestään omituisia"
Nänhän me kaikki elämme. Ei tairvitse muuta kuin alkaa keskustelemaan ihmisten kanssa, niin heti ilmenee eriäviä mielipiteitä, käsityksiä, elinympäristöjä, maailmankatsomusta ja yms. ajatusmaailmaa. Ihminen elää suurimmaksi osaksi harhojensa maailmassa. Esimerkiksi tämä suomi24 osoittaa sen, että ihminen voi olla ulkonäöllisesti saman muotoinen, mutta muilta osin kuin eri eläinlajia. Ihminen voi olla esim. kuollut, vaikka elävältä näyttäisikin.
Aivokuolemalla tarkoitetaan tilannetta, jossa aivojen toiminta on peruuttamattomasti loppunut, vaikka sydän ja verenkierto vielä toimivat. Aivokuolleen henkilön aivotoiminta on peruuttamattomasti ja täydellisesti lakannut, jolloin tämä on Suomen lain mukaan kuollut.
Ihmisten luomia ajattelumalleja:
Sosiaaliseen integraatioon vaikuttavat ryhmässä. syntyneet normit, roolit & statukset. Normit: yhteinen käsitys sopivasta ryhmäkäyttäytymisestä.
Etiikka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka
Moraali
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali
Standardi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Standardi
Jne.
Ihmisiä on maailmassa 6,4 miljardia ja maailmassa on 217 itsenäistä valtiota kuudessa maanosassa.
Suomalainen normi elämäntapa on yksi monesta ja ihmisen elämä yksi 6,4 miljardista.
Vaikka ihminen kuinka haluaisi kuvitella elävänsä oikeaoppista elämää, niin siitä huolimatta myöskin muut ajattelevat elävänsä samanlailla oikeaoppista elämää.
Ihmisen elämästä ei tule kyllä mitään, jos täytyy ensin ajatella mitä muut ihmiset ajattelevat. Turha luoda itselle harhaluuloja ja kuvitteelisia oikea väärä minä kuva asetelmia Esim. naapurilla on uusi autoa tai minulla on uusi auto. Sosiaalinen status: arvostus, kunnioitus tai arvovalta on yksilön luoma harhaluulo, mielihyvän, tekemisen, olemisen tarkoitus.
Tässä vaiheessa ja ajankohdan huomioon ottaen sinulle voisi hyvin sanoa: Puhu pukille - omasta puolestasi. En pidä sinua kuitenkaan tonttuna, sillä tiedän, että pukin tamineiden takaakin löytyy oikea ihminen! Me oikeat ihmiset (lihaa ja verta ja henkeä) uskomme itseemme ilman naamareitakin, eli meidän elämämme ei tarvitse lahjattomia joulupukkeja, eikä ammattitaidottomia psykiatreja, vaan meidän elämämme tarvitsee lähimmäisyyttä. Lähimmäisyydessa juopuneet pukit eivät pääse tallomaan perheen pienimpiä, eivätkä ammattitaidottomat psykiatrit pääse sysäämään yhtään kansalaista yhteiskunnan ulkopuolelle häpeämään omaa itseyttään ja ihmisyyttään! Häpeämättömästi totean; Ollaan ihmisiksi ihmisille.
”Pakkohoito” pitäisi järjestää Las Vegasin kaltaisiin huippuhotellikylpylöihin, jossa asiakas ja hänen hyvinvointinsa olisivat pääosassa (myönteisen huomion kohteena). Tokihan tälläinen huippuhoito saisi niin sanotut ”normaalitkin” ihmiset tölväilemään siihen malliin, että pääsisivät tuonkaltaiseen ”pakkohoitoon”. Näin tämä niin sanottu negatiivinen epäkohta ”pakkohoito” muuttuisi positiiviseksi ja hyväksyttäväksi kaikkien suomalaisten silmissä, johon pyrittäisiin kaikista ikäluokista ja yhteiskunnallisista asemista. Kaiken pitäisi kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen, eli ei olisi olemassa mitään pakkoruotsin kaltaista yhteiskunnallista velvoitetta, vaan jokainen voisi kotonaan tutustua kaikessa rauhassa mainosesitteistä mitä ”pakkohoito” kulloinkin sisältää. Edellisen kaltaisia pakkohoitovelvotteita voisi olla kerran tai kahdesti vuodessa, mutta ajankohta olisi tietenkin kansalaisen itsensä päätettävissä.
Psykiatria on yksi meidän yhteiskuntajärjestelmän normeista. Jos ette ole vielä ymmärtäneet, niin elämämme perustuu standardeihin ja normeihin yms. Esimerkiksi työtön tai nuori voi olla syrjäytynyt yhteiskunnasta, jos hän poikkeaa normeista. Tälle ajattelutavalle ei mahda mitään, on vain sopeuduttava ja noudattava kaikkea mitä ympärilläme näemme ja kuulemme.
Itse olisin mielummin elänyt elämäni 1700-1800 luvulla. Silloin sai vielä itse päättää omista asioista ja byrokratia yms. oli olematonta. Nykyään on yksi tie jota pitkin on kuljettava.
oletko scientologi?