tälläkin hetkellä meitä seurataan tuolta ylhäältä miten me eli heidän aikaan saannos on näinkin kehittynyt. sama kun katselet muurahaisia isossa lasiakvaariossa niin me olemme samassa tilanteessa.
koko tämä "avaruus" alue on rakenettu niin isoksi että me emme pääse tai löydä tietä täältä pois.
ne tekivät dinosaurukset ja varmasti monia muitakin ennenkun keksivät meidät ja huomasivat että tämä teoria toimiikin ja nämä solut osaavat kehittyä. meistä rakennettiin seksuaalisia jotta lisääntyisimme paljon.
tämä projekti on varmasti niille kallis ja koko tämä projekti ollut pitkän ajan tulos.nämä tyypit seuraavat meitä ja suojelee ettei meille mitään tule tapahtumaan, meteori mikä lähestyy on myös heidän tekele ja lähetetty juttu,haluavat tietää mitä me jo osataan ja pystytään tekemään. koskaan se ei kuitenkaan ikinä tule osumaan.
meidät eli koko universumin on luonut nämä viisaat tyypit tuolla ulkopuolella olemme kuin muurahaiset pienessä tutkimuspullossa
koko tämä "avaruus" alue on rakenettu niin isoksi että me emme pääse tai löydä tietä täältä pois.
ne tekivät dinosaurukset ja varmasti monia muitakin ennenkun keksivät meidät ja huomasivat että tämä teoria toimiikin ja nämä solut osaavat kehittyä. meistä rakennettiin seksuaalisia jotta lisääntyisimme paljon.
tämä projekti on varmasti niille kallis ja koko tämä projekti ollut pitkän ajan tulos.nämä tyypit seuraavat meitä ja suojelee ettei meille mitään tule tapahtumaan, meteori mikä lähestyy on myös heidän tekele ja lähetetty juttu,haluavat tietää mitä me jo osataan ja pystytään tekemään. koskaan se ei kuitenkaan ikinä tule osumaan.
meidät eli koko universumin on luonut nämä viisaat tyypit tuolla ulkopuolella olemme kuin muurahaiset pienessä tutkimuspullossa
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ei ole uusi ajatus. Tuota sanotaan uskonnoksi.
Milläs todistat tuon, vai onko vaan mutu-tuntumaa, niinkuin uskonnot mielestäni ovat.
on 42!
Asiaa on paljon pohdiskeltu monelta kantilta.
Parasta analyysia on mielestäni "simulaatio argumentti".
http://www.simulation-argument.com/
Sen mukaan voidaan perustellusti väittää, että on todennäköisempää että parhaillaan elämme simulaatiossa kuin että emme elä.
Tietysti saa ihan vapaasti määritellä sanojen merkitykset niin, että kaikki mistä ei ole suoranaista näyttöä on hihhulointia. Mutta silloin on aina muistettava mainita näistä sanojen (uus-) merkityksistä.
Tämäpäs oli mielenkiintoinen ja erinomainen argumentti. Pitääpä alkaa pohtia :P
Kyse tuossa on siis _filosofista_ perusteluista. Puhtaasti rationalistisella argumentaatiollahan voidaan "perustellusti" väittää todeksi vaikka solipsismi tai kreationismin mukainen maailman synty.
Mutta se ei kuitenkaan vielä tarkoita että ajatuksessa olisi yhtään mitään järkeä ja ajatus "romahtaa" oman älyttömyytensä painosta pienestäkin empirian hipaisusta:-)
Sama pätee tuollaisiin simulaatio-hörhöilyihin eli kannattaa aina muistaa että kyse on vain ja ainoastaan ajatusleikeistä, ei mistään muusta.
Varsinkin väitteet "todennäköisyyksistä" ovat tyylipuhdasta huuhaata. Asiaan ei liity yhtään mitään sellaista jonka avulla todennäköisyyksiä voisi edes yrittää laskea tai edes arvailla.
minä mietin itseasiassa kaikista teorioista ihan samaa.
maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksestä?
en usko että se on ihan noinkaan(mutta en tiedä miten se on)
mitä oli ennen alkuräjähdystä?
mihin maailmankaikkeus päättyy?
on paljon kysymyksiä joista ei tiedetä ja on paljon vastauksia jotka on mennyt metsään ja tulee meneemään.
en voi sanoa että emme ole simulaatio.
se on yhtä hullu ajatus kun kaikki muutkin kun ei ole varmuutta.
me ihmiset olemme luoneet itse jo simulaatioita.
on habboa,second lifea,homea ja vaik minkälaisia.
minkälaisia nämä simulaatiot on 1000 vuoden päästä?entäs 50 000 vuoden päästä?
secon life vuonna 52 009 näyttää varmaa hieman erilaiselta kuin nyt?
ehkä juuri tältä miltä se nyt tässä kirjoittaessani näyttää.
ei voi tietää.
ja se alkuräjähdys,voihan sekin olla simulaatio.
"Sen mukaan voidaan perustellusti väittää, että on todennäköisempää että parhaillaan elämme simulaatiossa kuin että emme elä."
Rohkea väite. Voisin itsekin kirjoittaa 50 sivua soopaa ja laittaa sinne sekaan johtopäätöksen että "ja näin on todennäköistä että appelsiinit ohjaavat ajatuksiamme". Ilman järkeviä perusteluja, määritelmäkikkailujen kanssa tai ilman, kyseessähän on hihhulointi.
Hihhuloinnin perustahan monesti on se, että ensin keksitään joku ajatus (joka keksijän vajavaisuudesta johtuen on lähtökohdiltaan epälooginen). Sitten ruetaan kikkailemaan ajatuksilla, määritelmillä ja sanaleikeillä tukemaan omaa "mullistavaa ideaa". Pian onkin puhelinluettelon kokoinen opus valmis jossa todistellaan tai vähintään osoitetaan oma näkemys "todennäköisemmäksi".
Hyvä juttuhan on että hihhulit toimivat usein saman kaavan kautta ja heidät on helppo tunnistaa.
"Puhtaasti rationalistisella argumentaatiollahan voidaan "perustellusti" väittää todeksi vaikka solipsismi tai kreationismin mukainen maailman synty...ajatus "romahtaa" oman älyttömyytensä painosta pienestäkin empirian hipaisusta:-)"
Ei se ihan noin ole... Brittiläisessä empirismissä näkyy taipuvaisuutta simulaatioargumenttiin, esim tässä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/George_Berkeley#Filosofia
"on todennäköistä että appelsiinit ohjaavat ajatuksiamme"
Vain söisitkö harmaita appelsiineja?
"Ei se ihan noin ole... Brittiläisessä empirismissä näkyy taipuvaisuutta simulaatioargumenttiin, esim tässä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/George_Berkeley#Filosofia"
Sinä taas joku suomiwikin kirjoittaja on runoillut omiaan, mitä hittoa "ääri empirismi" muka tarkoittaa??
Berkeleyn ajatukset koskivat epistemologiaa eikä häntä voi nimittää empiristiksi oikein millään tavoin mielekkäästi vaan hän oli kyllä selkeästi idalisti. Hänhän kielsi mahdollisuuden saada aistimustietoa materiasta.
Ja Berkeleyn omassa ideaopissa oli lisäksi se hiukkapikkuisen hankala ongelma että se ei toiminut ilman Jumalan olemassaoloa :-)
"maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksestä?
en usko että se on ihan noinkaan"
Kun kyse on todellisuuskäsityksestä, niin tieteellinen menetelmä on paras mahdollinen keino saada luotettavaa tietoa. Mutta samalla kannattaa tehdä itselleen selväksi tieteellisen tiedon luonne. Se ei ole tarkoitettu lopulliseksi, absoluuttiseksi totuudeksi.
Jos sellaista idealismia kaipaa, niin suosittelen lähintä uskontoa.
"en voi sanoa että emme ole simulaatio"
Kyllä voimme koska väite että olemme simulaatio on tarpeeton jotta asiat olisi mahdollista selittää. Ja kuten jo Occam aikoinaan totesi jotain siihen malliin jotta tarpeettomia asioita ei tarvitse lisäillä selityksiin.
Lisäksi tuollaisen negatiivisen väitteen osoittaminen vääräksi on tunnetusti vaikeaa. Emmehän voi myöskään sanoa että Jumala ei luonut maailmankaikkeutta tänä torstai aamuna sen näköiseksi että se näyttää 13,7 miljardin vuoden ikäiseltä.
Todista vaikka että niin ei ole asia.
"Hänhän kielsi mahdollisuuden saada aistimustietoa materiasta."
Vain tarkennan että Berkeleyn maailmankuvaan ei varmasti kuulunut selkeää materia-käsitettä, niin tuskin hän olisi kieltänyt noin...
Nick Bostromin alkuperäiset perustelut (yhteenvetona) olivat siis seuraavat:
Vähintään yhden seuraavista väitteistä täytyy pitää paikkansa:
1. Niiden ihmisen tason saavuttaneiden siviilisaatioden joukon osuus, jotka saavuttavat "posthumaanin tason", on hyvin lähellä nollaa.
2. Niiden ihmisen tason saavuttaneiden siviilisaatioden joukon osuus, jotka ovat kiinnostuneita toteuttamaan "esi-isäsimulointeja" (simuloimaan maailmoja ja yhteiskuntia), on hyvin lähellä nollaa.
3. Niiden ihmisen tason saavuttaneiden siviilisaatioden joukon osuus, jotka elävät simulaatiossa, on lähellä yhtä.
Näitä väitteitä edeltävät pitkät ja yksityiskohtaiset perustelut. Olisin kiinnostunut kuulemaan missä pahimmat virheet löytyvät.
http://www.simulation-argument.com/simulation.html
Siis perustelut löytyy varmasti. On makuasia, ovatko ne vakuuttavia, mutta niiden lonkalta toteaminen hörhöilyksi, ilman omia perusteluja nyt ei ole vakuuttavaa. Arvaan, että tuo ykkösväite otaksutaan todennäköisimmäksi. Mutta millä perusteella? Uskonvaraisilla?
Tuo empirian korostaminen on minusta aina ollut hölmöä: "mitä en itse näe, sitä ei voi olla olemassakaan" ("ja vaikka näkisin, se on todennäköisesti hallusunaatio"). Ahdasta ajattelua.
Ja tottakai kyseessä on "vain" ajatusleikki. Mutta ei ahdasmielisille, vain meille muille.
"Voisin itsekin kirjoittaa 50 sivua soopaa ja laittaa sinne sekaan johtopäätöksen että "ja näin on todennäköistä että appelsiinit ohjaavat ajatuksiamme". Ilman järkeviä perusteluja, määritelmäkikkailujen kanssa tai ilman, kyseessähän on hihhulointi."
Onnittelen! Ole kehittänyt aukottoman metodin, jolla voit vesittää mitkä perustelut tahansa. Eikä sinun itsesi koskaan tarvitse perustella mitään.
Empirismiäkin tässä nyt tarvittaisiin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tabula_rasa
"John Locken empirismissä tyhjällä taululla tarkoitetaan tietoteoreettista ajatusta siitä, että ihmiset tulevat maailmaan ilman synnynnäisiä prosessointisääntöjä havaintomaailmalle. Ymmärrys muodoista, väreistä, kausaliteetista tai moraalista syntyy puhtaasti kokemusten ja havaintojen perusteella. Näin ollen ihmisellä ei ole synnynäistä apriorista tietoa."
Tälläinen teoria oli jo 1600-luvulla...
Tietokonevertauksena ymmärrän näin: Empirismi väitti että tieto on muistia, rationalismi väitti että se on laskentatehoa.
"Posthumaanin" tason saavuttaneiden sivilisaatioiden määrä ei ole mikään perustelu vaan perusteeton arvaus, ja tuskin tuossa edes sitäkään, vaan vain pelkkä hatusta vetäisty lähtökohta filosofiselle argumentille.
Edes elämän esiintymisestä Maapallon ulkopuolella voi esittää vain todennäköisyyksiin perustuvia arvailuja ja niihinkin kannattaa suhtautua varovaisesti koska elämän esiintymisen reunaehtoja ei vielä tunneta kovinkaan hyvin.
Ja mitä kehittyneemmästä elämästä on kyse, sitä mahdottomampaa sen esiintymistodennäköisyyden arvioiminen on.
Samoin väite että ihmiskunta todennäköisesti kuolee sukupuuttoon ennen kuin tavoittaa "posthumanistisen" sivilisaation tason on hatusta vetäisty väite. Kukaanhan ei tiedä mitä tuollainen "posthumanistinen" sivilisaatio tarkoittaa käytännössä yhtään sen paremmin kuin kukaan osaa sanoa mitään järjellistä teknologisen sivilisaation eliniästä.
Mutta ihan mitä tahansa tietenkin voidaan aiheesta väittää.
"Tuo empirian korostaminen on minusta aina ollut hölmöä: "mitä en itse näe, sitä ei voi olla olemassakaan""
Kyse ei ole tuollaisesta. Vaan maailmanselitysten ja teorioiden falsifioitavuuskriteeristä, teorioiden vahvistamisesta havainnoin ja havaintojen verifoitavuudesta. Eli sen minkä itse näen, pitää myös muiden voida nähdä. Jos niin ei ole, niin omat havaintoni ovat kyseenalaisia.
Jos on tarkoitus esittää ontologisia, todellisuuden olemukseen, liittyviä _perusteltavissa_ olevia väitteitä niin silloin pelkkä rationalistinen filosofointi ei riitä. Jos kyse on abstraktioiden "maailmoista", matematiikasta ja logiikasta, niin vain silloin asia on toinen.
"Ja tottakai kyseessä on "vain" ajatusleikki. Mutta ei ahdasmielisille, vain meille muille."
Joo, mutta kannattaa tarkistaa ettei mieli ole niin avoin, että aivot valuvat ulos.
Ajatusleikit ovat hauskoja ja hyödyllisiä, mutta jos on vaikeuksia erottaa väitteet ja perustelut toisistaan, niin silloin sellaisia kannattaa välttää.
Uskontohihhuleiden kreationismikin on hauska ajatusleikki ja sen puolesta voidaan rationalistisesti argumentoida mutta sitä ei silti voida perustella olevan totta. Sama vika näissä puhtaasti filosofisissa maailmanselityksissä.
Minusta simulaatioargumentti on nykyään ajattelevan ihmisen yleissivistykseen kuuluva ajatusleikki, jonka perusteet, heikkoudet, vahvuudet, analogiat ja erot muihin maailmanselityksiin ym tulisi ymmärtää. Riippumatta siitä, minkä todennäköisyyden subjektiivisesti asettaa väitteen todellisuudenmukaisuudelle.
Ihan samaan joukkoon kuuluu "Kiinalainen huone". Sekin on "vain" kömpelö ajatusleikki, mutta se kannattaa ajatella omien kykyjensä mukaiseen päätepisteeseen (ja palata siihen uudestaan kun on uutta ymmärrystä).
Aiheella ei ole yhtään mitään tekemistä yleissivistyksen kanssa. Kyse on vain ja ainoastaan filosofisesta paskanjauhannasta.
Ei tällaista voi roskaksi suoraan kategorisoida. Olet itse jämähtänyt tieteellisten metodien maailmaan näkemättä asioita syvempää.
Yusa on kommentoinut palstalla monesti päättömiä asioita esim. siitä mihin tekoälytutkimus on menossa ja heittänyt ennusteita ymmärtämättä edes kaikista alkeellisimpia reaalisia rajoitteita. Tämä on roskaa. Se ei ole roskaa, että koittaa kehitellä uusia ajatustapoja tai pyörittelee eri asioita filosofisesti. Se on roskaa, jos koittaa tuputtaa yhdeltä pohjalta lähteneitä ajatuksia toiseen ajatuspiiriin (sohvalta kuvitteellisilla oletuksilla lähtenyttä ennustusta tieteelliselle foorumille).
Esim. matematiikassa filosofia on ollut hyvin oleellisessa osassa. Aksiomaattinen järjestelmä on syntynyt hiljalleen Fregen, Wittgensteinein ja muiden *ajattelijoiden* työn tuloksena. On aika röyhkeää lajitella tällainenkin työ roskaksi tai filosofiseksi paskanjauhannaksi, kuten nyt teet.
Monesti on myös kiva kategorisoida erilaiset esitetyt teoriat roskaksi, koska se edellyttää jotain "uskonnoksi" lajiteltua. Samalla kuitenkin unohdetaan että myös tieteellinen maailma lähtee aivan vastaavista dogmeista liikkeelle. Vertaisarviointi yms. metodit ovat kuitenkin lopulta vain kehitettyjä työkaluja ja tieteen kantavuus on näiden perusmetodien kantavuutta. Jos ID-teoria, kreationismi yms. tuntuvat joutavalta, niin on ehkä syytä tarkastaa oman ajatustavan rajoitteita.
Hyvä esimerkki älyllisestä roskasta on skeptikkojen kansanliike. He kannattavat loogista ajattelua, mutta unohtavat logiikan välittömästi kun keskutellaan esim. ufoista. Heidän logiikallaan ufo-havainnon voi heittää roskiin jos on olemassa jokin muu keino selittää asia. Peltokuviotkin poisselitetään sillä, että ne voi tehdä ilman mitään yliluonnollista, ja niinhän ne voidaankin, mutta eihän se todista yhtään mitään. Kyseessä on vain loogisuuden kaapuun kiedottu uskonnollinen ryhmä, jonka toiminta on kaukana objektiivisuudesta. Ja, mikä parasta, jos tämän faktan erehtyy nostamaan esiin tuodaan uskonto-kortti pöytään ja hihkaistaan "onko mielestäsi ET parempi selitys?". On siis keksitty itselle mieluinen todistelutapa ja teilataan sen kritisointi, koska se ei ole omalle ajattelutavalle mieluisa...
..roskaa oli väite että kyse olisi _yleissivistykseen_ kuuluvasta aiheesta. Tuollaiset puhtaasti filosofiset maailmaselitykset ja ajatusleikit ovat vain osa filosofien ikuista väittelyä, akateeminen variaatio Havukka-ahon ajattelijan, Konsta Pylkkäsen pähkäilyistä, eivät muuta.
Se itse filosointi ei siis ole roskaa vaan ajattelutapa että jos mokama ei kiinnosta, niin silloin on puutteita yleissivistyksessä.
Yleissivistyksen voisi laskea vaikka perustietämyksen siitä mitä tieteellinen menetelmä ja tieteellinen tieto tarkoittavat.
"Jos ID-teoria, kreationismi yms. tuntuvat joutavalta, niin on ehkä syytä tarkastaa oman ajatustavan rajoitteita."
Suhtaudun niihin erittäin vakavasti sitten jos kreationismin tueksi löydetään yksikin vahvistava empiirinen havainto. Sitä odotellessa ne kuuluvat puhtaan filosofisen pähkäilyn piiriin josta ei tarvitse olla kiinnostunut.
"Hyvä esimerkki älyllisestä roskasta on skeptikkojen kansanliike. He kannattavat loogista ajattelua, mutta unohtavat logiikan välittömästi kun keskutellaan esim. ufoista. Heidän logiikallaan ufo-havainnon voi heittää roskiin jos on olemassa jokin muu keino selittää asia."
Just joo:-D Tuota kutsutaan Occamin partaveitseksi. Jos asia on selitettävissä ilman että selitykseen lisätään ylimääräisiä ja turhia asioita, niin se riittää.
Eli jos havainto tunnistamatta jääneestä lentävästä kohteesta on selitettävissä tunnetuilla asioilla ja ilman että oletetaan vieraalta planeetalta tulleita matkailijoita, niin selitys on silloin riittävä.
"Tuota kutsutaan Occamin partaveitseksi. Jos asia on selitettävissä ilman että selitykseen lisätään ylimääräisiä ja turhia asioita, niin se riittää. "
Tunnen Occamin ajatuksen hyvinkin ja luulin että ymmärtäisit juuri siihen *uskomisen* tuomat riskitkin.
"Eli jos havainto tunnistamatta jääneestä lentävästä kohteesta on selitettävissä tunnetuilla asioilla ja ilman että oletetaan vieraalta planeetalta tulleita matkailijoita, niin selitys on silloin riittävä. "
Ei mitään ulkoavaruudellista tms. tarvi olettaa. Juuri tämän tajuaminen tuntuu ns. tiedeuskovaisille olevan ylivaikeaa.
Insinöörit ajattelevat aina hyvin suorasukaisesti, tostahan sen täytyy johtua - case closed. Tuollainen ajattelu ei ole ajattelua vaan ehdollistumista. Suoranaista idiotismia.
Occamin periaattella voidaan löytää esim. korrelaatio naisten hameenpituuden ja sorsien ampumakuolemien välille, tai todeta että mitä enemmän palomiehiä sen isommat vahingot... Se olisi sitä yksinkertaista insinööriajattelua, Occamin periaatteen mukaista.
Mutta jokainenhan tietysti ajattelee niillä kyvyillä mitä on annettu..
"Tunnen Occamin ajatuksen hyvinkin ja luulin että ymmärtäisit juuri siihen *uskomisen* tuomat riskitkin."
Tuossa ei ole kyse mistään riskinotosta vaan _kriteereistä_. Filosofian ja tieteen erottelusta tai vaikka järkevän ja vähemmän järkevän välisesestä rajanvedosta.
"Ei mitään ulkoavaruudellista tms. tarvi olettaa."
Tuo oli vain esimerkki _yhdestä_ sellaisesta olettamuksesta joka voidaan pudottaa huoleti pois jos kerran ilmankin sellaisia ylimääräisiä asioita asia voidaan selittää.
"Occamin periaattella voidaan löytää esim. korrelaatio naisten hameenpituuden ja sorsien ampumakuolemien välille"
Eli et siis sittenkään tunne kyseistä periaatetta vaikka sillä elvistelit? Taidat sekoittaa kyseessä olevan teräaseen johonkin ihan muuhun.
http://en.wikipedia.org/wiki/Occam's_razor
William Ockham (c. 1285–1349) is remembered as an influential nominalist, but his popular fame as a great logician rests chiefly on the maxim attributed to him and known as Occam's razor: Entia non sunt multiplicanda praeter necessitatem or "Entities should not be multiplied unnecessarily."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_partaveitsi
Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita kaikkein yksinkertaisin.
"Ei se ole mikään riski"
Eli perustat kaiken ajattelusi tämän dogman varaan, siis uskot siihen. Tällöin et näe yhteen ajatteluun kaavautumisen riskejä. Asia selvä.
Näköjään hahmoitan tilanteen sinua paremmin ja keskustelu menee inttämiseksi, jääköön siis tähän.
Niinpä niin. Eli jos ei viitsi innostua jokaisesta vastaantulevasta hörhöjen folio- ja rupellihattuideasta tai uskovaisten hihhulien jonninjoutavista hölötyksistä, niin silloin on kaavoihin kangistunut.
Tuo onkin oikein näpsäkkä asenne jolla voi kuitata ihan minkä tahansa:-)
OK, näyttäähän tämä siltä että tieteellinen tutkimus on edennyt "putoavia kappaleita mittaamalla", ei-filosofisilla kysymyksillä. Filosofiset kysymykset kuten "mitä elämä on?" eivät näytä hyviltä tutkimuskohteilta.
Mutta paradoksina tässä on kuitenkin se, että kokeellinen kappaleen liikkeen mittaaminen on tuntemattoman syyn etsimistä. Tieteilijä siis olettaa että ilmiön taustalla on tuntematon tekijä (tai useita tekijöitä).
Sama paradoksi on uskonnossakin: Joku voi pitää sitä yksinkertaisempana mahdollisempana selitysenä ja toinen pitää jumalan olemassa oloa liian suurena vaatimuksena. Ja ihmisestä edelleen riippuu kuinka monimutkaisen tai yksinkertaisen maailmanselityksen haluaa. Vai valitseeko ihminen luonnostaan yksinkertaisemman?
Partaveitsimenetälmä toimii jos ilmiön taustalla ei ole mitään hyvin älykästä tai monimutkaista aiheuttajaa. Samalla tavalla Jumalaa voitaisiin pitää yksinkertaisempana mahdollisena selityksenä, ja niin se yhä enemmän onkin, kun vertaa oppimateriaalien määriä.
Sarjassa suuria kysymyksiä: Voiko tiede olla monimutkaisempaa kuin uskonto...?
no minne se maailmankaikkeus loppuu?
ja mitä sen jälkeen on?
ja mitä oli ennen maailmankaikkeutta?
en usko että kellään on hyvää selitystä.
eli tämä kaikki voi myös olla simulaatioita.
ja mitä jos se alkupiste on ollut jo simulaatiota?
We are living in a simulation
[edit] Nick Bostrom's argument
The philosopher Nick Bostrom investigated the possibility that we may be living in a simulation.[1] A simplified version of his argument proceeds as such:
i. It is possible that a civilization could create a computer simulation which contains individuals with artificial intelligence.
ii. Such a civilization would likely run many—say billions—of these simulations (just for fun; for research, etc.)
iii. A simulated individual inside the simulation wouldn’t necessarily know that it’s inside a simulation—it’s just going about its daily business in what it considers to be the "real world."
Then the ultimate question is—if one accepts that theses 1, 2, and 3 are at least possible, which of the following is more likely?
a. We are the one civilization which develops AI simulations and happens not to be in one itself? Or,
b. We are one of the many (billions) of simulations that has run? (Remember point iii.)
In greater detail, his argument attempts to prove the trichotomy, that:
either
intelligent races will never reach a level of technology where they can run simulations of reality so detailed they can be mistaken for reality (or this is impossible in principle); or
races who do reach such a level do not tend to run such simulations; or
we are almost certainly living in such a simulation.
Bostrom's argument uses the premise that given sufficiently advanced technology, it is possible to simulate entire inhabited planets or even larger habitats or even entire universes as quantum simulations in time/space pockets, including all the people on them, on a computer, and that simulated people can be fully conscious, and are as much persons as non-simulated people.
A particular case provided in the original paper poses the scenario where we assume that the human race could reach such a technological level without destroying themselves in the process (i.e. we deny the first hypothesis); and that once we reached such a level we would still be interested in history, the past, and our ancestors, and that there would be no legal or moral strictures on running such simulations (we deny the second hypothesis)—then
it is likely that we would run a very large number of so-called ancestor simulations to study our past;
and that, by the same line of reasoning, many of these simulations would in turn run other sub-simulations, and so on;
and that given the fact that right now it is impossible to tell whether we are living in one of the vast number of simulations or the original ancestor universe, the likelihood is that the former is true.
Assumptions as to whether the human race (or another intelligent species) could reach such a technological level without destroying themselves depend greatly on the value of the Drake equation, which gives the number of intelligent technological species communicating via radio in a galaxy at any given point in time. The expanded equation looks to the number of posthuman civilizations that ever would exist in any given universe. If the average for all universes, real or simulated, is greater than or equal to one such civilization existing in each universe's entire history, then odds are rather overwhelmingly in favor of the proposition that the average civilization is in a simulation, assuming that such simulated universes are possible and such civilizations would want to run such simulations.
Some papers analyses "serious mathematical and logical errors" in the Simulation Argument[2].
uskon simulaatioon siksi koska näen ihmiset täysin ohjelmoituna.
>että meitä ajattelijoita on monia tässä maailmassa, se sattuu vaan olemaan meidän tehtävämme uskoa itseemme. Eikö kuuulosta loogiselta? :) tämä nyt oli vain itseironiaa, mutta haluan jakaa uskoni siitä, että nuo otukset, eli ufot katsovat vain vierestä kun elämä toteuttaa itseänsä. Luuletteko tosiaan, ettei tuolla ole kenties kymmenkertaiseksi meihin verrattuna kehittynyttä älykkyyttä. Mielestäni älykkyys on vain tahdikkuutta ja he osaavat sen, sillä heidän "peileistään." heijastuvat kaiken maailman kosmiset totuudet. Kun tämän keskustelun aloittaja jakoi asiansa, uskon hänen saaneen tiedostaan vähintäänkin puolet itse pohtimalla, kuten olen itsekin tehnyt. Turha väitellä, sillä se ei palvele elämää. Vastakkainasettelu ei palvele elämää. Vain rakkaus. Jä täällä netissä norkoilukaan ei palvele elämää, ellei siitä pyritä puhumaan. Mitä helvettiä luulevatko tiedemiehet, että heidän väittelynsä tarkoitus olisi voittaa jotain, jos tuolla on isoveli joka pystyy katsomaan klik* noin helposti meidän kaikkien päiden sisään. Kumpi te haluatte taas huomenna olla. Voittaja vai häviäjä? vai ei kumpaakaan. Elämän tarkoitus on palvella sitä, Miten te aijotte tehdä sen? Viimeinen tuomio tulee siinä kun elät tässä ajassa, etkä hypi toisten silmillä aseenasi muisti, jota minäkin koen tekeväni juuri nyt. Pystyttekö elämään rakkaudessa ilman muistia?