Kalevalassa tavataan sanastoa, joka on on nykysuomalaiselle tuntematonta, esim. karpelaide. Mitä se tarkoittaa?
Niin on Aleksis Kivelläkin. Millainen mahtaa olla pulkittu, jota on käytetty ainakin eläimestä?
Niin on Aleksis Kivelläkin. Millainen mahtaa olla pulkittu, jota on käytetty ainakin eläimestä?
Vastaukset 22
Vanhimmat
pulkittu ainakin voisi olla nyljetty,
mutta asiayhteys auttaisi :))
Ei, on kyseessä elävä eläin, jolle on jotakin juuri tapahtunut tai tehty.
On tainnut tulla valitettava painovirhe: sananhan piti olla varpelaide.
Toiseen esimerkkiin: Seitsemässä veljeksessä sanotaan ainakin, että joku katsoo (tai seisoo) kuin pulkittu sonni.
Tätäköhän tarkoittanet? Katkelma on XXI runosta.
”Siitä Pohjolan emäntä
syötti, juotti vierahia,
syötti suin sulassa voissa,
kourin kuorekokkaroissa
noita kutsuvierahia,
vävyänsä liiatenki.
Olipa lohta luotasilla,
sivulla sianlihoa,
kupit kukkuraisillansa,
va'it varpelaitehilla
syöä kutsuvierahien
ja vävysen liiatenki. ”
Eräällä toisella kielellä tuo kohta menee kai tähän tapaan:
”Then the hostess of Pohyola
Served her guests in great abundance,
Richest drinks and rarest viands,
First of all she, served the bridegroom
On his platters, honeyed biscuit,
And the sweetest river salmon,
Seasoned butter, roasted bacon,
All the dainties of Pohyola.
Then the helpers served the others,
Filled the plates of all invited
With the varied food of Northland.”
”Varpelaide” esiintyy Suomessa sukunimenä. Google tuntee useitakin nimen kantajia.
Myös ”Varpe” esiintyy sukunimenä; Raisiossa on myös rakennusalan yritys Varpe Oy. ”Varppeen” sitä sun tätä (päiväkotia, koulua, kievaria) löytyy ainakin Raisiosta, Laitilasta ja Ikaalisista.
Olisikohan tuossa kirjoitusvirhe. Siis ihan alun alkujaankin, Lönnrotilla? Kalevalasta se olisi sitten virheellisessä muodossa levinnyt sukunimeksikin.
Tuntuisi nimittäin ymmärrettävämmältä ja suomen äännerakenteeseen sopivammalta, jos siinä olisi "laite":
"Olipa lohta luotasilla,
sivulla sianlihoa,
kupit kukkuraisillansa,
va'it varpelaittehilla
syöä kutsuvierahien
ja vävysen liiatenki."
Varpe laite muodostaisi helpommin ymmärrettävän sanan. Toisaalta kyllä johdoksena laide< ?laita
hahmottuisi myös.
Tuota varpelaidetta on taidettu käsitellä myös Virittäjässä - valitettavasti minulla ei ole mahdollisuutta saada sitä ihan lähiaikoina käyttööni, kun ei ole yliopiston kirjastossa käyntiä.
Mitäs siitä varppeesta muuta?
"Olla varppeillaan"?
???
Tarkistin asian: NS tuntee sekä "laiteen" että "varpelaiteen".
Pitänee ottaa takaisin tuo ehdollepano siitä Lönnrotin kirjoitusvirheestä...
Väestörekisterikeskuksen nettisivujen pukkaamien tietojen mukaan esilläolevilla sukunimillä on suomalaisia kantajia seuraavasti:
Varpelaide 32 (Isojoki, Tampere, Haapavesi, Helsinki, Pori, Vantaa... ulkomailla 3)
Varpe 29 (Turku, Pori, Huittinen, Uusikaupunki, Raisio, Masku... ulkomailla 1)
Alusta alkaen minulle on tullut kysymyksestäsi mieleen, että "pulkittu sonni" voisi tarkoittaa sonnia, joka on saanut jättää hyvästit sonnihommille eikä itse asiassa enää edes ole mikään sonni vaan härkä.
En vain löydä nettityökaluilla mistään tukea tälle arvailulleni.
....
...johon kalikka kalahtaa.
Viron kielen sana "pulk" tarkoittaa "kalikkaa, keppia, kepakkoa, pulikkaa, karttua..."
Mitäpä sonnille kalikalla?
Tulee mieleen ikivanha tarina kamelin tiilittämisestä. On kuulemma niin laajoja autiomaita, ettei ole asiaa niitä ylittämään tiilittämättömällä kamelilla! Janoon kuolee raukka kesken matkan.
Kun kamelia juotetaan juuri ennen autiomaahan lähtöä ja sen havaitaan alkavan lopettaa juomisen, hiivitään sen taakse molemmissa käsissä tiiliskivi. KLAK! Tiilet napsautetaan kunnolla toisiaan vasten niin että kamelin kellekset (vai mitkä ne ovat?) jäävät tiiliskivien väliin. Kas silloin elikko yltyy imaisemaan vielä oikein KUNNON ylimääräisen huikan ja matkalla on onnistumisen edellytykset!
Sonnia on kai samaan tyyliin kalikoilla käsitelty, että sukukalut ovat menneet pilalle.
Ei ole ihme että se sen jälkeen seisoo sekapäisenä.
Joissakin kalastuspaateissa (veneissä) oli varpelaidat, jotka estivät, ettei laineet lyöneet vneeseen. Varpelaidat ovat olleet aiemmin yleisiä myös koskissa käytetyissä paateissa.
Tässä Kalevalan XXI runossa ilmeisesti tarkoitetaan, että ruokavadit olivat varustetut korotetuilla laidoilla.
Kun Googlella yrittää hakea juttuja, joissa esiintyy verbi "pulkkia", saa saaliiksi vain talvisia leikki- harrastus- ja urheiluvälineitä (s.o. löydöksissä on substantiivi "pulkka" monikon partitiivissa).
Yritinpä sitten erilaisilla johdetuilla hakusanoilla (mm. "pulkkiminen") – kehnoin tuloksin. Hakusanalla "pulkkija" sitten tärppäsi: matkailukohteen http://kotisivu.mtv3.fi/kivela/harrastukset.htm vetonaulana on talvisin tarjolla "potkukelkkoja ja pulkkija". Ensi talvilomakohde taisi ratketa saman tien: tuonne on pakko päästä katsomaan, miltä ilmielävä "pulkkija" näyttää!
Tuo mainio matkailukohde näkyy olevan Kiihtelysvaarassa. Kukapa kertoisi ihan kiihtymättä, montako kappaletta yksi kiihtelys on?
Vihjeeksi voisin mainita, että painan tuollaiset 0,565 kippuntaa (oletuksella, että 1 kippunta = 20 leiviskää eikä 26 leiviskää).
Infinitiivi voisi kuulua myös toisin!
Mitenkähän tuokin pitäisi pulkita? Taitaa tulla pelkkiä pulkintavirheitä, jos minä pääsen asialle. Minussa ei ole pulkin vikaa vähääkään – simultaanipulkista puhumatikka.
...onhan tuo sonni saattanut olla vaikka maatalousnäyttelyssä, missä se on pulkittu, ts. sille on myönnetty jonkin sortin pulkinto. Mitähän serttejä ne oikein koiranäyttelyissä lienevätkään?
Pulkintopalli on rakennettava aika järeäksi, jos sille könyää kolmekin isoa pulkittua sonnia! Ihmisatleettien kilpailuista tutut pallit rysähtäisivät kasaan heti kättelyssä (tarkoitan siis sorkittelussa).
Siihen liittynee myös sukunimi Pulkki.
Oletettavaa on, että se on ainakin joskus esiintynyt yleisnimenä.
oli aikoinaan Pankko tai Pulkki itähämeessä
> Tuo mainio matkailukohde näkyy olevan
> Kiihtelysvaarassa. Kukapa kertoisi ihan
> kiihtymättä, montako kappaletta yksi kiihtelys on?
Ei vastauksia. Googlauslaiskaa ja passiivista porukkaa, sanon minä! Vai oliko kysymys aivan liian helppo?
Kiihtelys on vanha lukumäärämitta, 40 kpl. Se on ollut käytössä turkisten metsästyksen ja kaupan yhteydessä. Tunnetumpi sana on tiu (20 kpl), mutta sitä lienee käytetty lähinnä vain linnunmunista puhuttaessa. Niinpä 40 kananmunaa olisi kai sentään kaksi tiuta eikä yksi kiihtelys.
Venäjän kielen täysiä kymmeniä ilmaisevat lukusanat on johdettu ykkösiä ilmaisevista lukusanoista liittämällä perään kymmentä ilmaisevan sanan десять johdannainen:
20 = двадцать, 30 = тридцать, 50 = пятьдесят jne.
Linjasta poikkeaa irrationaalisen näköisesti 40, joka = сорок. Liekö sekin alun perin samantapainen, tiettyjen hyödykkeiden tiettyä määrää ilmaiseva sana kuin kiihtelys?
Miltäpä kuulostaisi: kaksikymmentä, kolmekymmentä, kiihtelys, viisikymmentä...?
> Linjasta poikkeaa irrationaalisen näköisesti
> 40, joka = сорок.
...eli latinalaisin kirjaimin 40 = sorok.
Jossakin Vienanmeren (Beloje more, "Valkoinen meri") rantamilla sijaitsee taajaväkinen yhdyskunta, jonka vanha suomenkielinen nimi on Sorokka (ven. Belomorsk). Kuulostaa ihan kuin suomenkielisellä nimellä olisi jotain tekemistä tuon 40:ää ilmaisevan sorok-sanan kanssa.
Kysymys kuuluu, mikä on sanan "sorokka" merkitys
a) "botanistis-dendrologis-mykologisessa" sekä
b) "antropologis-artenomisessa" mielessä?
> Vihjeeksi voisin mainita, että painan
> tuollaiset 0,565 kippuntaa
Kippunta on vanha painomitta, jota lienee käytetty lähinnä kaivosteollisuudessa. Suomen pienten järvimalmikaivosten ja ruukkien tuotanto on laskettu kippuntoina. Eräiden lähteiden mukaan kippunta olisi 26 leiviskää, mutta yleisin selitys on 20 leiviskää, mikä tekee himpun verran yli 170 kg.
> Kysymys kuuluu, mikä on sanan "sorokka" merkitys
> a) "botanistis-dendrologis-mykologisessa" sekä
> b) "antropologis-artenomisessa" mielessä?
Vastaukset:
a) Metsätuhoja aiheuttava, mäntyjä vaivaava sienitauti (Crumenulopsis sororia).
b) Karjalaiseen naisten kansallispukuun kuuluva, runsaasti ja taidokkaasti kirjailtu päähine. Sellaisen väsääminen kuului naimattomien nuorten naisten askareisiin – naimisiinmenon jälkeen ei moiseen puuhaan jäänyt enää aikaa!