vaikka ihan omaan käyttöön ilmapallon. Vetyhän itsessään ei ole räjähdysainetta, hapen kanssa vasta.
onko vedyn tekeminen laitonta?
jos sillä täyttää
216425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eihän se nyt kai varsinaisesti laitonta ole, mutta riippuu vähän minkälaisia määriä tuotat ja missä. Toinen homma on vielä sekin, että vaikka vedyn tuottaminen on helppoa, niin sen turvallinen valmistaminen ja varastoiminen ei ole niin yksinkertaista, varsinkin jos mennään useiden litrojen tuottamiseen suhteellisen lyhyellä aikavälillä (alle tunnissa).
Elektrolyysin tehokkuus alenee merkittävästi kun elektrodien välimatkaa kasvatetaan, mutta jos ne ovat liian lähellä toisiaan on ongelmana kaasujen sekoittuminen. Elektrodien suuri välimatka pakottaa kasvattamaan niiden pinta-alaa ja jännitettä jolloin kipinöinti, sähköiskun vaara ja elektrodien kuluminen muodostuvat ongelmiksi.
Niin ja ruokasuollaa ei sitten laiteta sinne veden joukkoon, varsinkaan jos tuotetaan muutamaa millilitraa suurempaa määrää.
vety on alkuaine eikä sitä voi tehä tai tuottaa kemistit
Molekylaarista vetyä voi tuottaa.
Et taida olla pitkälläkään kemian opinnoissasi?
En ole kemisti, mutta tiedän vallan hyvin, että vedyn tuottaminen onnistuisi helposti vaikka minulta.
Kysehän ei ole alkuaineen valmistamisesta vaan sen erottamisesta erilleen sopivista yhdisteistä.
Tunnetuin ja yleisin vety-yhdiste vesi on kohtalaisen helppo "pilkkoa" vedyksi ja hapeksi. Tähän tarvitaan ulkoista apuenergiaa esimerkiksi sähköenergian muodossa.
Vedyn palaminen on sitten vastakkainen reaktio: vedyn ja hapen yhtyessä muodostuu vettä. Samalla vapautuu vastaava määrä energiaa (lämpöenergian muodossa) kuin vettä vedyksi ja hapeksi jaettaessa tarvitaan.
Alkeiskemiaa. Tämän verran opetettiin jo vanhan oppikoululaitoksen keskikoulun 4. luokalla, joka vastannee nykyisen peruskoulun 8. luokkaa.
oliko se ljh -kiihdytin.... kyllä sillä ny pitäs vetyä saada aikaseks.....
Syö sähkööki enempi ku koko stadi....
Ei ruokasuolaa mut natriumhydroksidia tai rikkihappoa, tai natriumsulfaattia, pinei määrä sinne. Noi kaikki tuottaa puhdasta vetyä ja happea.
Laita jotain kevytmetallia happoon ja kannu väärinpäin päälle...sitten vaan tulitikulla poksautat.
"Mitä tässä asetuksessa säädetään ANO:sta, koskee soveltuvin osin myös muita räjähdysaineita ja niiden puolivalmisteita."
http://www.qesm.fi/lakidemo/YT432-25.htm
En tunne lainsäädäntöä, mutta luulisin, että jos sovellat tuota ANO:n ohjetta, niin menee varmasti paragraafien mukaan.
Kun kysymyksesi koski nimenomaan vedyn valmistuksen laillisuuspuolta, niin varmaan löytyy lakiasioihin paremmin perehtyneitäkin tahoja.
N. 2 ml koeputkessa oleva normaalipaineinen vety (tai vety - ilma -seos) ei aiheuttane ihmiselle hengenvaaraa. Kovasti yrittämällä tästäkin määrästä saanee terveysvaaran.
natriumhydroksridia, normaalisti, eli livettä ja jos homma menee pommeihin asti tapatte ittenne.
Kaasupalloihin toi suolahappo ja ja sinkki.
Normaalipatterien kuoren alta se harmaa levy,
ja hanskat kädessä!
Varsinaista vaaraa ei ole mut silti.
PS. on sitä sikkiä vahvempanakin levynä käyttämättömissä alkaliparistoissa.
Toinen tosi nopee vedyn tuottaminen käy AL:lla ja NaOH:lla....jostain syystä jätin ton selkokielen pois. Reaktio on hiton nopee, näyttää alussa hitaalta mut voi tulla silmille, kylmää pitää ollaa :) Ja pommei ei tehä!
löytyy ei siihen apteekkia tarvita....
Ja mihkä myyrmäkeen tai unabomebriin en ohjeita jakele.
HCL:ää. Ei tuu niin puhasta mut palloihin kelpaa.
Ja kyllä se syttyyki räjähtäen.
Elä helevetissä tee eletkrolyysillä ainakaa isoja määriä. Tosi vaarallista, tehtiin hitsitasasuuntaajalla kerran isossa kipossa ja eikö se saatana seos saanu kipinän jostai.
No lasit paskaks ja äijät ketoon.
Onnistuitte tekemään vety- happi seosta eli räjähdyskaasua.
Moni heppu on räjäyttänyt lyijyakun tai Ni-Fe akun pitkin seiniä.
Tämä räjähdyskaasu sytyttyään ylläpitää palamista olemattoman pienissä
raoissa, ja liekki luikahtaa akun sisään korkin kierteidenkin kautta jos
ovat löysällä.
Puhdas vetykaasuun on tietenkin suhtauduttava varoen, mutta esimerkiksi
sytkärin kaasu syttyy laihemmalla seoksella kuin vety, eli 2 % seoksella,
kun vety palaa 4 % seoksella ilmassa.
Jos vetykaasua sekoittaa typpikaasuun, saadaan seos jota ei ilmaan
sekoitettuna saa syttymään n. 8 - 9 % seossuhteeseen asti.
Rikkaampi vety-typpi seos syttyy ja palaa, mutta sammuu jos sytytysliekki
sammutetaan, ja näin on tilanne aina 25 % vetypitoisuuteen asti.
Sitä rikkaampi vety-typpi seos palaa omillaan.
Näin on normaalissa paineessa, mutta esimerkiksi statosfäärissä vetypallo
on yhtä turvallinen kuin on heliumpallokin.
Noihin lähinnä käytännön kannalta annettuihin seosrajoihin kannattaa
kyllä suhtautua varauksella, koska kyllä hyvin sekoitettu, päälle 10 %
vety- typpi plus ilma seoksen pitäisi palaa oikein iloisesti, mutta sekoittuminen
jonkun pihisevän putken päässä on tietenkin puutteellista.
Synkässä menneisyydessä puuhasin paljonkin vetykaasun kanssa, ja lopulta
olin 11 kuutiometrin vetypallon omistaja.
Vedyn tein elekrolyysin avulla, ja virtalähteenä oli "mineka" tasasuuntaaja.
Ompa laitteet vieläkin tallella, tuollainen pöytätietokoneen kotelon kokoinen
laite.
Levyt tavallista mustaa teräspeltiä, noin 24 % KOH vesiliuos elektrolyyttinä.
"bipolaarinen" tyypiltään, eli virta menee sarjakytkennällä läpi kennoista.
Mitattu kennojännite oli 2,5 volttia kun teho oli 500 wattia.
Levyjen väli oli noin 3 senttiä, ja välillä lasikuitukangas erottamassa vety
ja happikuplat toisistaan. Lasikuitukangas ei kylläkään kestä käytössä,
ja nyt koettaisin polypropeenista tehtyä "hallaharsoa".
Kennojen yläosassa kaasut erotti peltilevy.
Lyhytaikaisesti ajoin 2,5 kilowatin teholla, mutta vaahtoaminen ynnä muut
vaikeudet tulivat vastaan.
Noin kilowatin teholla sen sai jättää yksikseen pihisemään, mutta veden
lisääminen oli tehtävä vähintään 10 tunnin välein.
Ennustan että tulevaisuudessa käytetään vetytäyttöisiä ja vetykäyttöisiä
ilmalaivoja, ja paloturvallisuus hoidetaan suojakaasun avulla.
Hindenburg zeppeliinin tuho on vain ikävästi istuttanut täysin kohtuuttoman
"meemin" asioita tuntemattomien mieliin.
Meinaatko täyttää ilmapallon vetykaasulla? Osta putkenavaajaa (Mr. Muscle, Rainbow, Eldorado...) ja kaada sitä limupulloon. ja sitten revi alumiinifoliosta paloja ja laita ne sinne pulloon. Sitten laita ilmapallo sen pullon suulle niin se kasvaa ja kun se on tarpeeks iso niin ota se pois ja sido se kiinni.
vedellä pois. Eli reaktio käymään lasipulloon, josta lähtee letku pulloon, jossa on vettä. Kloridit jäävät veteen ja vety nousee kuplina ylös. Tästä pullosta kerätään vasta ilmapalloon ja vety on puhdasta.
Uskoisin, että on laillista, mutta vedyllä täytetyt ilmapallot ovat hieman vaarallisia. Ennen ilmapalloja täytettiin vedyllä paljonkin. Nykyään vedyllä täytetään lähinnä vaan säähavaintopalloja, joskin ainoastaan puollustusvoimat käyttää Suomessa tuohonkaan tarkoitukseen heliumia tuntuvasti halvempaa vetyä. Sen verran asiasta tiedän, että olen ollut noita palloja armeija-aikanani lähettelemässä. Sellainen pirun iso vetypallo räjähtää ihan hienosti kipinästä, vaikkei sisällä ilmaa tai happea olekaan. Sekin tuli nähtyä (demonstraatio)...
Sääpallojen vety otettiin joko pullosta (isosta pullosta saa vain neljä palloa) tai sitten vety tehtiin 80 kg painavalla laitteella, vedynkehittimellä. Kemian kannalta yleisesti muuten puhutaan mm. juuri vedynkin tapauksessa valmistuksesta. Onhan se valmistusta, kun molekyylien sidoksia katkotaan ja uudelleen järjestellään, "tehdään kemiaa".
Intin vedynkehitin on ruosumattomasta teräksestä tehty kumitiivistein tiivistetty hanallinen kaasutiivis pönttö. Reagensseina käytetään ferropiitä (takuulla alumiinijauhekin kävisi) ja lipeää (NaOH) sekä vettä. Jauheita taisi muistaakseni olla kilon pussin kumpaakin yhtä pallollista varten. Pallon täyttymisessä kestää muistaakseni hyvä tovi. Reaktio on kohtuullisen eksoterminen, mutta myös siis maastossa käyttökelpoinen. Itse asiassa ei olla kovin kaukana tuosta pullokonstista...
Muistelen määrän olleen kahden kilon pussi lipeää ja kaksi 0,8 kg:n pussia ferropiitä. Ja veden on syytä olla huoneenlämpöistä. Nimimerkillä marraskuussa jäähilevedellä kokeillut. Kesti kohtuullisen pitkään sillä kertaa reaktio. Tuli kahvinkeittimellekin uutta käyttöä ihan sotilaallisessa mielessä.
Asiaa oli kehitelty kertausharjoituksiin mennessä: uppokuumennin maitotonkassa. Olivat vain pojat unohtaneet kuumentimen pönttöön ja sitten tunarit käyttivät lähes kiehuvaa vettä pöntössä. Ikinä ole nähnyt niin vauhdikasta pallon täyttöä...
Ehdottomasti kannattaa kerrostalossa alkaa kokkailemaan kaasumaisia reagensseja. Varsinkin myrkyllisten kaasujen kanssa puljaamisesta kannattaa aloittaa. Vaikka vapauttamalla kloori hypokloriitista.
Laitonta tai ei niin mitäs sitten.
Viranomaisista( jätteistä )tarvitse piitata tuon taivaallista.
haistakaa kaikkiomia sormianne
Miksi kaikki pelkäävät vedyn tekemista vedestä " vetypom.." eihän se pysy erillään kovinkaan pitkään kun se taas muuttuu takaisin samaan muotoon vesihöyryksi. Helpoin tapa vedyn erottamiseen on teräs säleikkö kuppiin korkki kiinni kanteenreikä letku siihen ja toinen pää vaikka auton imusarjaan, sähköä akusta.
auto käyntiin... niinpä niin..
ei taida valtio tykätä kun polttoaine vero ja tuotannosta tuleva tulo jää saamatta..
Typerien kemian temppujen tekeminen voi olla laitonta. Temppujen tekijät ovat vastuussa mitä tapahtuu.
Typerillä kemian tempuilla ei kannata tärvellä omaa tai toisten terveyttä eikä omaisuutta (esim. kotia jossa asuu).
Käyppäs vakuutusyhtiössä kysymässä miten se suhtautuu kemian kokeiluihin kotona?
Älä unohda paloturvallisuutta.