Onko säätilojen nopea vaihtelevaisuus vain 2000-luvun vaihteen ilmiö.Onko historiassa vastaavia ääri-ilmiöjaksoja. Miten nämä sään vaihtuvuus ja voimakkuusvaihtelut yleesä tutkitaan ja miten ne on ennen kirjattu ilmastotutkimuksessa.
Säätilat ja niiden
vaihtuvuus
4198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä niitä tilastoja löytyy monenkin ilmastolahkon tarpeisiin.Ei nämä nykyajan tutkijat malta lukea näitä.Tämän ajan maailmassa riittää kuhan lähettelee linkkiä linkin perään ja haistattelut alkuun ja loppuun.
"säätilojen nopea vaihtelevaisuus" on liian epämääräinen käsite että sitä voisi järkevästi tutkia. Samoin käsitettä "ääri-ilmiö" käytetään aika epämääräisesti ja löysästi aina sen mukaan mikä kirjoittajlle on sopivinta.
Säälle ei taida olla olemassa mitään "voimakkuusasteikkoa" maanjäristysten tapaan: "Sää on tänään voimakkuudeltaan 7,5 Söllsseerssönin asteikolla"
Laitoin kaikki sään ilmiöt ja -voimakkuusvaihtelut saman otsikon alle.Esimerkkinä voisin kysyä sateista. Onko rankkasateet ja raesateet yleistyneet ja ovatko ne vain nykyajan ongelma.Onko vastaavia jaksoja tunnetussa säähistoriassa.?
Joitakin aikoja sitten tuli dokumentti ilmastonmuutoksesta ja siinä oli mukana parikin ilmastopaleontologia. Huomio kiinnittyi heidän puheissaan seuraavaan. Kummankin (toinen amerikkalainen ja toinen britti) mukaan viimeiset 150 vuotta ovat olleet poikkeuksellisen stabiileja maapallon ilmastossa. Tämähän on juuri se aika, jolloin säätilaa ryhdyttiin seuraamaan länsimaisen tavan mukaan.
Nyt, kun ilmasto muuttuu epävakaammaksi ja kenties muuttuu, helvetti on valloillaan!
Historiasta näkee millaista ilmasto on ennen ollut. Pohjois-Euroopassa rakennettiin tukevia ja matalia rakennuksia sekä kivestä (Brittien saarilla) että hirrestä (Fennosskandia, Saksa, Itä-Eurooppa) koska hennomat kyhäelmät eivät olisi kestäneet kelejä.
Paksut seinät ja matala katto olivat käytännön sanelema juttu. Mataluus mahdollisti myös lämpimämmät kämpät.
Muuallakin rakennettiin rakennuksia, jotka ovat kestäneet jopa vuosituhansia. Miksi? Tuskin kukaan asiansa osaavat väittää ettei osattu muuta. Samata kansat loivat herkkiä ja hyvin hauraita lasiesineitä, veistoksia ja taidetuotteita niin kivestä, metallista kuin puustakin. Taitoa olisi ollut rakentaa kevyemminkin.
Kyse oli säätilasta. Rakennusten oli kestettävä rajuja myrksyjä ja säävaihteluita. Siksi ne rakennettiin kestäviksi.
Sää oli aikaisemmin paljon nykyistä rajumpi ja arvaamattomampi. Siksi sään jumalat olivat kaikkien uskontojen keskeisiä hahmoja. 1640-luvulla kävi pariinkin otteeseen niin, ettei kesää tullut lainkaan koko Eurooppaan. Peter Englundin kirjassa Suuren sodan vuodet kerrotaan näistäkin. Rajumyrskyt olivat ennen tavanomaisia, toisin kuin viime vuosikymmeninä.