Ensin sulavat jäätiköt, valtaisa vedenpaisumus jonka uhreina on miljoonia. Tämän jälkeen ilmastonmuutos riistäytyy täysin hallitsemattomaksi, ns. Venus-ilmiö, valtameret alkavat kiehumaan!
Kuolemme hirvittävällä tavalla!
Totuus ei aina miellytä
7594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voin rauhoittaa sinua. Me olemme jo poissa, kun noita asioita tapahtuu. Ja tämä tarkoittaa koko ihmislajia.
Voin myös kertoa sinulle, jos ennustat maailmanloppua, niin sellainen kyllä tulee, kunhan aurinko alkaa paisua. Siihen menee tosin muutama miljardi vuotta, joten ei hätää.
Sinänsä tämä kirjoitus paljastaa juuri sen, miksi tämä ilmastonmuutos vouhotus ja ihmisten syyllisyyteen vetoaminen ei ole ihan viisasta. Aika monelle tulee todella paha mieli. Masennus uhkaa. Tulee turhautumia. Mutta hetkinen?
Mitäs ne tutkimukset sanoivatkaan frustraatioista kulutuskäyttäytymisessä? Niin, turhautumat taisivat lisätä shoppailua ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi tuotantoa, joka lisäisi päästöjä, joka kiihdyttäisi...
Onneksi 21.12.2012 säästää meidät tältä vaivalta. Ei tarvitse odotella auringon laajenemista eikä masentua ilmastonmuutoksesta. Ilmastohan muuttuu koko ajan ja jokatapauksessa, mutta linnunradan keskipisteessä käydään vain 26000 vuoden välein ja me saamme sen kokea, jos jaksamme siihen asti odottaa.
Kuolkaa vaan hirvittävällä tavalla jos se teitä kiihottaa...
Minä ainakin kuolen varsin miellyttävällä tavalla: nukahtamalla nojatuoliin yhdeksänkymppisenä vanhuksena puutarhassa leppeänä kesäaamuna.
Isävainaa sanoi vannoneensa talvisodassa, ettei valittaisi koskaan liiallisesta kuumuudesta.
Enkä muista kuulleeni hänen valittaneenkaan.
Kun hän oli jäänyt talostelemaan yksin, oli hänen luonaan käynti talvipakkasilla piinallista: keskuslämmitys hohti tulikuumana ja vieraat olivat läkähtyä 27 °C lämmössä. Ukko löi vain lisää pökköä pesään, jotta ketään ei vain pääsisi viluttamaan. Päästöistä viis!
Viimeiset 10 vuottaan isäni asui sitten toisten lämmittämässä pienkerrostalossa, mutta yhtä kaikki itsellisenä ihmisenä omassa luukussaan. Yhteiskunnan tarjoaman avun hän torjui johdonmukaisen päättäväisesti.
Noutaja tuli lempeällä tavalla: sydänkohtaus kesken yöunien, omassa vuoteessa. Ikää oli mittarissa vähän vajaat 87 vuotta.
Itse saan sinnitellä vielä kolme vuosikymmentä yltääkseni samaan – enkä totta vie aio hukkua mihinkään jäätiköiden sulamisvesiin saati kiehuviin meriin...
Kun lähentelee kuuttakymppiä voi lähtö tulla milloin vain seuraavan 25:n vuoden kuluessa. Toivottavasti ei tule kovia pakkasia ettei tarvitse niistä kärsiä. Mieluummin vähän lämpöisempiä kelejä.
lääkäri sinulle määrännyt niin syö ne. Jos et ole vielä käynyt lekurissa niin mene kiireellä.
Nimimerkin mukaisesti voisi maapallo sanoa. Eli ei mitään uutta auringon alla.