Husqvarna 242

Vanhasta Huskun kuningasmallista kysyn aiemmilta käyttäjiltä. Miten käynnistitte Huskun talvella?

Minulla on ollut tapana, vanhana maanviljelijänä, heittää saha takakahva edellä tyhjään apulantasäkkiin, pöllipinon viereen, yöksi, metsään jo vuosikymmenien ajan. Muut sahani ovat käynnistyneet siitä piilosta normaalisti ja jo siis vuosikymmenien ajan, mutta antakaapa ohje Huskun käynnistykseen, tai kertokaa, miten ratkaisitte tämän erinomaisen sahan pahimman ongelman; kylmäkäynnistyvyyden lähes täydellisen puuttumisen! Hommasin itselleni tuon kuningassahan varakoneeksi hiljattain... Kyllähän vanha kettu tuonkin käynnistää, mutta apukaapeleita, tai hinausköyttä toki kaipasin alussa.

Mikäli moottorisahan voisí käynnistää apukaapeleilla, ym. olisi tämä Huski käynnistetty niillä joka ikinen aamu tänä talvena. Ensikäynnistyksen jälkeen on käynti ollut aina idioottivarmaa ja ketjunopeus ja kiihtyvyys voittavat minkä tahansa kilpailijan. Lisäksi muotoilusta voi ottaa oppia kuka tahansa sahan rakentelija!

Miten käynnistetään Husqvarnan vanha ammattisaha kylmästä? Saha, jossa ei ole sitä Husqvarnan lanseeraamaa primer-pumppua, jota muut merkit eivät ole ikinä tarvinneet, eivätkä tule tarvitsemaan? No Jonssista en tiedä, kun ei ole itswelläni ollut, mutta ne OIKEAT muut merkit...

Kerro minulle!

62

13982

Vastaukset

  • kyynärpään ja olkapään kipeiksi. Ei kiitos, ei yhtään, ei minkäänlaista husua enää!

    • Ostin huutokaupasta yli 20v vanhan Husun ja kalvojen vaihdolla yms pikkurempalla sain sen kuntoon. Kylmänä on kuitenkin hankala saada käyntiin, ainakin verrattuna uuteen 340e sahaan.
      Eräs konsti jolla saha käynnistyy helpommin on se että evaan bensakorkkia ja pistän nopeasti sen kiinni. Tällöin tankkiin syntyy pieni ylipaine joka auttaa kaasarin täyttymistä.


    • Taapertaja. kirjoitti:

      Ostin huutokaupasta yli 20v vanhan Husun ja kalvojen vaihdolla yms pikkurempalla sain sen kuntoon. Kylmänä on kuitenkin hankala saada käyntiin, ainakin verrattuna uuteen 340e sahaan.
      Eräs konsti jolla saha käynnistyy helpommin on se että evaan bensakorkkia ja pistän nopeasti sen kiinni. Tällöin tankkiin syntyy pieni ylipaine joka auttaa kaasarin täyttymistä.

      oliko aluperäinen bensansuodatin ..?


  • Uusien huskujen, jonseredien ja kaikkien muidenkin sahojen nykyinen ongelma on kiinalainen zama merkkinen kaasutin. Olisko kilpailu pakottanut käyttämään kiinalaisia halpis osia. Vanhemmilla tillotson ja walbro kaasareilla varustetuilla sahoilla ei ollut ongelmia.

    • 242:n kymmenen vuotta,enkä tunne mitään käynnistysongelmia.
      Osaa tohon muutakaan sanoa.


    • 242:ssa on Tillotsonin kaasari?? Taidat muistella vanhaa rivinelosta, joka on ihan paska peli verrattuna 242:seen..


  • koitappa sammuttaa yötävasten täydestä laulusta rikastimella tukehduttaen.

    • Ei auttanut. Vikahan kylläkin on juuri siinä, ettei kone saa kunnon "ryyppyä" kylmällä. Kalvojen vaihtoa minulle on ehdotettu. En ole siihen vielä ruvennut, kun käynti on täysin virheetön, kunhan saa vaan saa käynnistymään.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Ei auttanut. Vikahan kylläkin on juuri siinä, ettei kone saa kunnon "ryyppyä" kylmällä. Kalvojen vaihtoa minulle on ehdotettu. En ole siihen vielä ruvennut, kun käynti on täysin virheetön, kunhan saa vaan saa käynnistymään.

      voi olla suotimella tunnit täynnä, oot varmaan jo vaihtanut. Rikastin läpässä olevan reiän voisit koemielessä täyttää ja pienempi reikä tilalle, entä kanava kampikammiosta kaasuttimeen onko "reitti" auki. Koeta näitä mutta eri aikaan, jos vaikka auttaisi niin tietäis kumpi.


    • tankissa kirjoitti:

      voi olla suotimella tunnit täynnä, oot varmaan jo vaihtanut. Rikastin läpässä olevan reiän voisit koemielessä täyttää ja pienempi reikä tilalle, entä kanava kampikammiosta kaasuttimeen onko "reitti" auki. Koeta näitä mutta eri aikaan, jos vaikka auttaisi niin tietäis kumpi.

      Tuon pienentäminen saattaisi auttaakin järjellä ajatellen. Kampikammioon menevän röörin tarkistin ennen ensimmäistä käynnistystä, heti kun sain tuon sahan ja kaasuttimen käytin samoin atomeina ja puhaltelin paineilmalla puhtaaksi. Pitääpä syynäillä tuota läppää jossakin vaiheessa. Suodattimia olen kokeillut kahdenkinlaisia. Suodattimen läpi bensa kyllä tulee, kun saha, kerran käy täysin virheettömästi vaikka koko päivän, kun tankkaa välillä. Kunhan vaan saa kylmästä kerrankaan pärähtämään.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Tuon pienentäminen saattaisi auttaakin järjellä ajatellen. Kampikammioon menevän röörin tarkistin ennen ensimmäistä käynnistystä, heti kun sain tuon sahan ja kaasuttimen käytin samoin atomeina ja puhaltelin paineilmalla puhtaaksi. Pitääpä syynäillä tuota läppää jossakin vaiheessa. Suodattimia olen kokeillut kahdenkinlaisia. Suodattimen läpi bensa kyllä tulee, kun saha, kerran käy täysin virheettömästi vaikka koko päivän, kun tankkaa välillä. Kunhan vaan saa kylmästä kerrankaan pärähtämään.

      suodatin tuppaa varastoimaan kosteuden itseensä yliyön metsässä suodatin hileessä aamulla läpäisee pensan kovalla repimisellä huonosti lähtee lämpenee ja toimii.


    • tankin kirjoitti:

      suodatin tuppaa varastoimaan kosteuden itseensä yliyön metsässä suodatin hileessä aamulla läpäisee pensan kovalla repimisellä huonosti lähtee lämpenee ja toimii.

      Käynti on normaali heti kylmästä, kunhan käyntiin saa ja se toinen suodatinmalli, jota kokeilin oli Stihlin verkkosuodatin. Ei mitään muuta eroa, kuin se, että Stihlin suodatin on Huskuun liian kevyt, eikä ime tankkia tyhjäksi, koska bensaletkumateriaali on Huskulla merkittävästi kankeampi. Huskun suodatin kylläkin on juuri kuvaamasi kaltainen. Absorboi veden itseensä, mutta vika ei mielestäni ole siinä. Sama repiminen ja noituminen silläkin Stihlin suodattimella aamuisin.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Käynti on normaali heti kylmästä, kunhan käyntiin saa ja se toinen suodatinmalli, jota kokeilin oli Stihlin verkkosuodatin. Ei mitään muuta eroa, kuin se, että Stihlin suodatin on Huskuun liian kevyt, eikä ime tankkia tyhjäksi, koska bensaletkumateriaali on Huskulla merkittävästi kankeampi. Huskun suodatin kylläkin on juuri kuvaamasi kaltainen. Absorboi veden itseensä, mutta vika ei mielestäni ole siinä. Sama repiminen ja noituminen silläkin Stihlin suodattimella aamuisin.

      Oli muistaaksen ongelmia jonkun bensaletkun läpiviennin kanssa.. vaan olikohan se Jonsered? Läpiviennin kohdalla katkeama bensaletkussa.. Tarkistapa tuo! On jo niin pitkä kun oli 242:t ja monenlaista pistelemistä


    • Juxu kirjoitti:

      Oli muistaaksen ongelmia jonkun bensaletkun läpiviennin kanssa.. vaan olikohan se Jonsered? Läpiviennin kohdalla katkeama bensaletkussa.. Tarkistapa tuo! On jo niin pitkä kun oli 242:t ja monenlaista pistelemistä

      Mikäli bensaletku on poikki, tai edes puhki. Tuo Husku käy normaalisti vaikka maailman tappiin, kunhan sen ensipärähdyksen vaan jostakin löyttää.
      Halpa varaosa tietenkin, että voihan senkin varulta, vaikka katsomattakin uusia. Sitäkin löytyy metritavarana paikalliselta edustajalta useampaa vahvuutta. Taidankin käydä heti mittaamassa ulkohalkaisijan ja laittaa muistiin. Saha nimittäin sattuu olemaan nyt lämpimässä. Täällä on hieman viileää nyt ulkona, -27°C. Huomenna pitäisi lauhtua vähän.


  • Husqvarna on lanseerannut sahoihin primer-pumpun??? EI TODELLAKAAN OLE. Husku on ollut viimeinen saha johon se on tullut

    Että siltä pohjalta... Toki toi sun sahas on paras koskaan valmistettu saha mut sääet vaan osaa käynnistää sitä kylmänä!

    • että 242 on maailman paras saha?? Naurattaa niin, ettei meinaa kirjoittamisestakaan tulla mitään!!


    • ja sä väität kirjoitti:

      että 242 on maailman paras saha?? Naurattaa niin, ettei meinaa kirjoittamisestakaan tulla mitään!!

      sunmielestä se maailman paras saha.... Kyseleppäs 20 metsurilta jotka sahaa Huskulla mikä on ollut paras saha malli kautta aikojen ja katsos lähes kaikki sanovat 242....


    • mikä on kirjoitti:

      sunmielestä se maailman paras saha.... Kyseleppäs 20 metsurilta jotka sahaa Huskulla mikä on ollut paras saha malli kautta aikojen ja katsos lähes kaikki sanovat 242....

      huskulla sahaavat vakuuttavat sen olleen paras malli. Siinä mieles totta, on paras malli. Mutta vain huskuista. Sen myönnän, oonhan kaksi 242ta sahannut! Sahoista puhun nykyään eri päivinä


    • mutta vain kirjoitti:

      huskulla sahaavat vakuuttavat sen olleen paras malli. Siinä mieles totta, on paras malli. Mutta vain huskuista. Sen myönnän, oonhan kaksi 242ta sahannut! Sahoista puhun nykyään eri päivinä

      niin oot varmaan jotunut vähän enemmän viemään sinne mettään polttoainetta. Eikä se Tilhi sovi läheskään käteen niinku Husku. Jos muuta väitä sulla on kaksi vasenta kättä!


    • sahailet kirjoitti:

      niin oot varmaan jotunut vähän enemmän viemään sinne mettään polttoainetta. Eikä se Tilhi sovi läheskään käteen niinku Husku. Jos muuta väitä sulla on kaksi vasenta kättä!

      mutta "jos on oppinut tikkua puosnansa pitämähän, se pitää sielä olla"


    • mikä on kirjoitti:

      sunmielestä se maailman paras saha.... Kyseleppäs 20 metsurilta jotka sahaa Huskulla mikä on ollut paras saha malli kautta aikojen ja katsos lähes kaikki sanovat 242....

      lähtöön,20:tä husvarna metsuria aika ison alueen saa haarukoida jotta löytää, sitten 242:sta olihan se saha aikoinaan, mutta ei päihittänyt 444:jää ei, teho/paino vähillä sanoilla kaikessa. Tällä hetkellä mikään merkki ei ole niin ylivoimainen kun oli 444 aikakaudellaan.


    • moneen kirjoitti:

      lähtöön,20:tä husvarna metsuria aika ison alueen saa haarukoida jotta löytää, sitten 242:sta olihan se saha aikoinaan, mutta ei päihittänyt 444:jää ei, teho/paino vähillä sanoilla kaikessa. Tällä hetkellä mikään merkki ei ole niin ylivoimainen kun oli 444 aikakaudellaan.

      jos sanot että rivinelonen oli hyvä saha. Sen suurempia ongelmia Huskun sahoissa ei ole ollut missään. Joo myytiin niitä paljon mut niin myös korjattiin takuuseen...


    • vitsin murjasit kirjoitti:

      jos sanot että rivinelonen oli hyvä saha. Sen suurempia ongelmia Huskun sahoissa ei ole ollut missään. Joo myytiin niitä paljon mut niin myös korjattiin takuuseen...

      että havaintoni/kokemukseni on harhaa, ja 242:nen oli sillä aikakaudella hakkuiden ykkösmerkki.


    • moneen kirjoitti:

      lähtöön,20:tä husvarna metsuria aika ison alueen saa haarukoida jotta löytää, sitten 242:sta olihan se saha aikoinaan, mutta ei päihittänyt 444:jää ei, teho/paino vähillä sanoilla kaikessa. Tällä hetkellä mikään merkki ei ole niin ylivoimainen kun oli 444 aikakaudellaan.

      444 on ihan yliveto. Vielä tänä päivänäki.


    • moneen kirjoitti:

      lähtöön,20:tä husvarna metsuria aika ison alueen saa haarukoida jotta löytää, sitten 242:sta olihan se saha aikoinaan, mutta ei päihittänyt 444:jää ei, teho/paino vähillä sanoilla kaikessa. Tällä hetkellä mikään merkki ei ole niin ylivoimainen kun oli 444 aikakaudellaan.

      Mulla oli 2 huskua 444sg kumpikaan ei toiminut kunnolla sitten tuli Raket 451 ev täyden kympin saha.


  • Eräältä metsurilta varastettiin useammin pensaa kanisterista metsästä. Metsuri oli fiksu. Jätti öljyn pois pensasta, aatteli että ei muuta kuin seuraa kenen mopo leikkaa kiinni. Leikkasihan se mopo kiinni, mutta harmillista oli se, että oman pojan uusi mopo leikkasi.

  • sitä ei kukaan moiti :)

  • Itse olen joitakin sahoja ikäännyttänyt ja aika monessa on iän myötä tullut käynnistysvaikeuksia. Kaasuttimen kalvot, tulpan kärkiväli / kuluneisuus ja tyristori tarkistamalla / vaihtamalla onkelmasta on päästy.

    Jos ei illalla sahaa tankkia tyhjäksi, eikä varsinkaan vanhalla bensalla, niin silläkin voi olla aamukrapulaan vaikutusta. Jo 6 kk vanha bensa voi muistuttaa lamppuöljyä.

    Ja enpä malta olla kommentoimatta sitä rivinelosta, sillä kun opettelin sahaamaan: Ihan laulava peli, mutta teho ei paljonkaan suurempi kuin 242:ssa, selvästi painavampi, eikä läheskään niin kierrosherkkä. Muistuttaa ominaisuuksiltaan korkeintaan nykyisiä maatilasahoja, eikä ihme, onhan sahat hiljalleen kehittyneet 80-luvun alusta.

    • Olen sahannut tämän talven töikseni. Tahtoopa olla, että viikoittain on haettava 10 litraa uutta. Kuluneisuutta sahassa tietenkin jo on, mutta ei mikään "horo" vielä. Tulpan vaihdoin jo aivan lystikseni ja kärkivälin ja kärkien suoruuden laitoin kohdalleen. Kipinä on upea. Ei vika ole sytytyspuolella. Kyse on liian "niukasta ryypystä".

      Tunnen tuon sahan edellisen omistajan, UPM:n entisiä metsureita, nykyään maanviljelijä. Olin hiljattain puheilla ja kysyin tuosta käynnistyvyydestä. Hän tuumasi:" Se on ollut aina huono käynnistymään kylmästä. Paras konsti kun viet yöksi lämpimään, saman peiton alle sahuri ja saha, niin ei tule ongelmia." Paikallista Huskun edustajaa jututin myös ja hän mainitsi toisesta 242:n omistajasta, joka oli kehunut käynnistyvyyden parantuneen merkittävästi uusilla kalvoilla, se läppäkalvo oli ollut jäykempää materiaalia siinä sarjassa. Tuossa minun sahassani on sellainen normaali kumikalvo, tai siis molemmat kalvot ovat äkkiä katsoen samaa mustaa kumia. Voisihan tuota kalvonvaihtoa tietenkin kokeilla aivan vaan mielenkiinnosta. Se on minusta kuitenkin outoa, että saha käy virheettömästi, suorastaan ihailtavan tasaisesti ja varmasti, kunhan sen vaan saa käynnistymään.

      Voin kai minä tässä kenties paljastaa oman käynnistyssysteeminikin tuolle, mutta nulikat ja taikinaranteet eivät sitten mene kokeilemaan sitä! Neuvo on miehille joiden kourien ote on yhtä luja kuin ruuvipenkillä! Kuristinläppä pitää kiilata kiinni asentoon. Vasemmalla kädellä takakahvasta kiinni ja urku auki! Silloin saha saa käyntipiirin kautta kunnon ryypyn. Sitten kiila pois. Imunuppi sisään ja normaali nykäisy ja kas! saha käy niin kauan, kuin jaksat sahata.

      Olen minä kysellyt muiltakin, jotka ovat Huskulla ikänsä sahanneet ja kaikki sanovat kylmäkäynnistyksen olevan tihkeää noilla vanhemman mallin koneilla, mikäli ne ovat yön hangessa.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Olen sahannut tämän talven töikseni. Tahtoopa olla, että viikoittain on haettava 10 litraa uutta. Kuluneisuutta sahassa tietenkin jo on, mutta ei mikään "horo" vielä. Tulpan vaihdoin jo aivan lystikseni ja kärkivälin ja kärkien suoruuden laitoin kohdalleen. Kipinä on upea. Ei vika ole sytytyspuolella. Kyse on liian "niukasta ryypystä".

      Tunnen tuon sahan edellisen omistajan, UPM:n entisiä metsureita, nykyään maanviljelijä. Olin hiljattain puheilla ja kysyin tuosta käynnistyvyydestä. Hän tuumasi:" Se on ollut aina huono käynnistymään kylmästä. Paras konsti kun viet yöksi lämpimään, saman peiton alle sahuri ja saha, niin ei tule ongelmia." Paikallista Huskun edustajaa jututin myös ja hän mainitsi toisesta 242:n omistajasta, joka oli kehunut käynnistyvyyden parantuneen merkittävästi uusilla kalvoilla, se läppäkalvo oli ollut jäykempää materiaalia siinä sarjassa. Tuossa minun sahassani on sellainen normaali kumikalvo, tai siis molemmat kalvot ovat äkkiä katsoen samaa mustaa kumia. Voisihan tuota kalvonvaihtoa tietenkin kokeilla aivan vaan mielenkiinnosta. Se on minusta kuitenkin outoa, että saha käy virheettömästi, suorastaan ihailtavan tasaisesti ja varmasti, kunhan sen vaan saa käynnistymään.

      Voin kai minä tässä kenties paljastaa oman käynnistyssysteeminikin tuolle, mutta nulikat ja taikinaranteet eivät sitten mene kokeilemaan sitä! Neuvo on miehille joiden kourien ote on yhtä luja kuin ruuvipenkillä! Kuristinläppä pitää kiilata kiinni asentoon. Vasemmalla kädellä takakahvasta kiinni ja urku auki! Silloin saha saa käyntipiirin kautta kunnon ryypyn. Sitten kiila pois. Imunuppi sisään ja normaali nykäisy ja kas! saha käy niin kauan, kuin jaksat sahata.

      Olen minä kysellyt muiltakin, jotka ovat Huskulla ikänsä sahanneet ja kaikki sanovat kylmäkäynnistyksen olevan tihkeää noilla vanhemman mallin koneilla, mikäli ne ovat yön hangessa.

      sahaa pitää tempoa käyntiinkin silloin, kun kaasu on täysillä ja kuristinläppä kiinni-asentoon kiilattuna. Huomasin vasta jälkeenpäin tuon jääneen pois siitä kielletystä käynnistysohjeesta.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Olen sahannut tämän talven töikseni. Tahtoopa olla, että viikoittain on haettava 10 litraa uutta. Kuluneisuutta sahassa tietenkin jo on, mutta ei mikään "horo" vielä. Tulpan vaihdoin jo aivan lystikseni ja kärkivälin ja kärkien suoruuden laitoin kohdalleen. Kipinä on upea. Ei vika ole sytytyspuolella. Kyse on liian "niukasta ryypystä".

      Tunnen tuon sahan edellisen omistajan, UPM:n entisiä metsureita, nykyään maanviljelijä. Olin hiljattain puheilla ja kysyin tuosta käynnistyvyydestä. Hän tuumasi:" Se on ollut aina huono käynnistymään kylmästä. Paras konsti kun viet yöksi lämpimään, saman peiton alle sahuri ja saha, niin ei tule ongelmia." Paikallista Huskun edustajaa jututin myös ja hän mainitsi toisesta 242:n omistajasta, joka oli kehunut käynnistyvyyden parantuneen merkittävästi uusilla kalvoilla, se läppäkalvo oli ollut jäykempää materiaalia siinä sarjassa. Tuossa minun sahassani on sellainen normaali kumikalvo, tai siis molemmat kalvot ovat äkkiä katsoen samaa mustaa kumia. Voisihan tuota kalvonvaihtoa tietenkin kokeilla aivan vaan mielenkiinnosta. Se on minusta kuitenkin outoa, että saha käy virheettömästi, suorastaan ihailtavan tasaisesti ja varmasti, kunhan sen vaan saa käynnistymään.

      Voin kai minä tässä kenties paljastaa oman käynnistyssysteeminikin tuolle, mutta nulikat ja taikinaranteet eivät sitten mene kokeilemaan sitä! Neuvo on miehille joiden kourien ote on yhtä luja kuin ruuvipenkillä! Kuristinläppä pitää kiilata kiinni asentoon. Vasemmalla kädellä takakahvasta kiinni ja urku auki! Silloin saha saa käyntipiirin kautta kunnon ryypyn. Sitten kiila pois. Imunuppi sisään ja normaali nykäisy ja kas! saha käy niin kauan, kuin jaksat sahata.

      Olen minä kysellyt muiltakin, jotka ovat Huskulla ikänsä sahanneet ja kaikki sanovat kylmäkäynnistyksen olevan tihkeää noilla vanhemman mallin koneilla, mikäli ne ovat yön hangessa.

      kalvojenvaihdon auttavan hieman tuohon ongelmaan. Pakkanen tekee tuhoja eli jäykistää kummasti noita kalvoja.
      Saattaisi olla ranteille helpompaa jos antaisi suosiolla vaikkapa tippakannulla ryypyt eli köyhänmiehen primer-pumppu on poikaa.
      Tuosta kalvojen kovettumisesta tuli mieleen ensimmäinen "autoni" joka oli IFA F9. Kovalla pakkasella kerran piti jopa kusaista bensapumpun päälle, sitten lähti. Pumpun kalvo meni aivan korpuksi pakkasessa mutta toimi kun vaan sai koneen käymään, että sellaista.


    • Faari45 kirjoitti:

      kalvojenvaihdon auttavan hieman tuohon ongelmaan. Pakkanen tekee tuhoja eli jäykistää kummasti noita kalvoja.
      Saattaisi olla ranteille helpompaa jos antaisi suosiolla vaikkapa tippakannulla ryypyt eli köyhänmiehen primer-pumppu on poikaa.
      Tuosta kalvojen kovettumisesta tuli mieleen ensimmäinen "autoni" joka oli IFA F9. Kovalla pakkasella kerran piti jopa kusaista bensapumpun päälle, sitten lähti. Pumpun kalvo meni aivan korpuksi pakkasessa mutta toimi kun vaan sai koneen käymään, että sellaista.

      Husqvarna 242 XP Cat on tuon sahani täydellinen nimi ilmeisesti? Tuossa vanhassa Huskussa on yläkoppa niin juupelin lujassa, ettei sitä viitsi metsässä, pakkasella avata, kuin kokeilumielessä, sahaan tutustuessa, kolme tiheä- ja tiukkakierteistä ruuvia pitkillä kierteillä. Ymmärrän toki niiden tarkoituksen: Ei purkaannu saha itsekseen kovassa työssä. Avasinkin yläkopan ensimmäisen kerran, kun ei paskiainen käynnistynyt hangesta. Korkilla bensaa suoraan kaasarinkurkkuun ja HOI HENKIINSÄ! siitä se käynnistyi ja sai päivän sahailla. Myöhemmin olen käyttänyt lämpimissä tiloissa akkuporakonetta noiden pitkäkierteisten ruuvien avaamiseen. Käynnistystä varten, joka ikinen päivä, tuo työmaa on kuitenkin liian suuri. Siksi hainkin helpomman, vaikkakin vaarallisemman, sahan purkamiselta säästävän keinon. Tuo yläkopan ja ilmansuodattimen purku nimittäin vastaa jo lähestulkoon jonkun helpommin avattavan sahan täydellistä koneremonttia.

      Tänäänkin olin muuten metsässä ja sahasin pari tankillista tuolla Huskulla ja saman verran Shindaiwa 488:lla. Shindaiwan käynnistin hangesta neljännellä nykäisyllä ja Huskun lämpimässä, käytöstä poistetussa maitohuoneessa vietetyn yön jälkeen vain muutamaa nykäisyä myöhemmin. Pakkasta oli yöllä -24°C, aamulla enää -18°C. Hienosti toimivat molemmat koko päivän. Ei minkäänlaisia ongelmia, pimeys vaan ajoi pois metsästä kesken päivän. Sydäntalvea eletään ja päivä on vielä lyhyt täällä.

      Huskulla sahaaville suosittelen Shindaiwa 488:aa varasahaksi hankeen. Se käynnistyy aina, kelillä kuin kelillä. Minulla itselläni näyttäisi nyt olevan väärin päin. Shindaiwa sahana ja Husqvarna varasahana. Molemmat sahat ovat jo 90-luvulta, Husku -93 ja Shindaiwa -98. Minä en hyväksy sahakseni muita, kuin ammattiluokan sahoja ja tehoja on oltava noin 2,6 kw. Pienemmistä on pelkkää mieliharmia yleissahana. Mikäli olisi paljonkin tukkipuun kaatoa, pitäisi sahaa isontaa vielä tuostakin, 3 kw saattaisi olla sopiva siihen. Nykyään ei kylläkään kannata tehdä päätehakkuita moottorisahalla, mikäli myy puun sellaisenaan teollisuudelle. Tukin hinta metsänomistajalle on jokseenkin sama sekä hankintana, että pystykauppana ja oman metsäni puuta minä kuitenkin pääasiassa sahailen.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Husqvarna 242 XP Cat on tuon sahani täydellinen nimi ilmeisesti? Tuossa vanhassa Huskussa on yläkoppa niin juupelin lujassa, ettei sitä viitsi metsässä, pakkasella avata, kuin kokeilumielessä, sahaan tutustuessa, kolme tiheä- ja tiukkakierteistä ruuvia pitkillä kierteillä. Ymmärrän toki niiden tarkoituksen: Ei purkaannu saha itsekseen kovassa työssä. Avasinkin yläkopan ensimmäisen kerran, kun ei paskiainen käynnistynyt hangesta. Korkilla bensaa suoraan kaasarinkurkkuun ja HOI HENKIINSÄ! siitä se käynnistyi ja sai päivän sahailla. Myöhemmin olen käyttänyt lämpimissä tiloissa akkuporakonetta noiden pitkäkierteisten ruuvien avaamiseen. Käynnistystä varten, joka ikinen päivä, tuo työmaa on kuitenkin liian suuri. Siksi hainkin helpomman, vaikkakin vaarallisemman, sahan purkamiselta säästävän keinon. Tuo yläkopan ja ilmansuodattimen purku nimittäin vastaa jo lähestulkoon jonkun helpommin avattavan sahan täydellistä koneremonttia.

      Tänäänkin olin muuten metsässä ja sahasin pari tankillista tuolla Huskulla ja saman verran Shindaiwa 488:lla. Shindaiwan käynnistin hangesta neljännellä nykäisyllä ja Huskun lämpimässä, käytöstä poistetussa maitohuoneessa vietetyn yön jälkeen vain muutamaa nykäisyä myöhemmin. Pakkasta oli yöllä -24°C, aamulla enää -18°C. Hienosti toimivat molemmat koko päivän. Ei minkäänlaisia ongelmia, pimeys vaan ajoi pois metsästä kesken päivän. Sydäntalvea eletään ja päivä on vielä lyhyt täällä.

      Huskulla sahaaville suosittelen Shindaiwa 488:aa varasahaksi hankeen. Se käynnistyy aina, kelillä kuin kelillä. Minulla itselläni näyttäisi nyt olevan väärin päin. Shindaiwa sahana ja Husqvarna varasahana. Molemmat sahat ovat jo 90-luvulta, Husku -93 ja Shindaiwa -98. Minä en hyväksy sahakseni muita, kuin ammattiluokan sahoja ja tehoja on oltava noin 2,6 kw. Pienemmistä on pelkkää mieliharmia yleissahana. Mikäli olisi paljonkin tukkipuun kaatoa, pitäisi sahaa isontaa vielä tuostakin, 3 kw saattaisi olla sopiva siihen. Nykyään ei kylläkään kannata tehdä päätehakkuita moottorisahalla, mikäli myy puun sellaisenaan teollisuudelle. Tukin hinta metsänomistajalle on jokseenkin sama sekä hankintana, että pystykauppana ja oman metsäni puuta minä kuitenkin pääasiassa sahailen.

      Ihmettelen kun väännätte miten saha lähtee käyntiin jos se muuten toimii koko päivän. Jos aamulla vedän sahaa käyntiin 30-45 sekuntia ja sahaan päivän mittaan 4,5 tuntia (16200 sekuntia)ja sahani pelaa sen ajan moitteettomasti niin paljonko voitat moteissa päivässä tai vuodessa jos sahasi pelaa moitteetta koko päivän olkoon merkki mikä hyvänsä.Laskelma 30 sek/pv X 300pv = 9000 sek = 2,5h vuodessa eli jos sahasi ei toimi yhtenä päivänä vuodessa niin hävät 2 tunnin työt eli revi sahaasi aamulla kauemmin niin tienaat vuodessa selvää rahaa. Huom olkoon sahamerkkisi mikä vain jos se toimii niin kannattaa nykiä.


    • Mikä on totuus kirjoitti:

      Ihmettelen kun väännätte miten saha lähtee käyntiin jos se muuten toimii koko päivän. Jos aamulla vedän sahaa käyntiin 30-45 sekuntia ja sahaan päivän mittaan 4,5 tuntia (16200 sekuntia)ja sahani pelaa sen ajan moitteettomasti niin paljonko voitat moteissa päivässä tai vuodessa jos sahasi pelaa moitteetta koko päivän olkoon merkki mikä hyvänsä.Laskelma 30 sek/pv X 300pv = 9000 sek = 2,5h vuodessa eli jos sahasi ei toimi yhtenä päivänä vuodessa niin hävät 2 tunnin työt eli revi sahaasi aamulla kauemmin niin tienaat vuodessa selvää rahaa. Huom olkoon sahamerkkisi mikä vain jos se toimii niin kannattaa nykiä.

      Vai on normaalia että sahaa nyvitään käyntiin 45 sekuntia? Ja tämä kuulostaa vieläpä jonkun merkkiuskollisen puolustuspuheelta, muuten hyvä saha niin tuollainen "pikkuharmi" kuin huono kylmäkäynnistys pitää hyväksyä. Ei voi olla ees tottakaan! Tietystikin tuossa sahamerkissä on käynnistyslaite myös sen 8 kertaa vahvempi ja käynnistysnaru samoin, verrattuna niihin joille riittää se normaali 3-4 nykäystä aamutuimaan.

      Toinen mitä ihmettelin, oli kertomus ilmansuodattimen suojakopan aukaisusta. Neljä pitkää ruuvia!!! Aikoinaan minulla oli Sachs-Dolmar jossa ilmansuodatin ja tulppa olivat sellaisen kannen alla jotta tarvitsi avata neljä ruuvia, siinä ne olivat kaiken lisäksi irrallaan eli kohmenäpeillä ne pudotti helposti hankeen. Ei ikinä tuollaista sahaa mettään! Partnerissa oli yksi isoläpimittainen mutteri (talttaruuvimeisselillä avattava), mutteri kiinni suojakannessa joten ei voi tipahtaa, helppo avata. Stihlissä taasen on näpeillä 90 astetta kännettävä nuppi, kiinni suojakannessa.

      Olkoon sahamerkkisi mikä vaan niin kokonaisuus ratkaisee. Pienet mokat suunnittelussa tai käyttöominaisuuksissa voivat pilata muuten toimivan vehkeen, kaupasta saa parempia!


    • Mikä on totuus kirjoitti:

      Ihmettelen kun väännätte miten saha lähtee käyntiin jos se muuten toimii koko päivän. Jos aamulla vedän sahaa käyntiin 30-45 sekuntia ja sahaan päivän mittaan 4,5 tuntia (16200 sekuntia)ja sahani pelaa sen ajan moitteettomasti niin paljonko voitat moteissa päivässä tai vuodessa jos sahasi pelaa moitteetta koko päivän olkoon merkki mikä hyvänsä.Laskelma 30 sek/pv X 300pv = 9000 sek = 2,5h vuodessa eli jos sahasi ei toimi yhtenä päivänä vuodessa niin hävät 2 tunnin työt eli revi sahaasi aamulla kauemmin niin tienaat vuodessa selvää rahaa. Huom olkoon sahamerkkisi mikä vain jos se toimii niin kannattaa nykiä.

      Tuo oli alkuperäisen viestini pointti. Halusin ohjeita niiltä, jotka ovat sahanneet Huskulla enemmän, kuin minä.

      Tuo laskelmasi ei oikein päde, kun se käynnistin nimittäin hajoaa älyttömästä repimisestä, eikä siinä keskustella sekunneista, vaan minuuteista ja mikäli yläkoppa pitää poistaa, puhutaan jo kymmenestä minuutista, vähintäänkin.

      En ole ikinä ennen kaivannut säätösuutinta rikastinpiiriin sahassa. Tuossa 242:ssa sille kuitenkin olisi käyttöä. Ei kai se liene kohtuuton vaatimus, että ammattiluokan saha käynnistyy myös ulkona vietetyn yön jälkeen ilman vippaskonsteja? Mikä ihme sen tekee, ettei Husku saa riittävää ryyppyä kylmänä? Samoja, tai lähes samoja kaauttimiahan kaikki sahojen valmistajat käyttävät. Yksirenkaisen männän heikompi pumppausvaikutus kaasuttimelle? Ei kai?

      Tuo saha on muilta ominaisuuksiltansa suorastaan erinomainen ja muotoilu on esimerkillinen kapean rungon ja hyvinmuotoiltujen kahvojen ansiosta. Minäkin pidän Husqvarnan muotoilusta. En minä kuitenkaan mikään fakkiutunut kannattaja ole millekään merkille. Kokeilen mielenkiinnosta, avoimen kriittisesti mitä tahansa sahaa. Mikäli sahassa on mielestäni puutteita, en kyllä aio pimittää niitä toisilta sahan ostoa suunnittelevilta. Niin no hinta on kylläkin Husqvarnan ammattisahoilla hurjan korkea. 346:tta kyselin ja kokeilin nyt tänä talvena, mutta hylkäsin sen juuri tuon hinnan takia. Shindaiwa 488:aa sai vuonna -98 kaksi kappaletta vastaavan Huskun ammattisahan hinnalla. Nyt hinnat ovat lähentyneet toisiaan, mutta satasissa on hintaero vieläkin.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Tuo oli alkuperäisen viestini pointti. Halusin ohjeita niiltä, jotka ovat sahanneet Huskulla enemmän, kuin minä.

      Tuo laskelmasi ei oikein päde, kun se käynnistin nimittäin hajoaa älyttömästä repimisestä, eikä siinä keskustella sekunneista, vaan minuuteista ja mikäli yläkoppa pitää poistaa, puhutaan jo kymmenestä minuutista, vähintäänkin.

      En ole ikinä ennen kaivannut säätösuutinta rikastinpiiriin sahassa. Tuossa 242:ssa sille kuitenkin olisi käyttöä. Ei kai se liene kohtuuton vaatimus, että ammattiluokan saha käynnistyy myös ulkona vietetyn yön jälkeen ilman vippaskonsteja? Mikä ihme sen tekee, ettei Husku saa riittävää ryyppyä kylmänä? Samoja, tai lähes samoja kaauttimiahan kaikki sahojen valmistajat käyttävät. Yksirenkaisen männän heikompi pumppausvaikutus kaasuttimelle? Ei kai?

      Tuo saha on muilta ominaisuuksiltansa suorastaan erinomainen ja muotoilu on esimerkillinen kapean rungon ja hyvinmuotoiltujen kahvojen ansiosta. Minäkin pidän Husqvarnan muotoilusta. En minä kuitenkaan mikään fakkiutunut kannattaja ole millekään merkille. Kokeilen mielenkiinnosta, avoimen kriittisesti mitä tahansa sahaa. Mikäli sahassa on mielestäni puutteita, en kyllä aio pimittää niitä toisilta sahan ostoa suunnittelevilta. Niin no hinta on kylläkin Husqvarnan ammattisahoilla hurjan korkea. 346:tta kyselin ja kokeilin nyt tänä talvena, mutta hylkäsin sen juuri tuon hinnan takia. Shindaiwa 488:aa sai vuonna -98 kaksi kappaletta vastaavan Huskun ammattisahan hinnalla. Nyt hinnat ovat lähentyneet toisiaan, mutta satasissa on hintaero vieläkin.

      Peräänkuulutan edelleen tuon ryyppybensan antamiseen käsikonstein. Tutkipa voisiko siihen rakentaa esim. kopasta läpitulevalla letkulla extra-ryyppykanavan? Letkun päähän tietenkin sitten tulppa, helposti irroitettava sellainen.
      En nimittäin usko, että "normaalein" konstein siitä juurikaan parempaa tulee. Oma Jonssi 2141 vaatii kesäkelissäkin yön yli seisottuaan sen 9 vetoa, kuinka sitten talvella? Tämäkin on vm-05 vehje eli niitä viimeisiä ilman primer-pumppua.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Tuo oli alkuperäisen viestini pointti. Halusin ohjeita niiltä, jotka ovat sahanneet Huskulla enemmän, kuin minä.

      Tuo laskelmasi ei oikein päde, kun se käynnistin nimittäin hajoaa älyttömästä repimisestä, eikä siinä keskustella sekunneista, vaan minuuteista ja mikäli yläkoppa pitää poistaa, puhutaan jo kymmenestä minuutista, vähintäänkin.

      En ole ikinä ennen kaivannut säätösuutinta rikastinpiiriin sahassa. Tuossa 242:ssa sille kuitenkin olisi käyttöä. Ei kai se liene kohtuuton vaatimus, että ammattiluokan saha käynnistyy myös ulkona vietetyn yön jälkeen ilman vippaskonsteja? Mikä ihme sen tekee, ettei Husku saa riittävää ryyppyä kylmänä? Samoja, tai lähes samoja kaauttimiahan kaikki sahojen valmistajat käyttävät. Yksirenkaisen männän heikompi pumppausvaikutus kaasuttimelle? Ei kai?

      Tuo saha on muilta ominaisuuksiltansa suorastaan erinomainen ja muotoilu on esimerkillinen kapean rungon ja hyvinmuotoiltujen kahvojen ansiosta. Minäkin pidän Husqvarnan muotoilusta. En minä kuitenkaan mikään fakkiutunut kannattaja ole millekään merkille. Kokeilen mielenkiinnosta, avoimen kriittisesti mitä tahansa sahaa. Mikäli sahassa on mielestäni puutteita, en kyllä aio pimittää niitä toisilta sahan ostoa suunnittelevilta. Niin no hinta on kylläkin Husqvarnan ammattisahoilla hurjan korkea. 346:tta kyselin ja kokeilin nyt tänä talvena, mutta hylkäsin sen juuri tuon hinnan takia. Shindaiwa 488:aa sai vuonna -98 kaksi kappaletta vastaavan Huskun ammattisahan hinnalla. Nyt hinnat ovat lähentyneet toisiaan, mutta satasissa on hintaero vieläkin.

      ainakin oma 242 lähtee kylmänkin yleensä n. 5 vedolla kun syö aamulla muutakin kuin viiliä nykäisyn pitää olla terävä ja kova


    • kylmästäkin kirjoitti:

      ainakin oma 242 lähtee kylmänkin yleensä n. 5 vedolla kun syö aamulla muutakin kuin viiliä nykäisyn pitää olla terävä ja kova

      minun kokemuksella,sahannu vuoron perään huskulla ja jonseredillä 20 vuoden aikana nih kyllä jonsse on parempi käynistymään ku husku,en vain tiedä mikä tossa 242xp ssä kiehtoo,kollegat kahtoo mua pitkään kun tukkipinon päällä teroitan jonsered rock`n roll sahaa.kaippa se husku mehtä kultturiin kuluu.


    • turborambo kirjoitti:

      minun kokemuksella,sahannu vuoron perään huskulla ja jonseredillä 20 vuoden aikana nih kyllä jonsse on parempi käynistymään ku husku,en vain tiedä mikä tossa 242xp ssä kiehtoo,kollegat kahtoo mua pitkään kun tukkipinon päällä teroitan jonsered rock`n roll sahaa.kaippa se husku mehtä kultturiin kuluu.

      Sitä samaa ihmettelen minäkin. Eikä se ergonomia siinä Huskussa sen kummempi ole kuin esim. Stihl 024:ssäkään. Joskus niillä sahasin vertaillen vuoronperään ja laitoin sahoja rinnan. Kahvat ovat hyvinpuoleen samassa asennossa, Huskussa ehkä asteen, kaksi viistompi etukahva, millä ei käytännössä ole mitään merkitystä. Kaasuvipu on huskissa parempi. Sitä ei tarvitse rutistaa niin pohjaan kuin stihlissä, takakahva huskissa kuitenkin on minusta turhan paksu, kun on vahvemmat hansikkaat kädessä. Käynnistys on ehdottomasti miellyttävämpi stihlissä, husku on raskas repiä. Kahvaväli on aavistuksen pidempi stihlissä, joten on ehkä hiukan vakaampi käyttää. Pienempi kahvaväli tietenkin tekee jonkinverran notkeutta lisää, mutta missä onkin sitten käyttäjää miellyttävien ominaisuuksien painopiste, onkin oma juttunsa.


    • Juxu kirjoitti:

      Sitä samaa ihmettelen minäkin. Eikä se ergonomia siinä Huskussa sen kummempi ole kuin esim. Stihl 024:ssäkään. Joskus niillä sahasin vertaillen vuoronperään ja laitoin sahoja rinnan. Kahvat ovat hyvinpuoleen samassa asennossa, Huskussa ehkä asteen, kaksi viistompi etukahva, millä ei käytännössä ole mitään merkitystä. Kaasuvipu on huskissa parempi. Sitä ei tarvitse rutistaa niin pohjaan kuin stihlissä, takakahva huskissa kuitenkin on minusta turhan paksu, kun on vahvemmat hansikkaat kädessä. Käynnistys on ehdottomasti miellyttävämpi stihlissä, husku on raskas repiä. Kahvaväli on aavistuksen pidempi stihlissä, joten on ehkä hiukan vakaampi käyttää. Pienempi kahvaväli tietenkin tekee jonkinverran notkeutta lisää, mutta missä onkin sitten käyttäjää miellyttävien ominaisuuksien painopiste, onkin oma juttunsa.

      http://www.youtube.com/watch?v=LCVoVkrJboM&feature=related


    • turborambo kirjoitti:

      http://www.youtube.com/watch?v=LCVoVkrJboM&feature=related

      That´s the normal way to start the chain chaw. But what do you do? if it´s really cold? -18°C for exsample? And if the engine really doesn`t start? Those were the usual advices to start the chain chaw.

      Yes I really do understand English too!

      Oikeinkirjoituksesta en niinkään tiedä, kun ei ole täällä maaseudulla ollut vastapeluria englanniksi keskusteluun.


    • kylmästäkin kirjoitti:

      ainakin oma 242 lähtee kylmänkin yleensä n. 5 vedolla kun syö aamulla muutakin kuin viiliä nykäisyn pitää olla terävä ja kova

      En valita! Se on hyvä tulos.

      Olin tältä palstalta hetken pois. Avasin eilen kaasarin uudelleen ja painelin paineilmalla jokaiseen mahdolliseen rööriin. Sitten vaihdoin kalvot loputtomasta Huskun osien varastostani, jonka huusin joskus aikanaan lopettaneen myyntiedustajan huutokaupasta, vanhaa, käyttämätöntä, lämpimässä säilytettyä osaa. Vaihdoin kaasariin muutakin osaa, kaiken, mikä näytti uusissa paremmalta, paitsi runkoa ja kuoria, tai siis niitä kansia. Hieman nopeammin reagoi nykäisyihin ainakin lämpimänä. Nyt se sitten on hangessa odottamassa huomista tuomiotani. Aamulla aion kokeilla ilman vippaskonsteja. Keli ei nyt ole kuitenkaan paras mahdollinen kokeiluun, enää -5°C, mutta jos tuostakaan lämpötilasta edes lupaa, vaikkapa kuudennella nykäisyllä, en valita yhtään. Enemmistä nykäisyiistä ainakin tulette kuulemaan! No, uskallan minä kehuakin, mikäli korjaantui, että jatkoa seuraa!


    • Faari45 kirjoitti:

      Peräänkuulutan edelleen tuon ryyppybensan antamiseen käsikonstein. Tutkipa voisiko siihen rakentaa esim. kopasta läpitulevalla letkulla extra-ryyppykanavan? Letkun päähän tietenkin sitten tulppa, helposti irroitettava sellainen.
      En nimittäin usko, että "normaalein" konstein siitä juurikaan parempaa tulee. Oma Jonssi 2141 vaatii kesäkelissäkin yön yli seisottuaan sen 9 vetoa, kuinka sitten talvella? Tämäkin on vm-05 vehje eli niitä viimeisiä ilman primer-pumppua.

      Mikäli yläkopan, tai ilmasuodatinkopan avaus olisi yhtä helppo, kuin Shindaiwa 488:ssa, ei minulla edes olisi ongelmaa. Shindaiwa ei ole kylläkään ikinä tarvinnut sitä lisäryyppyä, että turhaan se niin helposti avattava edes on!

      En aio ruveta siihen ylimääräisen ryyppyreiän tekoon ennen, kuin viimeisenä keinona. Keino on kyllä varma, mutta liian vaikea, eikä ammattisahassa pitäisi minusta edes olla tuollaisen tarvetta.

      Jatkan tutustumista, testausta, virittelyä...


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      En valita! Se on hyvä tulos.

      Olin tältä palstalta hetken pois. Avasin eilen kaasarin uudelleen ja painelin paineilmalla jokaiseen mahdolliseen rööriin. Sitten vaihdoin kalvot loputtomasta Huskun osien varastostani, jonka huusin joskus aikanaan lopettaneen myyntiedustajan huutokaupasta, vanhaa, käyttämätöntä, lämpimässä säilytettyä osaa. Vaihdoin kaasariin muutakin osaa, kaiken, mikä näytti uusissa paremmalta, paitsi runkoa ja kuoria, tai siis niitä kansia. Hieman nopeammin reagoi nykäisyihin ainakin lämpimänä. Nyt se sitten on hangessa odottamassa huomista tuomiotani. Aamulla aion kokeilla ilman vippaskonsteja. Keli ei nyt ole kuitenkaan paras mahdollinen kokeiluun, enää -5°C, mutta jos tuostakaan lämpötilasta edes lupaa, vaikkapa kuudennella nykäisyllä, en valita yhtään. Enemmistä nykäisyiistä ainakin tulette kuulemaan! No, uskallan minä kehuakin, mikäli korjaantui, että jatkoa seuraa!

      Kolmannella nykäisyllä jo pärähti, enkä edes sammuttanut ryypyllä edellisenä iltana. Olihan valtava vaikutus tuolla kaasariremontilla, aivan kuin eri saha nyt. Hyvä siitä tuli.

      Eipä siitä lämpimänä moitteettomasta käynnistä näköjään voi päätellä paljoakaan kalvojen virheettömyydestä. Tästä eteen päin menee kyllä minun sahoistani kalvot jokseenkin heti vaihtoon, kun kylmäkäynnistyvyys heikkenee. Bensanpintaa säätelevän neulan vaihto oli kyllä myös kenties vaikuttava.

      Näyttää olevan, että kalvojen venähtäminen ja väsyminen vaikuttavat nimenomaan kylmäkäynnistyvyyteen.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Kolmannella nykäisyllä jo pärähti, enkä edes sammuttanut ryypyllä edellisenä iltana. Olihan valtava vaikutus tuolla kaasariremontilla, aivan kuin eri saha nyt. Hyvä siitä tuli.

      Eipä siitä lämpimänä moitteettomasta käynnistä näköjään voi päätellä paljoakaan kalvojen virheettömyydestä. Tästä eteen päin menee kyllä minun sahoistani kalvot jokseenkin heti vaihtoon, kun kylmäkäynnistyvyys heikkenee. Bensanpintaa säätelevän neulan vaihto oli kyllä myös kenties vaikuttava.

      Näyttää olevan, että kalvojen venähtäminen ja väsyminen vaikuttavat nimenomaan kylmäkäynnistyvyyteen.

      kulutustavaraa. Säätökalvo yleensä jäykistyy ja sen jälkeen ei neulaventtiili enää toimi normaalisti. Hyvä että saha tuli kuntoon. Kaasuttimen välikorjaus on aina silloin tällöin paikallaan.


    • kalvot on kirjoitti:

      kulutustavaraa. Säätökalvo yleensä jäykistyy ja sen jälkeen ei neulaventtiili enää toimi normaalisti. Hyvä että saha tuli kuntoon. Kaasuttimen välikorjaus on aina silloin tällöin paikallaan.

      Kokemukseni kun on niin rajallinen niin kertoilen taas siitä Partnerista, 450, Made in Sweden, ikää kohta parikytä vuotta ja ehken tuhannen tankillista sahattu.

      Ei ole vielä tarvinnut vaihtaa kalvoja kaasariin, itse asiassa kaasaria ei ole vielä kertaakaan avattu. Käynnistyy kylmänä 3-5 nykäyksellä.


    • Yökyöpelix kirjoitti:

      Tuo oli alkuperäisen viestini pointti. Halusin ohjeita niiltä, jotka ovat sahanneet Huskulla enemmän, kuin minä.

      Tuo laskelmasi ei oikein päde, kun se käynnistin nimittäin hajoaa älyttömästä repimisestä, eikä siinä keskustella sekunneista, vaan minuuteista ja mikäli yläkoppa pitää poistaa, puhutaan jo kymmenestä minuutista, vähintäänkin.

      En ole ikinä ennen kaivannut säätösuutinta rikastinpiiriin sahassa. Tuossa 242:ssa sille kuitenkin olisi käyttöä. Ei kai se liene kohtuuton vaatimus, että ammattiluokan saha käynnistyy myös ulkona vietetyn yön jälkeen ilman vippaskonsteja? Mikä ihme sen tekee, ettei Husku saa riittävää ryyppyä kylmänä? Samoja, tai lähes samoja kaauttimiahan kaikki sahojen valmistajat käyttävät. Yksirenkaisen männän heikompi pumppausvaikutus kaasuttimelle? Ei kai?

      Tuo saha on muilta ominaisuuksiltansa suorastaan erinomainen ja muotoilu on esimerkillinen kapean rungon ja hyvinmuotoiltujen kahvojen ansiosta. Minäkin pidän Husqvarnan muotoilusta. En minä kuitenkaan mikään fakkiutunut kannattaja ole millekään merkille. Kokeilen mielenkiinnosta, avoimen kriittisesti mitä tahansa sahaa. Mikäli sahassa on mielestäni puutteita, en kyllä aio pimittää niitä toisilta sahan ostoa suunnittelevilta. Niin no hinta on kylläkin Husqvarnan ammattisahoilla hurjan korkea. 346:tta kyselin ja kokeilin nyt tänä talvena, mutta hylkäsin sen juuri tuon hinnan takia. Shindaiwa 488:aa sai vuonna -98 kaksi kappaletta vastaavan Huskun ammattisahan hinnalla. Nyt hinnat ovat lähentyneet toisiaan, mutta satasissa on hintaero vieläkin.

      Ilmeisesti on sahallasi sahattu paljon,eli ammattimiehen "jämät".Saat toki vielä siitäkin kelpopelin eli uusit vaan pytty ja mäntä,sekä neulalaakeri tiivistesarja.Kysele ja vertaile osien hinnat,saa hyvää tarvikeosaa esim.Italialaista paketti ja rupee laulamaan.Bensaletku on syytä aina tarkistaa että ei ole murtunut ajan saatossa,silloin bensa palaa tankkiin.Laitoin omaani uudet hilut n.165e nämä kaikki ja laulaa komeasti,sisäänajon jälkeen.
      Minun koneen ongelmat oli et ekan tankin lopulla ei tyhjäkäyntiä,vaikka olisi säätänyt.No vika oli et sylinterin alaosa soikea ns.vuoti läpi seosta kuumana,käynnistyi kyllä kulmänäkin hyvin.
      -"tarkista besaletku"!!!


  • on heikon kipinän vuoksi laitettava hyvin pienelleen. Tämä tepsii ainakin 245 huskussa.

    • kaukana? 0.3 mm pitäis olla ilmaväli ja uudella tulpalla pitäis kipinän "hypätä" ainakin 5 mm.


    • virtalaite kirjoitti:

      kaukana? 0.3 mm pitäis olla ilmaväli ja uudella tulpalla pitäis kipinän "hypätä" ainakin 5 mm.

      Syytä epäilen tuossa muovisäkissä jossa saha makoilee. Oma 242 on lähtenyt hyvin käyntiin niin aamulla kun päivälläkin. On tosi luja saha. Saha on yli kymmenen vuotta vanha ja tänäkin talvena sahasin yli 200 kiintoa kuitua


  • No eiks siinä sitten oo puolipuristus ja ryyppy nappia? jos on ni ensi ryyppy/puolipuristus nappi ulos. Sitte kiskot käyntii, ja kun eka kerran herää, vaikka vaa hetkeks, ni työnnät napin sisään ja kiskot uudelleen. Kyllä lähtee..
    Tai sitte ei oo kaikki kunnossa.

  • Moi.
    En sahaa ammatikseni, polttopuuta puunkaatoa ym ym. 242 xp on käyny kun junan vessa yksinkertainen ei liikaa teknisiä "härpäkkeitä" puolipuristus primerpumppu yms. Kylmäkäynnistykseen vaatii 15 rivakkaa nykäsyä, ei ole vika vaan ominaisuus lämpimänä kertanykäsyllä aina.
    Huskin 353 G 2 -3 nykäsyä kylmiltää lämpimänä kertalaakista.
    Eli, sahat vain on erilaisia. Ominaisuudet tarpeisiini hyvät.

    • ja kukkuu husku. Kun sahan (ihan minkä tahansa) pitää puhtaana, huoltaa ja säätää suuttimet oikein, pitää talvisuojia talvella ja sammuttaa illalla ryypyllä ihan tyhjäkäyntikierroksilta, että kampikammioon jää pentsiiniä niin avot. Pari kaariryyppyä voi ottaa itekkin, muttei sen enempää, että jaksaa aamulla nykästä, ensin emäntää ja sitte sahaa - järjestys se olla pitää. Monella on semmottinen vika, että säätää tyhjäkäyntisuutimen(kin) talvella liian kuivalle. 2-T öljyn määrä on toinen asia, joka lyijyttömällä aikakaudella pitäisi ottaa huomioon etenkin vanhemmissa sahoissa joissa voitelu on hyvinkin osaksi laskettu lyijyn varaan. Ite en oo 95:lla alle 3% seoksella sahannu, oli öljy mitä tahansa.
      242xp oli varmasti yksi rankimmista sahoista, mutta ergonomiaa en nyt menisi kehumaan. Tilhi 024AV super poro oli saman aikakauden sahoista hyvinkin kilpailukykyinen ja ergonomialtaan parempi. Makuasioitakinhan nämä hyvin pitkälle ovat, toinen tykkää tyttärestä mutta äidin kanssakin homma hoituu.


    • mehtäkirurki kirjoitti:

      ja kukkuu husku. Kun sahan (ihan minkä tahansa) pitää puhtaana, huoltaa ja säätää suuttimet oikein, pitää talvisuojia talvella ja sammuttaa illalla ryypyllä ihan tyhjäkäyntikierroksilta, että kampikammioon jää pentsiiniä niin avot. Pari kaariryyppyä voi ottaa itekkin, muttei sen enempää, että jaksaa aamulla nykästä, ensin emäntää ja sitte sahaa - järjestys se olla pitää. Monella on semmottinen vika, että säätää tyhjäkäyntisuutimen(kin) talvella liian kuivalle. 2-T öljyn määrä on toinen asia, joka lyijyttömällä aikakaudella pitäisi ottaa huomioon etenkin vanhemmissa sahoissa joissa voitelu on hyvinkin osaksi laskettu lyijyn varaan. Ite en oo 95:lla alle 3% seoksella sahannu, oli öljy mitä tahansa.
      242xp oli varmasti yksi rankimmista sahoista, mutta ergonomiaa en nyt menisi kehumaan. Tilhi 024AV super poro oli saman aikakauden sahoista hyvinkin kilpailukykyinen ja ergonomialtaan parempi. Makuasioitakinhan nämä hyvin pitkälle ovat, toinen tykkää tyttärestä mutta äidin kanssakin homma hoituu.

      242XP
      Engine
      Cylinder volume, cu.in/cm3: 2,6/42
      Cylinder bore, inch/mm: 1,65/42
      Stroke, inch/mm: 1,18/30
      Idle speed, rpm: 2 700
      Recommended max. speed, unloaded, rpm: 15 500
      Power, kW: XP: 2,4/ 9 900 XPCAT: 2,3/9 900

      Ignition system
      Manufacture: SEM
      Type of ignition system: AM7
      Spark plug: Champion RCJ 7Y
      Electrode gap, inch/mm: 0.020/0,5

      Fuel and lubrication
      system
      Manufacturer: Walbro
      Carburettor type: HDA98
      Fuel capacity, US pint/litre: 1,1/0,52
      Oil pump capacity at 8500 rpm, ml/min: 3-7
      Oil capacity, US pint/litre: 0,57/0,27
      Type of oil pump: Automatic

      Weight
      Without bar and chain, Lbs/kg XP: 10,3/4,7 XPCAT: 11,0/5,0

      Chain/Bar
      Chain speed at max. power, m/sec: 19,1


  • Vinkki: 242cat mallissa kannattaa vaihtaa katalysaattorilla varustettu äänenvaimennin tavalliseen 242:n vaimentimeen,vasta sitten tietää mikä peli on HUSGVARNA 242XP.

  • Osta käynnistys pilotti pullo. Lähtee 1-3 nykäisyllä.

  • husqvarna 242 mallista lähtee aika herkästi kiertokangen alapään neulalaakerin kuparisesta laakerihäkistä paloja kiertoon jolloin menee pytty ja mäntä sekä itse kampiakseli.
    täällä ois 3 kampivikaista runkoa joista pytyt mennyt tuon laakerin takia. mallit 0n 90 luvun tekeleitä.
    sahattu näillä kylläkin ammatikseen että siinäkin syynsä mutta en ole toisen merkkistä sahaa nähnyt missä neulahäkki kuluu rikki.
    sen kunnon toteaminen on vähän hankalaa koska sinne väliin ei tahdo nähdä kuin parista millin raosta siirtämällä kierokanki sivulle sen mitä liikkuu ja pyörittää kampiakselia.

    • Vanhemmista meni. Uudemmissa on isompi tappi ja isompi laakeri. Sulla on varmaan 80-luvun malli.
      Kyllä niitä menee muistakin mutta aika harvinainen vika.


  • Vielä 242:sta. Ulvokoot tietämättömät mitä tykkää mut 1500m3 kyseisellä yhdellä sahalla sahanneena voin kertoa että lumihangesta otettuna kolmannella tai neljännellä vedolla hörähti ja seuraavalla käyntiin. Ylivoimaisesti toimintavarmin saha jota koskaan on valmistettu. Tehoja saa suoraan verrata nykysahoihin sekä ergonomiaa myös; ei häpeä tippaakaan! Todella harmillista että varaosia ei tuohon enää kaikkia saa. Nykysahojen kestävyys häpeää 242:n rinnalla ja se äärettömän yksinkertainen rakenne! Toki joukossa on aina ollut joku maanantaiyksilö kaikissa laitteissa eikä huonolla huollolla toimi edes junan vessa!

    • Jos neljännellä lähtee käyntiin siinä on vikaa. Kymmenen on normaali kylmänä. Metsurit piti tyhjäkäynnillä kahvitauot.
      Muuten on kyllä hyvä saha. Ei ehkä varmin mutta huippu kuitenkin. Ei ole tyyppivikoja kun kiertokanken silmää suurennettiin. Ainoa saha josta saa käynnin kohdalle vaikka vuotaisi. Hetkeksi ainakin. Kannattaisi vieläkin ostaa jos saisi. 346:kin oli hyvä mutta siinä oli jo ongelmia. Samoin 543:ssa. Huskin uusissa ei enää muuta olekaan kuin tyyppivikoja.


  • Oikeestaan Husqvarna 51/55 mallit yhtä hyviä. Vääntöä voi olla enemmänkin, vaikka huipputeho samaa luokkaa. Metallirunkosaha yksinkertaisella tekniikalla.

    • Ei kulje eikä kiihdy. Pappasahoja mutkun papat ei jaksa nostaa kun painaa.


suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Hieman säälittää suomalaisen duunarin sinisilmäisyys

    Ennen vanhaan ei käynyt pienessä mielessäkään, että tehtäisiin töitä ilman liittoon kuulumista. Se oli itsestäänselvyys. Suomen taloudella meni todell
    Maailman menoa
    159
    4346
  2. Erika ja viisuvalinta

    Cicciolina todella reipas ja mukaansatempaava esitys. Toivottavasti Erika pääsee kisoihin mukaan !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
    Maailman menoa
    143
    4137
  3. Hengityssuoja, viruksia vastaan. Ihan pelleilyäkö?

    Kuulemma hengityssuojaimet ovat loppuneet niin apteekeista kuin tukkureiltakin, kertoo Hesari. "Hengityssuojaimet loppuivat tukkureilta ja monista ap
    Maailman menoa
    106
    3912
  4. Coronavirus-hysteria

    Mihinkähän mittakaavoihin tuo hysteria pääsee? Luuletteko, että kohta vaikkapa bussilastillinen tyhjenee jonkun yskäistyä seuraavassa etapissa? Entä m
    Maailman menoa
    101
    2894
  5. Seinäjoella jälleen kuolonkolari

    Kyllä eikö näitä teitä saada sellaiseen kuntoon, että ihmiset (jotka on pakotettu käymään töissä) voisivat taittaa taivaltaan ilman järjetöntä kuolema
    Seinäjoki
    30
    1200