Mikä on ihmisen biologinen esi-isä? Mieluimmin myös perustelut mukaan
PS. tämä avaus ei ole tarkoitettu "Linkkiliisoille"
PS. tämä avaus ei ole tarkoitettu "Linkkiliisoille"
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Nykyihminen on äitin puolelta simpanssin,isän puolelta orankin heimoa.Monissa tuttavissani on havaittavissa ilmeistä sukunäköä.Uskovaiset lajitoverit polveutuu mölyapinasta.Lajityypillinen käyttäytyminen ilmenee esim.kielilläpuhumisena ja virrenveisuuna.
Ilmenee sinussa?
On minun mielestä pystyihminen eli homo erectus.
En tiedä onko sitä tieteellisesti tutkittu. Pitänee selvittää.
Jotta tuohon kysymykseen voisi antaa mielekkään vastauksen, on ensin määriteltävä, mitä tarkoitetaan ihmisellä. Saattaa kuulostaa hankalalta tai hiuksien halkomiselta, mutta luonto ei toimi ihan niin systemaattisesti kuin ihmisen luokittelunhaluinen mieli toivoisi. Lajit eivät putkahtele valmiiksi muodostuneina toisista lajeista, vaan populaatiot muuttuvat mutaatio mutaatiolta kauemmas alkuperäisestä, kunnes niitä ei voida tai haluta enää kutsua samaksi lajiksi. Jossain vaiheessa kelattaessa ihmiskunnan suurta videonauhaa taaksepäin voidaan ottaa pysäytyskuva jonkin yksilön kohdalla ja sanoa: "tämä ei ole vielä ihminen", mutta jos siirrytään yksilö kerrallaan eteenpäin, muuttuukin mahdottomaksi sanoa, minkä kohdalla kyseessä lakkaa olemasta ei-ihminen ja milloin se alkaa olla oikea ihminen. Hieman vastaava ongelma kuin määritettäessä milloin ihminen muuttuu lapsesta aikuiseksi. Lisäksi meillä on katkeamattoman videonauhan sijaan itse kehityskulusta jäljellä vain fossiilikerrostumat, joissa pysäytyskuvia löytyy hyvällä tuurilla muutaman kymmenen tuhannen vuoden välein ja silloinkin ruudussa saattaa näkyä suoran esi-isän sijaan serkku, naapuri tai kumminkaima.
Jotain varmaa voidaan joka tapauksessa sanoa. Ihmisen ja simpanssin genomit ovat hämmästyttävän samankaltaiset, jopa siinä määrin, että asia on saanut tutkijat kyseenalaistamaan kuinka lajien väliset erot oikein syntyvät geenien ja niiden säätelyosien eroavuuksista. Ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on näet niin pieni, että sellaista näkee yleensä vain saman suvun sisään kuuluvilla lajeilla. Ihminen (Homo) ja simpanssit (Pan) on kuitenkin pidetty omissa suvuissaan. Kaikkein paljastavinta ovat tietenkin ne osat, jotka eivät toimita varsinaista tehtävää, esimerkiksi tilke-DNA:ssa piileskelevät vanhojen virusinfektioiden jäljet, jotka ovat simpanssilla ja ihmisellä samoissa paikoissa, tai ihmisen 2. kromosomin keskellä olevat telomeerit ja ylimääräiset sentromeerit, joka ovat jäänteenä kahden simpansseilla yhä erillään olevan kromosomin yhdistymisestä ihmisen sukulinjassa.
Tietenkään yllämainittu ei tarkoita, että simpanssi olisi ihmisen esi-isä. Itse asiassa simpanssi on genomivertailun mukaan viimeisten viiden miljoonan vuoden aikana muuttunut kauemmas yhteisestä esi-isästämme kuin ihminen. Tämä ei ole aivan niin ällistyttävää kuin miltä se voisi ensin kuulostaa, kun tarkastellaan niitä muinaisia ihmisapinoita, jotka elivät ihmisen ja simpanssin sukulinjojen eriytymisen aikoina, ja jotka lienevät ainakin lähellä tuota siirtymää. Niillä on nimittäin sopeumia pystykävelyyn, joka saattaakin olla afrikkalaisten ihmisapinoiden alkuperäinen kävelyasento. Jos tämä pitää paikkansa, simpanssi onkin se, joka vaihtoi asentonsa rystykävelijäksi lähdettyään omille teilleen, ja ihminen pysyi vanhassa asennossa.
Tarkoitan lähinnä nykyihmistä, sekin taitaa olla liukuva käsite.Ajatteleva ja vuorovaikutukseen pystyvä ihminen taitaisi olla sopivin määritelmä.
Pelkään pahoin, että on vaikea sanoa varmuudella, minkälaiseen ajatteluun ja vuorovaikutukseen kukin ihmislaji aikoinaan pystyi, eikä täysin varmasti pystytä selvittämään sitäkään, mikä monista ihmislajeista lopulta kehittyi Homo sapiensiksi, ainaakaan ellei fossiileista saada eristettyä tarpeeksi DNA:ta. Luiden muodoista voi päätellä paljon, mutta kun vertailtavana on monta hyvin läheisesti toistaan muistuttavaa lajia, juuri oikean tunnistaminen joukosta on kinkkistä. Lisäksi ilman DNA:n apua, jää lähinnä tulkintakysymykseksi, milloin kyseessä on kaksi saman lajin populaatiota ja milloin kaksi eri lajia. Siksi ihmisen sukupuut voivat poiketa nimien osalta hämmentävästi toisistaan, vaikka olisivat sisällöltään käytännössä samanlaiset.
Homo sapiensin eli nykyihmisen todennäköisimpinä esi-isäehdokkaina pidetään Homo heidelbergensistä (heidelberginihminen) tai Homo rhodesiensista (rhodesianihminen), jotka saattavat tosiaan olla samaa lajia. Molempia tavattiin Afrikassa, jossa ensimmäiset nykyihmiset ilmaantuivat, ja molempiin yhdistetään kehittyneitä piirteitä kuten edistynyt työkalukulttuuri. Heidelberginihminen osasi ilmeisesti jo tietoisesti sytyttää ja ylläpitää nuotioita, minkä vuoksi se levisi myös Eurooppaan. Eurooppalaisesta populaatiosta näyttää kehittyneen neandertalinihminen, kun taas Afrikkalaisista tuli (ehkä) nykyihmisiä.
Heidelbergin ja Rhodesianihminen vaikuttavat olleen niin ihmismäisiä, että ne täyttivät ainakin suunnittelukyvyn ja puhekielen puolesta jo ajattelevan ja vuorovaikuttavan ihmisen määritelmän. Samaan viittaa niiden ilmeisin esi-isäehdokas Homo ergaster, joka sekin käytti jo tulta, kypsensi ruokaa ja valmisti taidokkaita työkaluja. Jos ergaster oli nykyihmisen ja neandertalinihmisen viimeinen yhteinen esi-isä, on silläkin täytynyt olla jo molemmille yhteinen puhekielelle olennainen FOXP2-geenin alleeli.
Vielä kauemmas esivanhempia jäljittäessä päädytään Homo erectukseen, pystyihmiseen, joka taitaa olla ollut varhaisihmislajeista pitkäikäisin, sillä se ilmestyi lähes 2 miljoonaa vuotta sitten, levisi Afrikasta Euraasiaan ja katosi joskus viimeisten 40 000 vuoden aikana. Varhaisen erectuksen työkalut olivat monipuolisia, ja niiden taidokkuus kehittyi vähitellen työkalukulttuuriin, joka nyttemmin yhdistetään heidelbergin- ja rhodesianihmiseen. Niiden aivojen koko myös kasvoi aikaa myöten ja ruumiinmuoto ihmismäistyi. (Jälleen pakkaa sekoittaa se, että ainakin joidenkin fossiilien luokittelusta on erimielisyyksiä, joten lajit erectus ja ergaster menevät joskus päällekkäin, ja joidenkin mielestä ne ovat yksi ja sama.) Vaikka kurkun anatomia viittaa pystyihmisen äänteiden olleen rajoitetun, on sillä melko varmasti ollut nykyisiä ihmisapinoita kehittyneempi äänteitä ja eleitä yhdistelevä kieli, sillä sellaista on todennäköisesti tarvittu niin työkalukulttuurin kuin suurriistanmetsästyksenkin mahdollistamiseen. Lisäksi se peri jo esivanhemmiltaan puheelle tarpeellisia aivorakenteita.
Ehkä ensimmäinen merkki kielen kehittymisestä löytyykin vielä pystyihmistä varhaisemmalta Homo-lajilta, Homo habilikselta (käteväihminen). Sen aivot olivat suuremmat kuin muilla Afrikan ihmisapinoilla, joskin selvästi pystyihmistä pienemmät, ja niissä oli selvästi kehittynyt puheelle tärkeä Brocan alue. Toisin kuin pystyihmisen tapauksessa, käteväihmisen sosiaalisesta edistyneisyydestä ei ole juuri selkeää näyttöä, joten se saattoi elää nykyisten simpanssien kaltaisissa organisoimattomissa laumoissa, eikä se näytä harrastaneen suurriistan metsästämistä. Työkalujen tekijänä se oli kuitenkin ihmisapinoita taitavampi. Ensimmäiset kivityökalut valmisti jo ennen käteväihmistä etelänapina, Australopithecus garhi. Tosin on huomautettava, että jotkut tutkijat ovat luokitelleet käteväihmisen etelänapinaksi, jolloin pystyihminen olisi ensimmäinen todellinen Homo-suvun edustaja. Toistaiseksi paras esi-isäehdokas Homo-suvun esi-ihmisille lienee puolestaan Kenyanthropus, suku johon kuului litteäkasvoisia pystyssä käveleviä ihmisapinoita.
Minun mielestä pystyihminen homo erectus on todennäköisin esi-isämme.
Perustelisin sen näin:Se oli laajalle levittäytynyt,se eli monenlaisessa ympäristössä ja siksi sopeutuvainen, eteenpäin pyrkinyt ihmislaji joka lukumääräisesti oli ilmeisesti huomattavasti suurempi kuin edeltäjänsä.
Työkalujen valmistusta en pidä hyvänä kriteerinä, koska puuesineitä ei ole säilynyt näin varhaiselta ajalta.Periaatteessa jonkilainen esim piikivi kaavin riittää keihään, kaivuukepin, nuijan ja lingon valmistukseen.
kai ymmärrät että meillä on näitä esi-isiä monta, ei ainoastaan yksi laji. Evoluutio toimii hyvin pienin askelin. Erectus on kyllä mahdollisesti yksi edeltäjistämme, muttei missään nimessä se viimeinen laji, josta nykyihminen mutatoitui.
Erectuksen laaja levinnäisyys ei tarkoita, että laji olisi kehittynyt nykyihmiseksi, joka näin olisi perinyt "isänsä" asuinalueet. Päinvastoin, nykyihminen on kehittynyt hyvin pienestä ihmispopulaatiosta, joka eleli Pohjois-Afrikassa.
Ajatellaapa että homo erectus populaatiossa yhdessä klaanissa esiintyy piilevänä "erectus luovempi" mutaatio. Klaanissa elää normaaliaikoina samalla tavalla kuin tuhannet muut vastaavat ryhmät.Tämä ryhmä joutuu jostain syystä sukupuuton partaalle esim tulivuori syöksee heidän asuialueellen paksun tuhkakerroksen.Klaanista hengissä selvinneet ovat suurelta osaltaan tätä "erectus luovempi" mutaatiota.Hengissä selvinneet ovat löytäneet uuden toimitamallin luovuutensa ansiosta ja saavat kilpailuedun muihin nähden ja tarina jatkuu....
Tosi on että h.erectus on todennäköisesti liian alkeellinen ollakseen suoranainen esi-isämme. Minua on vain askarruttanut sen laaja levinneisyys verratuna kehittyneimpiin lajeihin.
Mikä siitä on tehnyt niin menestyneen lajin.
"Minua on vain askarruttanut sen laaja levinneisyys verratuna kehittyneimpiin lajeihin.
Mikä siitä on tehnyt niin menestyneen lajin."
Villi veikkaus, mut voiskohan olla että kyseessä oli ensimmäinen Homo-laji, joka oli riittävän kyvykäs/älykäs ottamaan haltuunsa useampia ekologisia lokeroita, ja siksi levittäytyi laajemmalle kuin edeltäjät. Esim. vaatteiden tai tulen käyttö ensimmäisenä antaisi huomattavan edun muihin nähden levittäytyä laajalle. Muiden, myöhemmin tulleiden oli sitten jo vaikeampi levittäytyä yhtä laajalle, koska Erectus asusteli siellä jo, eikä uusilla lajeilla ollut mitään ylivoimaista keksintöä tahi sopeutumaa Erectukseen nähden.
Tuskimpa aivoihin on tullut ajattelukyky yhdellä mutaatiolla.Aivojen koko on kasvanut koko varhaisen evoluution ajan ja ilmeisesti myös ajattelukyky kasvoi mukana.Voidaan tietenkin ajatella että jokin ratkaisevan tärkeä osatekijä aivojen toiminnassa on tapahtunut yhdellä mutaatiolla, joka olisi sytyttänyt tietoisuuden valon ihmiseen. Arvailuksi nämä asiat taitavat kuitenkin jäädä ja hyvin vaikea niitä on tutkiakin.
Erectus lajin vahvuuksiin on saattanut hyvinkin kuulua myös tehokas ruuanhankinta ja hyvä yhteistyökyky. Tehokas ruuanhankinta on mahdollistanut elämisen suurissa ryhmissä ja yhteistyökykyinen ryhmä on pystynyt hyvin puolustautumaan kilpailevia ryhmiä vastaan.
Homo erectuksen laaja levinnäisyys voi johtua yksinkertasesti agressiivisuudesta. Laji on ollut suhteelisen kookas ja voimakas joten se on pystynyt tuhoamaan kilpailevia kädellisiä populaatioita.Lajina se on kuitenkin liian alkeellinen ollakseen ihmisen suoranainen esi-isä.
Saarissa ja muissa eristyneissä ryhmissä syntyy paljon mutaatioita, joten suuri populaatio ei välttämättä lisää mutaation mahdollisuutta.
Mutaatioita syntyy yleensä yksilössä aika tasaista tahtia missä tahansa, joten oikein isossa populaatiossa syntyy enemmän mutaatioita kuin pienessä, koska yksilöitäkin on enemmän. Olennaista on se kuinka ne mutaatiot leviävät populaatioon ja fiksautuvat. Pikkuisella saarella jossa resurssit ja siksi yksilöiden määrä on rajallinen, alkupopulaatiot pieniä ja risteytyminen naapuripopulaation kanssa mahdotonta, alkavat kaikenlaiset mutaatiot kasautua ja nousta hallitseviksi nopeammin. Mutaatioiden syntynopeus DNAhan on silti yhtä suuri.
Pieni saari on kuitenkin herkkä sukupuutolle ja sisäsiittoisuudelle jolloin heppoisatkin mutaatiot voivat löytää kasvualustan.Vähäinen lajimäärä antaa myös tähän mahdollisuuden.
Suurissa poulaatioissa taas jää paljon mutaatioita lähtösuoralle sen takia että parempia mutaatio vaitoehtoja on samaan aikaan tarjolla.
Evoluutioteorian mukaan sattuman vaikutuksesta jotkut geenit yleistyvät pienissä populaatioissa.
Mutaatiot niiden mukana kaiketi.
Sattuma vaikuttaa geenissä kun mutaatio syntyy eli mutaatio on itsessään sattumanvarainen.
Sitä että jotkut geenit pienissä populaatioissa yleityvät sattuman vuoksi en allekirjoita. Paremminkin pientä saari populaatiota voi sanoa luonnon laboratorioksi joissa heikoillekin mutaatioille löytyy helppoja kasvualustoja.
Eristyneessä populaatiossa lisääntyvät esim. ne mutaatioyksilöt joilta puuttuu lajin luontainen vastustuskyky esim virusinfektioon.
täydellisesti neanderthalin ihmiseen. Evoluutiossa ne risteytyivät. Ei neanderthalit katsos mihinkään sukupuuttoon kuolleet.
Tämä on varmaa tietoa.
Taisi tulla kunnon tappelukset kun lajit kohtasivat......paitsi ehkä, kyllähän erilaisuutta riittää nykyihmisessä...jos se eksynyt neanderthali tyttö kuitenkin an...?
tässä keskustelu avauksessa, mutta mieleeni tuli kysyä: Onko jo täysin poisuljettu se mahdollisuus että nämä kaksi ihmislajia eivät risteytyneet. Neanderthalin ihmisestähän on saatu DNA näyte.
kehittynyt, pikemminkin päinvastoin: takapakkia on menty ja lujaa. Nykyihminen luulee olevansa apina. :D
Sehän mielenkiintoinen teoria kerro lisää.