GISS yhteenveto

Vuosikeskiarvot (tammi-joulu) sellaisenaan.

http://i41.tinypic.com/9aq0dz.png

Kun latasin uusimman datan ja vertasin viimevuotiseen, huomasin vuosiin 2006-2007 muutamiin kuukausiin lisätyn 1-3 yksikköä (0,01 C)!
Ihmetyttää sellainen jälkikäteen tehty korjaus.
Otin korjaukset kuvaan mukaan vain vuoden 2007 osalta.

Enemmän aiheesta
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/2008/
34870
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 34

Vanhimmat

kivemmalta, kun muutellaan vanhoja mittauksia vastaamaan haluttuja käppyrämalleja.

Äänestä

Mitä merkitystä kokonaisuuden kannalta on jollain sadasosa-asteiden korjauksilla? Siis tarkoitan sitä, että vaikka ne korjaukset olisi jätetty tekemättä, eivät käyrät siltikään osoittaisi mitään retardien hörhöilemää "ilmaston viilenemistä". Joten mikä oli pointtisi?

Äänestä
  • No jos numeroita muutellaan jälkikäteen sopiviksi tai mieluisammiksi, niin silloinhan on kyse väärennöksestä. Sellainen pikku juttu noin niin kuin kokonaisuuden kannalta on hiukka tuhoisa, koska se osoittaa että ollaan valmiita väärentelemään mittaustuloksia. Se herättää pari kysymystä: Miksi tuloksia halutaan väärentää? Mitä muuta numeroita on vuosien varrella väärennelty? Ja tässä ei varsinkaan tieteen kannalta ole mitään pelivaraa, ei edes sitä paljon toitotettua "tiede ei ole koskaan absoluuttista" cräppiä.
    Väärennös on väärennös, eli rikos.

    Äänestä

  • serlokhoums kirjoitti:

    No jos numeroita muutellaan jälkikäteen sopiviksi tai mieluisammiksi, niin silloinhan on kyse väärennöksestä. Sellainen pikku juttu noin niin kuin kokonaisuuden kannalta on hiukka tuhoisa, koska se osoittaa että ollaan valmiita väärentelemään mittaustuloksia. Se herättää pari kysymystä: Miksi tuloksia halutaan väärentää? Mitä muuta numeroita on vuosien varrella väärennelty? Ja tässä ei varsinkaan tieteen kannalta ole mitään pelivaraa, ei edes sitä paljon toitotettua "tiede ei ole koskaan absoluuttista" cräppiä.
    Väärennös on väärennös, eli rikos.

    Eli sinun mielestäsi kyseessä on salaliitto, vai?

    Näiltä palstoilta lukemieni hörhöilyjen perusteella arvioisin noin 98,7 % maailman ihmisistä olevan mukana jossain mystisessä globaalissa salaliitossa. Siihen ei voi todeta kuin hohhoijaa.

    Äänestä

  • rwbtrbtwrbt kirjoitti:

    Eli sinun mielestäsi kyseessä on salaliitto, vai?

    Näiltä palstoilta lukemieni hörhöilyjen perusteella arvioisin noin 98,7 % maailman ihmisistä olevan mukana jossain mystisessä globaalissa salaliitossa. Siihen ei voi todeta kuin hohhoijaa.

    "Näiltä palstoilta lukemieni hörhöilyjen perusteella arvioisin noin 98,7 % maailman ihmisistä olevan mukana jossain mystisessä globaalissa salaliitossa."

    No näinhän se on, kun ilmeisesti oletat että vain ihmisperäistä ilmastonmuutosta kannattavat klimatologit ovat ihmisiä...

    Äänestä

  • Jos ja kun niillä sadasosilla ei ole paljon kokonaisuudessa merkitystä, miksi ihmeessä sitten ollenkaan korjaillaan? Jokin helkatin syyhän siihen on oltava.
    Ilmaantuuko jostain vuosi pari myöhemmin "parempaa" tietoa kuin tuoreeltaan?
    Vai onko rynwrnyyrnlle ihan saman tekevää, miten "mittausarvot" elävät omaa elämäänsä vielä vuosikausia niiden rekisteröimisen jälkeen?

    Miten, jos vaikka lääkäri muuntelisi terveyskeskuksessa potilaasta mitattuja veriarvoja vaikka vain hiukan, jos sillä ei ole hoidon kannalta merkitystä? Tuon logiikan mukaan sekin on OK.

    Äänestä


  • rwbtrbtwrbt kirjoitti:

    Eli sinun mielestäsi kyseessä on salaliitto, vai?

    Näiltä palstoilta lukemieni hörhöilyjen perusteella arvioisin noin 98,7 % maailman ihmisistä olevan mukana jossain mystisessä globaalissa salaliitossa. Siihen ei voi todeta kuin hohhoijaa.

    Niin, väärennöksen tarkoitushan on harhauttaa väärennetyn objektin vastaanottajaa, eli tässä tapauksessa lukijaa. Mistä seuraa kysymys: miksi lukijaa halutaan harhauttaa?

    Äänestä

  • Horst S. kirjoitti:

    Jos ja kun niillä sadasosilla ei ole paljon kokonaisuudessa merkitystä, miksi ihmeessä sitten ollenkaan korjaillaan? Jokin helkatin syyhän siihen on oltava.
    Ilmaantuuko jostain vuosi pari myöhemmin "parempaa" tietoa kuin tuoreeltaan?
    Vai onko rynwrnyyrnlle ihan saman tekevää, miten "mittausarvot" elävät omaa elämäänsä vielä vuosikausia niiden rekisteröimisen jälkeen?

    Miten, jos vaikka lääkäri muuntelisi terveyskeskuksessa potilaasta mitattuja veriarvoja vaikka vain hiukan, jos sillä ei ole hoidon kannalta merkitystä? Tuon logiikan mukaan sekin on OK.

    Mutta pysyäksemme todellisuudessa... ei niitä datoja korjailla ihan huvikseen. Korjauksiin on aina jokin muu syy kuin SE KAUHIA TIEDEMIESTEN SALALIITTO JONKA TARKOITUS ON VIEDÄ MEIDÄN KAIKKIEN RAHAT!

    Ja jos laboratorio tekee veriarvojen määrityksessä virheen, ainakin minä odotan noihin arvoihin korjauksia, niin että ne vastaavat todellisuutta paremmin.

    Äänestä

  • rynwrnyymr kirjoitti:

    tällainen merkitys. Huomaatko eron muutellun ja muuttamattoman käppyrän välillä?

    http://www.climate-movie.com/wordpress/wp-content/uploads/2008/12/temperature_adjustments1.gif

    Vitun hyvinhän tuo ero näkyy silmällä kuin helmellä!

    Kysymys: onko jossain netissä jo annettu vastaus, minkä vuoksi dataa korjaillaan?

    Onko se Hansen jeppe tämän NASA:n datan vastuuhenkilö?

    Ainakin sen tästä oppii, että kannattaa aika ajoin tallentaa GISS-data itselle myöhempää vertailua varten.

    Äänestä

  • salaliittoja kirjoitti:

    Mutta pysyäksemme todellisuudessa... ei niitä datoja korjailla ihan huvikseen. Korjauksiin on aina jokin muu syy kuin SE KAUHIA TIEDEMIESTEN SALALIITTO JONKA TARKOITUS ON VIEDÄ MEIDÄN KAIKKIEN RAHAT!

    Ja jos laboratorio tekee veriarvojen määrityksessä virheen, ainakin minä odotan noihin arvoihin korjauksia, niin että ne vastaavat todellisuutta paremmin.

    Salaliittoihin vain tämä:
    Haist jätkä pitkä (|)
    Ajan takaa tieteen tekemisen avoimuutta ja *rehellisyyttä*

    "ainakin minä odotan noihin arvoihin korjauksia"
    Minä en! Mittauksiin sisältyy aina virhettä, koska sekä mittaustarkkuudesta että näytteen edustavuudesta aiheutuu tuloksiin hajontaa.
    Terkkarilabroilla ei ole mitään tarvetta oikaista tuloksiaan kynäilemällä. Jos on epäilys virheestä, voidaan aina teettää tarkistusmittaus. Tällä periaattella myös tieteen tekeminen menee oikein, eikös?

    Kovasti kiinnostaa, miten säähavaintoja voitaisiin korjata 1-2 vuotta jälkeen päin "oikeammiksi".

    Äänestä

  • Horst S. kirjoitti:

    Salaliittoihin vain tämä:
    Haist jätkä pitkä (|)
    Ajan takaa tieteen tekemisen avoimuutta ja *rehellisyyttä*

    "ainakin minä odotan noihin arvoihin korjauksia"
    Minä en! Mittauksiin sisältyy aina virhettä, koska sekä mittaustarkkuudesta että näytteen edustavuudesta aiheutuu tuloksiin hajontaa.
    Terkkarilabroilla ei ole mitään tarvetta oikaista tuloksiaan kynäilemällä. Jos on epäilys virheestä, voidaan aina teettää tarkistusmittaus. Tällä periaattella myös tieteen tekeminen menee oikein, eikös?

    Kovasti kiinnostaa, miten säähavaintoja voitaisiin korjata 1-2 vuotta jälkeen päin "oikeammiksi".

    "Salaliittoihin vain tämä:
    Haist jätkä pitkä (|)"

    Hahahahahahhaha... mainio kommentti!

    "Ajan takaa tieteen tekemisen avoimuutta ja *rehellisyyttä*"

    Seli seli... näet salaliittoja kaikkialla, á la kuudes aisti.

    "Mittauksiin sisältyy aina virhettä, koska sekä mittaustarkkuudesta että näytteen edustavuudesta aiheutuu tuloksiin hajontaa."

    Tämä kertoo hyvin miten vähän ymmärrät asiaa. On olemassa myös virhelähteitä, joiden vaikutus datassa pitää ottaa huomioon korjauksin.

    "Jos on epäilys virheestä, voidaan aina teettää tarkistusmittaus. Tällä periaattella myös tieteen tekeminen menee oikein, eikös?"

    Hehhehe... siis jos laborantti tekee kirjoitusvirheen, sitä ei saa korjata, vaan koe pitää uusia. No jopas jotain.

    Menneiden vuosien lämpötiloja ei kuitenkaan voida mitata uudelleen, mutta eipä sitä tarvitakaan.

    Äänestä

  • Horst S. kirjoitti:

    Vitun hyvinhän tuo ero näkyy silmällä kuin helmellä!

    Kysymys: onko jossain netissä jo annettu vastaus, minkä vuoksi dataa korjaillaan?

    Onko se Hansen jeppe tämän NASA:n datan vastuuhenkilö?

    Ainakin sen tästä oppii, että kannattaa aika ajoin tallentaa GISS-data itselle myöhempää vertailua varten.

    ainakaan tästä syystä:
    "The hardest part is trying to influence the nature of the measurements obtained, so that the key information can be obtained."
    http://www.giss.nasa.gov/staff/jhansen.html

    Äänestä

  • kaikkialla kirjoitti:

    "Salaliittoihin vain tämä:
    Haist jätkä pitkä (|)"

    Hahahahahahhaha... mainio kommentti!

    "Ajan takaa tieteen tekemisen avoimuutta ja *rehellisyyttä*"

    Seli seli... näet salaliittoja kaikkialla, á la kuudes aisti.

    "Mittauksiin sisältyy aina virhettä, koska sekä mittaustarkkuudesta että näytteen edustavuudesta aiheutuu tuloksiin hajontaa."

    Tämä kertoo hyvin miten vähän ymmärrät asiaa. On olemassa myös virhelähteitä, joiden vaikutus datassa pitää ottaa huomioon korjauksin.

    "Jos on epäilys virheestä, voidaan aina teettää tarkistusmittaus. Tällä periaattella myös tieteen tekeminen menee oikein, eikös?"

    Hehhehe... siis jos laborantti tekee kirjoitusvirheen, sitä ei saa korjata, vaan koe pitää uusia. No jopas jotain.

    Menneiden vuosien lämpötiloja ei kuitenkaan voida mitata uudelleen, mutta eipä sitä tarvitakaan.

    Et varmaan ole koskaan kuullutkaan laboratorioiden välisestä round robin-testitulosvertailusta, jossa tuloksia kerätään usealta kokeen suorittajalta käyttämällä "samaa" tai homogeenista testausnäytettä.
    Vain mäntti kuvittelee, että voidaan väittää jonkin laboratorion saaman tuloksen olevan se kaikkein oikein tai poikkeavan absoluuttisesti niin ja niin paljon oikeasta. Jos se virhe tiedettäisiinkin, olisi ainakin yksi syy korjailla mittaustuloksia määrällä x. Kuvittelet varmaan, että otoskeskiarvo on se absoluuttisen oikea tulos, mutta keskiarvokin vaihtelee määrällä, joka riippuu hajonnasta ja otoskoosta. Sanot varmaan, että keskiarvon "virhe" lähenee nollaa (s/sqrt(n)), kun n = ääretön, mutta reaalimailmassa toistoja on harvoin ääretön määrä.
    Viallisella mittalaitteella saatuja tuloksia ei saa käyttää edes korjailtuna. Sen estää ISO 9001 laatujärjestelmästandardi. Jos näin kuitenkin teet tuotteen hyväksymiskokeissa, syyllistyt testaustodistusten väärennökseen. Mittalaitteet tulee säännöllisesti kalibroida ja vialliset laitteet on poistettava käytöstä. Viallisilla mittalaitteilla määritetyt tulokset on jäljitettävä ja niiden tulosten mukaan hyväksytyt tuotteet on tarkastettava uudelleen. Näin ankara on ISO 9001, mutta siitähän sinä et ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta.
    Tieteessä on tietenkin toisin kuin tekniikassa, voidaan hyväksyä miten suuria hajontoja ja huonoja korrelaatioita tahansa laskettavien regressiomallien datalle. Mittausaineiston laadulle ei aseteta mitään vaatimuksia. Tavallisin laiskan tutkijan laadunparannusmenetelmä lienee huonoiten malliin sopivan datan karsiminen oletuksena mittausvirhe.
    Karsinnan jälkeen uusi laskentakierros, sitten taas karsitaan pari huonointa pois ja jatketaan, kunnes edessä on helkutan hyvä malli, joka kelpaa julkaistavaan artikkeliin.

    Äänestä

  • kaikkialla kirjoitti:

    "Salaliittoihin vain tämä:
    Haist jätkä pitkä (|)"

    Hahahahahahhaha... mainio kommentti!

    "Ajan takaa tieteen tekemisen avoimuutta ja *rehellisyyttä*"

    Seli seli... näet salaliittoja kaikkialla, á la kuudes aisti.

    "Mittauksiin sisältyy aina virhettä, koska sekä mittaustarkkuudesta että näytteen edustavuudesta aiheutuu tuloksiin hajontaa."

    Tämä kertoo hyvin miten vähän ymmärrät asiaa. On olemassa myös virhelähteitä, joiden vaikutus datassa pitää ottaa huomioon korjauksin.

    "Jos on epäilys virheestä, voidaan aina teettää tarkistusmittaus. Tällä periaattella myös tieteen tekeminen menee oikein, eikös?"

    Hehhehe... siis jos laborantti tekee kirjoitusvirheen, sitä ei saa korjata, vaan koe pitää uusia. No jopas jotain.

    Menneiden vuosien lämpötiloja ei kuitenkaan voida mitata uudelleen, mutta eipä sitä tarvitakaan.

    Te ilmastotontuthan sitä salaliittoa aina huutelee. Eikös se ole aina se iso paha öljyteollisuus joka lahjoo, kiristää ja uhkailee ja huijaa ja ties mitä. Niinhän te aina hoette jos ei muuta keksitä, pellejä kun olette.

    Äänestä

  • Horst S. kirjoitti:

    Et varmaan ole koskaan kuullutkaan laboratorioiden välisestä round robin-testitulosvertailusta, jossa tuloksia kerätään usealta kokeen suorittajalta käyttämällä "samaa" tai homogeenista testausnäytettä.
    Vain mäntti kuvittelee, että voidaan väittää jonkin laboratorion saaman tuloksen olevan se kaikkein oikein tai poikkeavan absoluuttisesti niin ja niin paljon oikeasta. Jos se virhe tiedettäisiinkin, olisi ainakin yksi syy korjailla mittaustuloksia määrällä x. Kuvittelet varmaan, että otoskeskiarvo on se absoluuttisen oikea tulos, mutta keskiarvokin vaihtelee määrällä, joka riippuu hajonnasta ja otoskoosta. Sanot varmaan, että keskiarvon "virhe" lähenee nollaa (s/sqrt(n)), kun n = ääretön, mutta reaalimailmassa toistoja on harvoin ääretön määrä.
    Viallisella mittalaitteella saatuja tuloksia ei saa käyttää edes korjailtuna. Sen estää ISO 9001 laatujärjestelmästandardi. Jos näin kuitenkin teet tuotteen hyväksymiskokeissa, syyllistyt testaustodistusten väärennökseen. Mittalaitteet tulee säännöllisesti kalibroida ja vialliset laitteet on poistettava käytöstä. Viallisilla mittalaitteilla määritetyt tulokset on jäljitettävä ja niiden tulosten mukaan hyväksytyt tuotteet on tarkastettava uudelleen. Näin ankara on ISO 9001, mutta siitähän sinä et ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta.
    Tieteessä on tietenkin toisin kuin tekniikassa, voidaan hyväksyä miten suuria hajontoja ja huonoja korrelaatioita tahansa laskettavien regressiomallien datalle. Mittausaineiston laadulle ei aseteta mitään vaatimuksia. Tavallisin laiskan tutkijan laadunparannusmenetelmä lienee huonoiten malliin sopivan datan karsiminen oletuksena mittausvirhe.
    Karsinnan jälkeen uusi laskentakierros, sitten taas karsitaan pari huonointa pois ja jatketaan, kunnes edessä on helkutan hyvä malli, joka kelpaa julkaistavaan artikkeliin.

    Ensinnäkin, laboratorionäytekysymys oli periaatteellinen: jos esim. laborantti on tehnyt virheen, vaikkapa kirjoitusvirheen tai vahingossa vaihtanut X:n positiivisen näytteen Y:n negatiiviseen näytteeseen, tuleeko tuo virhe korjata. Vaustaus on: totta mooses.

    Toisekseen, usein mittaustulokset sisältävät erilaisia mitattavan systeemin aiheuttamia vaikutuksia, jotka eivät ole mittalaitteesta johtuvia virheitä, mutta joita voidaan pitää virheinä tai epätoivottuina tutkittavan ilmiön suhteen. Tällaisia virheitä ei voida poistaa muutoin kuin korjausten avulla.

    Eräs tällainen virhe on UHI-vaikutus. Selvästikään se ei ole mittalaitteen virhe, eikä siitä olla kiinnostuneita, kun tutkitaan alueellista tai globaalia lämpötilan muutosta. UHI-vaikutus pitää siis poistaa tuloksista jollain korjauksella.

    Toinen esimerkki on GPS-järjestelmä, johon joudutaan tekemään mm. suhteellisuusteorian mukaisia korjauksia. Niitä ei voi poistaa parantamalla mittalaitteita, ne voidaan poistaa ainoastaan korjauksin.

    Äänestä

  • hah hah haa kirjoitti:

    Ensinnäkin, laboratorionäytekysymys oli periaatteellinen: jos esim. laborantti on tehnyt virheen, vaikkapa kirjoitusvirheen tai vahingossa vaihtanut X:n positiivisen näytteen Y:n negatiiviseen näytteeseen, tuleeko tuo virhe korjata. Vaustaus on: totta mooses.

    Toisekseen, usein mittaustulokset sisältävät erilaisia mitattavan systeemin aiheuttamia vaikutuksia, jotka eivät ole mittalaitteesta johtuvia virheitä, mutta joita voidaan pitää virheinä tai epätoivottuina tutkittavan ilmiön suhteen. Tällaisia virheitä ei voida poistaa muutoin kuin korjausten avulla.

    Eräs tällainen virhe on UHI-vaikutus. Selvästikään se ei ole mittalaitteen virhe, eikä siitä olla kiinnostuneita, kun tutkitaan alueellista tai globaalia lämpötilan muutosta. UHI-vaikutus pitää siis poistaa tuloksista jollain korjauksella.

    Toinen esimerkki on GPS-järjestelmä, johon joudutaan tekemään mm. suhteellisuusteorian mukaisia korjauksia. Niitä ei voi poistaa parantamalla mittalaitteita, ne voidaan poistaa ainoastaan korjauksin.

    Ihan vaan sulle tiedoksi: jos kokeen tallennuksissa tai merkinnöissä havaitaan virheitä, koko koesarja on uusittava koska tulokset eivät enää ole varmoja. Mitään "kirjoitusvirheitä" ei voi eikä saa "korjailla" jälkikäteen, koska se mahdollistaa väärien koetulosten tallentumisen, eli tulosten väärentymisen, tai jopa väärennöksen. Näin siis toimitaan vastuullisissa laboratorioissa.
    Jos minä "vaihdan vahingossa" näytteen positiivisesta negatiiviseen, voin saada potkut, koska sellaista munausta ei laboratoriossa yksinkertaisesti voi tehdä. Joissakin tapauksissa, esim. HIV-tutkimuksissa, tuo munaus on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Sitä ei "korjailla". Se tehdään uusiksi, koska mitään riskejä ei voi ottaa.
    Laboratorioissa mittauksia tehdään niin monta kertaa, että saadaan tuloksia. Niitä ei "korjailla" tai "muutella". Ne kaikki tallennetaan jo ihan senkin vuoksi, että jokainen halukas voi itse tarkistaa saadut tulokset. Jos tuloksia on useita toisistaan poikkeavia kontrolloiduissa kliinisissä mittauksissa, todetaan ettei eksaktia tulosta saada ja/tai ilmoitetaan tulosten keskiarvo. Tässäkin tapauksessa kaikki mittaustulokset tallennetaan tarkistamista varten, eikä "korjailla" tai "muutella" sopiviksi.
    Tekstisi paljastaa ainakin sen, ettet ole mikään laboratoriotutkimuksen ammattilainen. Noin leväperäinen suhtautuminen tuloksiin olisi alalla katastrofaalista.

    Äänestä

  • hah hah haa kirjoitti:

    Ensinnäkin, laboratorionäytekysymys oli periaatteellinen: jos esim. laborantti on tehnyt virheen, vaikkapa kirjoitusvirheen tai vahingossa vaihtanut X:n positiivisen näytteen Y:n negatiiviseen näytteeseen, tuleeko tuo virhe korjata. Vaustaus on: totta mooses.

    Toisekseen, usein mittaustulokset sisältävät erilaisia mitattavan systeemin aiheuttamia vaikutuksia, jotka eivät ole mittalaitteesta johtuvia virheitä, mutta joita voidaan pitää virheinä tai epätoivottuina tutkittavan ilmiön suhteen. Tällaisia virheitä ei voida poistaa muutoin kuin korjausten avulla.

    Eräs tällainen virhe on UHI-vaikutus. Selvästikään se ei ole mittalaitteen virhe, eikä siitä olla kiinnostuneita, kun tutkitaan alueellista tai globaalia lämpötilan muutosta. UHI-vaikutus pitää siis poistaa tuloksista jollain korjauksella.

    Toinen esimerkki on GPS-järjestelmä, johon joudutaan tekemään mm. suhteellisuusteorian mukaisia korjauksia. Niitä ei voi poistaa parantamalla mittalaitteita, ne voidaan poistaa ainoastaan korjauksin.

    Veikkaanpa että nimim. 'hah hah haa' on jokin yliopistoääliö eikä ainakaan missään firmassa töissä, jolla on sertifioitu laatujärjestelmä.

    Jos nimittäin vieläpä näytteet menevät sekaisin eikä sekaannusta pystytä varmuudella estämään/toteamaan tai muuten selvittämään kuin arvauspelillä, täytyy olla tosi onneton laadunvarmistus käytössä.

    Mikä v*tun UHI ? Urban heating-efektikö?
    Sano yksi käytännön esimerkki, miten korjataan vuonna 1880 tammikuun 28 päivänä Kaisaniemessä mitatut lämpötilat "oikeiksi", paljonko on UH-korjaus? Onko se yhtä paljon kuin nykyisin? Jos on samansuuruinen vuodesta riippumatta, niin pahasti on metsässä koko UH-korjaus, sillä ensinnäkään sinulla tai kenelläkään toisella ei ole tietoa todellisen UH-efektin suuruudesta vuonna 1880. Jos on, niin esitä väitteesi tueksi viite. Vuonna 1880 ei ollut nykyistä määrää stadissa liikennettä, kaukolämpöjohtoja, liiketiloja, ilmastointilaitteita jne., joten kenen hanurista ne entisajan UH:t sitten vedetään?

    Äänestä

  • Horst S. kirjoitti:

    Veikkaanpa että nimim. 'hah hah haa' on jokin yliopistoääliö eikä ainakaan missään firmassa töissä, jolla on sertifioitu laatujärjestelmä.

    Jos nimittäin vieläpä näytteet menevät sekaisin eikä sekaannusta pystytä varmuudella estämään/toteamaan tai muuten selvittämään kuin arvauspelillä, täytyy olla tosi onneton laadunvarmistus käytössä.

    Mikä v*tun UHI ? Urban heating-efektikö?
    Sano yksi käytännön esimerkki, miten korjataan vuonna 1880 tammikuun 28 päivänä Kaisaniemessä mitatut lämpötilat "oikeiksi", paljonko on UH-korjaus? Onko se yhtä paljon kuin nykyisin? Jos on samansuuruinen vuodesta riippumatta, niin pahasti on metsässä koko UH-korjaus, sillä ensinnäkään sinulla tai kenelläkään toisella ei ole tietoa todellisen UH-efektin suuruudesta vuonna 1880. Jos on, niin esitä väitteesi tueksi viite. Vuonna 1880 ei ollut nykyistä määrää stadissa liikennettä, kaukolämpöjohtoja, liiketiloja, ilmastointilaitteita jne., joten kenen hanurista ne entisajan UH:t sitten vedetään?

    "yliopistoääliö"

    Hehehehehhehehehehehhehe... kerrassaan mainio kommentti jälleen!

    "Jos nimittäin vieläpä näytteet menevät sekaisin eikä sekaannusta pystytä varmuudella estämään/toteamaan tai muuten selvittämään kuin arvauspelillä, täytyy olla tosi onneton laadunvarmistus käytössä."

    Kovin tuntuu Horstilla olevan vaikeata periaatteellisen argumentin kanssa. Olen toki aiemminkin huomannut usealla ns. denialistilla olevan vaikeuksia ymmärtää vähänkään abstraktimpia argumentteja.

    "Mikä v*tun UHI ? Urban heating-efektikö?"

    Mutta näyttää olevan myös peruskäsitteetkin aika kateissa Horstilla. UHI:han on juuri se, millä ns. denialistit haluavat lämpenemisen selittää.

    "Sano yksi käytännön esimerkki, miten korjataan vuonna 1880 tammikuun 28 päivänä Kaisaniemessä mitatut lämpötilat "oikeiksi", paljonko on UH-korjaus?"

    Kysy Ilmatieteen laitokselta, jos asia kiinnostaa.

    Äänestä

  • hah hah haa kirjoitti:

    Ensinnäkin, laboratorionäytekysymys oli periaatteellinen: jos esim. laborantti on tehnyt virheen, vaikkapa kirjoitusvirheen tai vahingossa vaihtanut X:n positiivisen näytteen Y:n negatiiviseen näytteeseen, tuleeko tuo virhe korjata. Vaustaus on: totta mooses.

    Toisekseen, usein mittaustulokset sisältävät erilaisia mitattavan systeemin aiheuttamia vaikutuksia, jotka eivät ole mittalaitteesta johtuvia virheitä, mutta joita voidaan pitää virheinä tai epätoivottuina tutkittavan ilmiön suhteen. Tällaisia virheitä ei voida poistaa muutoin kuin korjausten avulla.

    Eräs tällainen virhe on UHI-vaikutus. Selvästikään se ei ole mittalaitteen virhe, eikä siitä olla kiinnostuneita, kun tutkitaan alueellista tai globaalia lämpötilan muutosta. UHI-vaikutus pitää siis poistaa tuloksista jollain korjauksella.

    Toinen esimerkki on GPS-järjestelmä, johon joudutaan tekemään mm. suhteellisuusteorian mukaisia korjauksia. Niitä ei voi poistaa parantamalla mittalaitteita, ne voidaan poistaa ainoastaan korjauksin.

    Eipä tullut sitten mitään järkevää selitystä tähän, mistä hanurista UHI-korjaus otetaan.

    Ilmatieteen laitokseltako Hansenikin kysyy UHI:n?

    Kumminkinkin korjaus "pitää tehdä".
    Ilmeisesti jopa vuosia jälkikäteen, niin kuin GISS-datasta voi lukea.

    Millä muulla luonnontieteen ja tekniikan alalla mittaustuloksia korjaillaan jopa vuoden parin päästä, jotta saataisiin parempi korrelaatio käytetylle mallille? Ei ainakaan GPS-navigoinnissa.

    "UHI-vaikutus pitää siis poistaa tuloksista jollain korjauksella. "

    Äänestä

  • ymmärrystä kirjoitti:

    "yliopistoääliö"

    Hehehehehhehehehehehhehe... kerrassaan mainio kommentti jälleen!

    "Jos nimittäin vieläpä näytteet menevät sekaisin eikä sekaannusta pystytä varmuudella estämään/toteamaan tai muuten selvittämään kuin arvauspelillä, täytyy olla tosi onneton laadunvarmistus käytössä."

    Kovin tuntuu Horstilla olevan vaikeata periaatteellisen argumentin kanssa. Olen toki aiemminkin huomannut usealla ns. denialistilla olevan vaikeuksia ymmärtää vähänkään abstraktimpia argumentteja.

    "Mikä v*tun UHI ? Urban heating-efektikö?"

    Mutta näyttää olevan myös peruskäsitteetkin aika kateissa Horstilla. UHI:han on juuri se, millä ns. denialistit haluavat lämpenemisen selittää.

    "Sano yksi käytännön esimerkki, miten korjataan vuonna 1880 tammikuun 28 päivänä Kaisaniemessä mitatut lämpötilat "oikeiksi", paljonko on UH-korjaus?"

    Kysy Ilmatieteen laitokselta, jos asia kiinnostaa.

    Itsehän tuolla aikaisemmin totesit, että totta mooses tuloksia voidaan korjailla jälkikäteen, jos on sattunut pikku virheitä merkkauksissa tms. Sehän on täyttä sontaa. Sellaisia "korjailuja" ei voida tehdä missään kunnollisissa tutkimuksissa.
    Tämä oli siis sinun käsityksesi mittauksista ja niiden muuttelemisista. Se on siis vastoin kaikkia vakavasti otettavan tieteen ja tutkimuksen periaatteita. Ne kun perustuvat siihen, että suoritetaan koe, tulokset mitatataan, ja siinä ne sitten ovat sellaisina kuin ovat. Niitä ei muutella missään tapauksessa, varsinkaan sopiviksi tai "oikeiksi".
    Tuntuu hieman siltä, että yrität sepustaa jotakin hädissäsi, kun paljastit sen miten vähän loppujen lopuksi kunnioitat tieteellisen tutkimuksen perusteita ja miten valmis olet väärentämään tuloksia poliittisista syistä.

    Äänestä

Esim. "lumitilanne" sivuilla on tilastoja muuteltu ja lisäilty tietoja.

Olen seurannut tilastoja vuosikausia, mutta tilastoja on alettu korjailemaan vasta nyt?

Äänestä

  • ********* kirjoitti:

    5-vuoden liukuva keskiarvosi ei ole piirretty oikein. Sitä pitäisi siirtää kaksi vuotta taaksepäin.

    Tässä se on valmiiksi laskettuna:
    http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/Fig.A2.txt

    No kappas, se on sitten aika yleinen virhe kaikilla Excelin käyttäjillä, sillä pyysin vain Exceliä lisäämään pisteisiin sopivan trendiviivan 5 v liukuvalla keskiarvolla suoraan vuosikeskiarvoista laskematta itse niitä liukuvia keskiarvoja.

    Jos katsoo tarkemmin, niin ei se piirretty punainen käyrä todellakaan ala ensimmäisestä havaintovuodesta.
    Voit siis syyttä Microsoftia virheellisestä trendikäyrästä , et minua.

    Äänestä

  • Horst S. kirjoitti:

    No kappas, se on sitten aika yleinen virhe kaikilla Excelin käyttäjillä, sillä pyysin vain Exceliä lisäämään pisteisiin sopivan trendiviivan 5 v liukuvalla keskiarvolla suoraan vuosikeskiarvoista laskematta itse niitä liukuvia keskiarvoja.

    Jos katsoo tarkemmin, niin ei se piirretty punainen käyrä todellakaan ala ensimmäisestä havaintovuodesta.
    Voit siis syyttä Microsoftia virheellisestä trendikäyrästä , et minua.

    Kyllähän sun pitäis tietää: sehän on öljyteollisuuden kätyri. Bill Gateskin siinä häärii. Sekin haluaa polttaa koko maailman lämmittämällä sitä vaivihkaa muilta ihmisiltä.

    Äänestä

  • valppaana aina kirjoitti:

    Kyllähän sun pitäis tietää: sehän on öljyteollisuuden kätyri. Bill Gateskin siinä häärii. Sekin haluaa polttaa koko maailman lämmittämällä sitä vaivihkaa muilta ihmisiltä.

    Paras on pysytellä siis OOo-ohjelmassa ja muussa Gates M$-vapaassa softassa.

    Itse käytänkin mieluiten siviilissä Mac OS X10.4 koneessa 'OpenOffice.org for Mac'ja selaimena Firefoxia tai Operaa kotona (MS Officea töissä kun ei muuta ole lupa käyttää ja IE-selaintakin vain pitkin hampain).

    Harmi, kun ei ole iMac Intel-koneelle kunnon Linux-distroa, joka toimisi myös FireWiren kautta verkossa. Pelkkä Darwin Linuxin korvikkeena ei ole paljon mitään.

    Äänestä

  • Horst S. kirjoitti:

    No kappas, se on sitten aika yleinen virhe kaikilla Excelin käyttäjillä, sillä pyysin vain Exceliä lisäämään pisteisiin sopivan trendiviivan 5 v liukuvalla keskiarvolla suoraan vuosikeskiarvoista laskematta itse niitä liukuvia keskiarvoja.

    Jos katsoo tarkemmin, niin ei se piirretty punainen käyrä todellakaan ala ensimmäisestä havaintovuodesta.
    Voit siis syyttä Microsoftia virheellisestä trendikäyrästä , et minua.

    Yritit yllä esittäytyä lyömättömänä tilastotieteen asiantuntijana, mutta kuinka ollakaan, et edes tiedä mitä tehdä yksinkertaisten liukuvien keskiarvojen suhteen.

    Seuraavalla kerralla kannattaa laskea se liukuva keskiarvo sekä ajalle että tarkasteltavalle suureelle, jolloin saat lasketuksi keskitetyn liukuvan keskiarvon, jollaista käytetään fysikaalisissa tieteissä.

    Äänestä

  • buahhahaa kirjoitti:

    Yritit yllä esittäytyä lyömättömänä tilastotieteen asiantuntijana, mutta kuinka ollakaan, et edes tiedä mitä tehdä yksinkertaisten liukuvien keskiarvojen suhteen.

    Seuraavalla kerralla kannattaa laskea se liukuva keskiarvo sekä ajalle että tarkasteltavalle suureelle, jolloin saat lasketuksi keskitetyn liukuvan keskiarvon, jollaista käytetään fysikaalisissa tieteissä.

    Fysikaaliset tieteet? Johan sanan keksit! :-DDDDDDD

    Äänestä

  • buahhahaa kirjoitti:

    Yritit yllä esittäytyä lyömättömänä tilastotieteen asiantuntijana, mutta kuinka ollakaan, et edes tiedä mitä tehdä yksinkertaisten liukuvien keskiarvojen suhteen.

    Seuraavalla kerralla kannattaa laskea se liukuva keskiarvo sekä ajalle että tarkasteltavalle suureelle, jolloin saat lasketuksi keskitetyn liukuvan keskiarvon, jollaista käytetään fysikaalisissa tieteissä.

    mutta mahdatko tarvita fysioterapiaa vai mitä?

    "Fysikaalinen tiede", hah!

    Äänestä

  • Horst S. kirjoitti:

    mutta mahdatko tarvita fysioterapiaa vai mitä?

    "Fysikaalinen tiede", hah!

    koululaitos tuottaa - viisastelevia nörttejä.
    Ovatpa siinä ainakin maailman valioita.

    Äänestä


  • hehhehhee kirjoitti:

    Perusmenetelmät eivät tietenkään ole Horstille tuttuja, mutta eivät näköjään edes peruskäsitteetkään.

    Tietämättömille kaikki on uutta:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Physical_sciences

    Näitä tieteitä opetetaan mm:

    http://www.physics.helsinki.fi/

    http://physics.oulu.fi/

    Ihanko itse olet käännöshommissa ollut? Olet oikein hienostgi kääntänyt tuon Physics sanan fysikaaliseksi. Sellaistahan ei suomenkielessä ole aikaisemmin ollutkaan, joten onnittelut. Suomenkielessähän on luonnontiede-termi, johon kuuluvat biologia, kemia, fysiikka jne. Mutta tämähän on apukoulun tarkkailuluokkalaiselle uutta tietoa, vai mitä?

    Äänestä

  • hehhehhee kirjoitti:

    Perusmenetelmät eivät tietenkään ole Horstille tuttuja, mutta eivät näköjään edes peruskäsitteetkään.

    Tietämättömille kaikki on uutta:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Physical_sciences

    Näitä tieteitä opetetaan mm:

    http://www.physics.helsinki.fi/

    http://physics.oulu.fi/

    Täältähän sitä löytyy:
    http://keltaisetsivut.eniro.fi/palveluntarjoajat/70022/fysioterapiaa ja fysikaalista hoitoa/oulu

    Mutta jos halutaan jotain hiekkalaatikkoleikkejä tasokkaampaa, on parasta suunnistaa suoraan tänne:

    http://fysiikka.tkk.fi/fi/

    Muut opistot ja AMK:t voidaan sen rinnalla unohtaa.

    t. TKK-alumni

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Horst S. kirjoitti:

Vuosikeskiarvot (tammi-joulu) sellaisenaan.

http://i41.tinypic.com/9aq0dz.png

Kun latasin uusimman datan ja vertasin viimevuotiseen, huomasin vuosiin 2006-2007 muutamiin kuukausiin lisätyn 1-3 yksikköä (0,01 C)!
Ihmetyttää sellainen jälkikäteen tehty korjaus.
Otin korjaukset kuvaan mukaan vain vuoden 2007 osalta.

Enemmän aiheesta
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/2008/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu