moro.
en oikeen tajua tätä käsitettä työ eli work(W). sehän on kappaleeseen vaikuttava voima x vaikutusmatka. jos sohvaa siirretään 2 metriä ja kosketuksen vaikutusvoima on 87N olisi työ silloin 87N x 2.0m = 174J. mutta kysymykseni kuuluukin:
Eikö kappaleen massa vaikuta työn suuruuteen millään lailla? Eikö kappaleen massalla ole mitään merkitystä työn suuruuden osalta? sisältyykö se massa jo tuohon tehtävässä annettuun voimaan eli 87 N:iin?
toivottavasti joku fiksu teistä ymmärsi ja vois selittää.
en oikeen tajua tätä käsitettä työ eli work(W). sehän on kappaleeseen vaikuttava voima x vaikutusmatka. jos sohvaa siirretään 2 metriä ja kosketuksen vaikutusvoima on 87N olisi työ silloin 87N x 2.0m = 174J. mutta kysymykseni kuuluukin:
Eikö kappaleen massa vaikuta työn suuruuteen millään lailla? Eikö kappaleen massalla ole mitään merkitystä työn suuruuden osalta? sisältyykö se massa jo tuohon tehtävässä annettuun voimaan eli 87 N:iin?
toivottavasti joku fiksu teistä ymmärsi ja vois selittää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On annettu voima, joten massalla ei ole merkitystä. (Sitä ei siis tarvitse huomioida).
Se voimahan riippuu tietenkin massasta ja kitkakertoimesta (ja maan vetovoiman kiihtyvyydestä), mutta kun voima on suoraan annettu...
se tuli sitten selväksi kiitos. entä jos työntävä voima F olisi hetkellisesti 105, mitä kappaleen liikkeelle silloin tapahtuisi? voitko kertoa vielä tämän?
jos tekisit tehtäväsi itse, etkä kyselisi valmiita vastauksia.
Kyllä se työ tulee tuosta kaavasta W=Fs. Koko ajan.
Hetkellinen on aika epämääräinen määritelmä, mutta arvaan mistä on kyse.
Mietipä, mikä on liikematka tuon "hetkellisen" voiman vaikuttaessa. Sen matkan kun heität tuohon kaavaan, alkaa valjeta.:)
kyllä kyllä olen toki laskenut nuo tehtävät. mietin vain että mistä se voima F koostuu? vai voiko se olla periaatteessa ihan mikä vaan?
oletetaan, että se sohva seisoo paikoillaan ja siitä aletaan, tarvitaan ensin alkuun suurempi voima lepokitkan voittamiseksi ja sen jälkeen riittää pienempi voima sen liikkeellä pitämiseen. Lepokitkan voittamiseen tarvittava voima ei tee työtä, koska sohva ei liiku, ennenkuin lepokitka on voitettu.
Tuossa esimerkissähän se voima on vain oletus, mutta tietysti se tarvittava voima riippuu kitkakertoimesta ja massasta. Ja voihan se voima olla tätä suurempikin, silloin se saa aikaan kiihtyvyyden ja sohvan nopeus kiihtyy koko 2 metrin matkan. Tehty työ nyt kuitenkin on voima kertaa matka joka tapauksessa. Minimivoima on liikekitkavoiman suuruinen, muuten sitä maalia ei saavuteta.
Massa ei suoraan määrää kitkavoiman suuruutta, vaan siihen vaikuttaa maan vetovoiman kiihtyvyys. Jos sohva roudataan kuuhun, siellä se liikkuu samalla pinnalla pienemmällä voimalla. Massa on ihan sama, kuin maassakin, mutta paino jalkojen päällä pienempi. Kitkakerroin sama, mutta kitkavoima pienempi.
Eipä tuosta oikein muuta noilla tiedoilla irti saa.
Työ W voidaan muuttuvan voiman tapauksessa lausua myös integraalimuodossa
W = ∫F(s)⋅ds,
missä F(s) on voima matkan funktiona ja ds matka-alkio.
Näin esimerkiksi jos tunnetaan matka-voimakuvaaja, työ on kuvaajan ja s-akselin väliin jäävä pinta-ala.
Laite henkilövaaka sohvan ja työntävän kätesi väliin, niin saat siirtämiseen tarvittavan voiman selville.
Vetoon tarvittava voima riippuu massasta, joten olet oikeassa. Se sisältyi jo siihen vetovoimaan.