Naudan paahtopaistista pihvejä

Naudan sisä-ulkopaistit sopii hyvin merimiespihvin tekoon.

Ei ulkopaistista tehdä pihviä. Sisäpaistista toki, mutta yhtä hyvin käy paahtopaisti.

Standing Cow kirjoitti:

Ei ulkopaistista tehdä pihviä. Sisäpaistista toki, mutta yhtä hyvin käy paahtopaisti.

Totta - ulkopaistin sideainepitoisuus on korkea, joten kunnolla kypsyäkseen se vaatii pitkän haudutuksen.

Ulkopaistista tehdään patapaisteja, palapaisteja, kääryleitä, viipale- ja suikaleruokia yms., joita haudutetaan uunissa tai keitetään pitkään.

Sisäpaistista saa pihvejä, uunipaisteja, leikkeitä jne. Sisäpaistia ei kannata hauduttaa tai kypsentää pitkään ja siitä saadaan myös hyvät grillattavat.

tyypillistä lastenruokaa. Minkä ikäisiä lapsesi ovat?

onkin kirjoitti:

tyypillistä lastenruokaa. Minkä ikäisiä lapsesi ovat?

Sitä pisteli erinomaisen hyvällä halulla, eikä niin kauaakaan sitten. Lapsille sitä ei oikein maltettu tilatakaan, se hinta nimittäin! Ranskikset ja persiljavoi pihvin päällä oli lehtipihvin tarjoiluasu.
Mutta siihen sitten loppuukin paistin käyttö pihvilihana, ei tule tule hyvää pihviä ulko-sisä tai paahtopaistista.

Kyllä aikuisetkin kirjoitti:

Sitä pisteli erinomaisen hyvällä halulla, eikä niin kauaakaan sitten. Lapsille sitä ei oikein maltettu tilatakaan, se hinta nimittäin! Ranskikset ja persiljavoi pihvin päällä oli lehtipihvin tarjoiluasu.
Mutta siihen sitten loppuukin paistin käyttö pihvilihana, ei tule tule hyvää pihviä ulko-sisä tai paahtopaistista.

Lue lisää

lehtipihvistä koska se on niin ohutta ja paistuu siten pakostakin läpikypsäksi. Aikuisena en moisesta välitä, vaan haluan kunnon, paksun, sisältä verisen pihvin.

Ja kyllä sisä- ja paahtopaistilihastakin saa hyvää paksumpaakin pihviä, kunhan ei paista läpikypsäksi ja siten sitkeäksi.

pitävät kirjoitti:

lehtipihvistä koska se on niin ohutta ja paistuu siten pakostakin läpikypsäksi. Aikuisena en moisesta välitä, vaan haluan kunnon, paksun, sisältä verisen pihvin.

Ja kyllä sisä- ja paahtopaistilihastakin saa hyvää paksumpaakin pihviä, kunhan ei paista läpikypsäksi ja siten sitkeäksi.

Lue lisää

Pihvistä hönkäsen pöläystä, jos paistista saat mielestäsi hyvän pihvin.
Varmaan Saarioisten tuotteet kuuluvat samaan gastronomiseen tasoon pihviesi kanssa?

Et tiedä hyvästä kirjoitti:

Pihvistä hönkäsen pöläystä, jos paistista saat mielestäsi hyvän pihvin.
Varmaan Saarioisten tuotteet kuuluvat samaan gastronomiseen tasoon pihviesi kanssa?

että pihvilihan pitää olla mieluiten fileetä. Filee on kuitenkin mauttomimpia ja "tylsimpiä" ruhon osia.

Kaikissa pihvimaissa (esim. Argentiina, Brasilia, Venezuela, USA, Britannia, Australia) pihvit tehdään muusta lihasta kuin fileestä, ja fileetä pidetään lähinnä ongelmajätteenä.

Saarioisten sotkeminen tähän osoittaa sinulta vieläkin suurempaa moukkamaisuutta. Mutta puhut tietysti siitä, mikä itsellesi on tutuinta.

luulevat kirjoitti:

että pihvilihan pitää olla mieluiten fileetä. Filee on kuitenkin mauttomimpia ja "tylsimpiä" ruhon osia.

Kaikissa pihvimaissa (esim. Argentiina, Brasilia, Venezuela, USA, Britannia, Australia) pihvit tehdään muusta lihasta kuin fileestä, ja fileetä pidetään lähinnä ongelmajätteenä.

Saarioisten sotkeminen tähän osoittaa sinulta vieläkin suurempaa moukkamaisuutta. Mutta puhut tietysti siitä, mikä itsellesi on tutuinta.

Lue lisää

Välleen paskalle haiseva maalaismoukka, mutta olen pistellyt pihvejä niin argentiinassa kuin brasiliassa ja saakelin monessa muusakin maassa, mukaanlukien Malta. Surkeimmat pihvit olen syönyt espanjassa, sekä tuolla surujen saarella Maltalla.
Ikäväkseni täytyy sinulle ilmoittaa, koska aivan ilmeisesti et sitä tiennyt, että noissa eteläamerikan maissa osataan pilata myös hyvät lihat jo pelkällä ruhon paloittelulla. Sama opas on varmaan venäjällä lihan käsittelijöillä, kirves ratkaiskoon mikä osa tulee mukaan kulloinkin. Nitsevoo, kunhan se on vain lihaa!
Koita tehdä tournedos paistista, saatat yllättyä!

Multavarpainen ja kirjoitti:

Välleen paskalle haiseva maalaismoukka, mutta olen pistellyt pihvejä niin argentiinassa kuin brasiliassa ja saakelin monessa muusakin maassa, mukaanlukien Malta. Surkeimmat pihvit olen syönyt espanjassa, sekä tuolla surujen saarella Maltalla.
Ikäväkseni täytyy sinulle ilmoittaa, koska aivan ilmeisesti et sitä tiennyt, että noissa eteläamerikan maissa osataan pilata myös hyvät lihat jo pelkällä ruhon paloittelulla. Sama opas on varmaan venäjällä lihan käsittelijöillä, kirves ratkaiskoon mikä osa tulee mukaan kulloinkin. Nitsevoo, kunhan se on vain lihaa!
Koita tehdä tournedos paistista, saatat yllättyä!

Lue lisää

Ei tournedos'ta tehdä paistista vaan yleensä naudan ulkofileen keskiosasta, josta saadaan yhtä isoja ja paksuja pihvejä joitakin. Joten ei siitä paistista tournedos'ta saa, mutta kyllä montaa muuta hyvää.

Ehkä yleisin pihvi, mitää maailmalla syödään on sirloin, joka kunnon lihasta tehtynä onkin maukkaimpia lihanpaloja - mielestäni. Ja mistä se sitten on lähtöisin? Naudan takaselästä, selkäpaistista, joka asianmukaisesti grillattuna ja kunnon rasvareunuksella vasta joltain maistuu.

Siteeraan Raholaa: "Mielenkiintoista on, että varsinainen pihvi, sellaisena kuin se meillä tunnetaan, ei ole ollut tunnettu Ranskassa ennenkuin englantilaiset valloittajat toivat sen maahan Waterloon taistelun jälkeen vuonna 1815. Niinpä sillä onkin ranskassa englantilaisesta termistä beef steak johdettu nimi bifteck. Tämäkin osoittaa, että punainen liha ei kuulu kaikkein hienoimpaan gastronomiaan."

Multavarpainen ja kirjoitti:

Välleen paskalle haiseva maalaismoukka, mutta olen pistellyt pihvejä niin argentiinassa kuin brasiliassa ja saakelin monessa muusakin maassa, mukaanlukien Malta. Surkeimmat pihvit olen syönyt espanjassa, sekä tuolla surujen saarella Maltalla.
Ikäväkseni täytyy sinulle ilmoittaa, koska aivan ilmeisesti et sitä tiennyt, että noissa eteläamerikan maissa osataan pilata myös hyvät lihat jo pelkällä ruhon paloittelulla. Sama opas on varmaan venäjällä lihan käsittelijöillä, kirves ratkaiskoon mikä osa tulee mukaan kulloinkin. Nitsevoo, kunhan se on vain lihaa!
Koita tehdä tournedos paistista, saatat yllättyä!

Lue lisää

paloittelutapa on edellytys sille, että saadaan kunnon pihvejä, kuten Etelä-Amerikassa, USA:ssa ja Australiassa. Suomalainen paloittelutapa suosii noita tylsiä fileitä.

Eikä kukaan ole väittänytkään, että paistista tehtäisiin tournedos'ta. Mutta ei tournedos ole ainoa autuaaksi tekevä "pihvi", vaan - jos vähän kärjistäen liioittelee - ranskalaisten hienostelua...

crudo kirjoitti:

Ei tournedos'ta tehdä paistista vaan yleensä naudan ulkofileen keskiosasta, josta saadaan yhtä isoja ja paksuja pihvejä joitakin. Joten ei siitä paistista tournedos'ta saa, mutta kyllä montaa muuta hyvää.

Ehkä yleisin pihvi, mitää maailmalla syödään on sirloin, joka kunnon lihasta tehtynä onkin maukkaimpia lihanpaloja - mielestäni. Ja mistä se sitten on lähtöisin? Naudan takaselästä, selkäpaistista, joka asianmukaisesti grillattuna ja kunnon rasvareunuksella vasta joltain maistuu.

Siteeraan Raholaa: "Mielenkiintoista on, että varsinainen pihvi, sellaisena kuin se meillä tunnetaan, ei ole ollut tunnettu Ranskassa ennenkuin englantilaiset valloittajat toivat sen maahan Waterloon taistelun jälkeen vuonna 1815. Niinpä sillä onkin ranskassa englantilaisesta termistä beef steak johdettu nimi bifteck. Tämäkin osoittaa, että punainen liha ei kuulu kaikkein hienoimpaan gastronomiaan."

Lue lisää

Mutta varmaankin tarkoitit naudan sisäfileen keskikohtaa, eli coeur de fileetä, kun tehdään tournedosta. En ainakaan itse ole sitä milloinkaan ulkofileestä väsännyt.

crudo kirjoitti:

Ei tournedos'ta tehdä paistista vaan yleensä naudan ulkofileen keskiosasta, josta saadaan yhtä isoja ja paksuja pihvejä joitakin. Joten ei siitä paistista tournedos'ta saa, mutta kyllä montaa muuta hyvää.

Ehkä yleisin pihvi, mitää maailmalla syödään on sirloin, joka kunnon lihasta tehtynä onkin maukkaimpia lihanpaloja - mielestäni. Ja mistä se sitten on lähtöisin? Naudan takaselästä, selkäpaistista, joka asianmukaisesti grillattuna ja kunnon rasvareunuksella vasta joltain maistuu.

Siteeraan Raholaa: "Mielenkiintoista on, että varsinainen pihvi, sellaisena kuin se meillä tunnetaan, ei ole ollut tunnettu Ranskassa ennenkuin englantilaiset valloittajat toivat sen maahan Waterloon taistelun jälkeen vuonna 1815. Niinpä sillä onkin ranskassa englantilaisesta termistä beef steak johdettu nimi bifteck. Tämäkin osoittaa, että punainen liha ei kuulu kaikkein hienoimpaan gastronomiaan."

Lue lisää

Lisää Raholaa:

"Fileestä on Suomessa tullut jonkinlainen 'hienouden' symboli, jopa siinä määrin, että broilerissakin väitetään typerästi olevan sisäfilee, jota sitten myydään valmiiksi pakattuna muka hienompana kuin pelkät rintalihakset. Linnuilla ei ole mitään fileetä eli seläkettä vastaavaa lihasta, vaan 'broilerin sisäfileellä' tarkoitettanee sitä pienempää lihasta, joka irtoaa rintalihaa luurangolta leikattaessa. Kokonaisuutena voidaan kyllä puhua kanan rintafileestä, mutta sanan 'sisäfilee' käyttäminen sen osasta vaikuttaa kielellisesti epäonnistuneelta markkinointikikalta.

Samaa hienoutta on myös tavoiteltu, kun naudan ulkofileelle on keksitty nimi. Muualla maailmassa ei fileitä myydä erikseen läheskään yhtä paljon kuin meillä. Ilmeisesti on sota-ajan pulasta tapahtunut suhteellisen nopea nousu aiheuttanut helposti käsiteltävän 'kokolihan' liiallisen arvostuksen, jolloin maku on unohtunut. Lihakulttuuria tuntematon tämän päivän keski-ikäisten joukko ja monet nuoremmatkin ostavat 'parasta' lihaa eli fileetä ja tekevät siitä jopa lihasoppaa – mikä osoittaa, että heillä on makunystyröissäkin jotain vialla.

Ranskan sana 'filet' tarkoittaa lihasta puhuttaessa vain sisäfileetä. Se lihas, jota suomeksi sanotaan ulkofileeksi, ei ranskassa eikä monessa muussa kielessä ole filee ollenkaan. Ranskaksi siitä käytetään usein nimeä faux filet eli 'väärä filee'. Ruotsissa se on nimeltään utskuren biff eli 'irtileikattu pihvi' – ennenvanhaan myös oxhare eli 'härkäjänis'. 'Irtileikatun pihvin' ymmärtää, kun tietää, että Ruotsissa on ulkofilee useimmiten leikattu kyljysten ja T-luupihvien osaksi sekä pihvien raaka-aineeksi. Ei ihmekään, että ruotsalainen kollegani ei suostunut kääntämään ruokalistan 'ulkofileepihviä' termillä 'biff av ytterfilé', vaan ainoastaan sanalla 'biff'. Sisäfileekin myydään Ruotsissa usein muilla nimillä, kuten tournedos, chateaubriand tai filet mignon (jossa mignon tarkoittaa 'sievää', lemmikkiä tai suosikkia), joten sana filee ei ole yhtä tuttu ruotsalaisille kuin suomalaisille."

Vanha kokki kirjoitti:

Mutta varmaankin tarkoitit naudan sisäfileen keskikohtaa, eli coeur de fileetä, kun tehdään tournedosta. En ainakaan itse ole sitä milloinkaan ulkofileestä väsännyt.

Ihan oikein - siis sisäfileen keskikohta, coeur de file. Meni fileet sekaisin kun koetin samalla muistella, mikä oikein on sitten filet mignon enkä tarkistanut netistä.

Nyt koetin katsoa tuota mignonia eikä se vieläkään ole täysin selvinnyt: jenkeissä se on fileen keskiosasta kapeaan "häntään" ja meillä "pieni pihvi" sieltä fileen häntäpäästä.

Vai mitä?

crudo kirjoitti:

Ihan oikein - siis sisäfileen keskikohta, coeur de file. Meni fileet sekaisin kun koetin samalla muistella, mikä oikein on sitten filet mignon enkä tarkistanut netistä.

Nyt koetin katsoa tuota mignonia eikä se vieläkään ole täysin selvinnyt: jenkeissä se on fileen keskiosasta kapeaan "häntään" ja meillä "pieni pihvi" sieltä fileen häntäpäästä.

Vai mitä?

Lue lisää

Mignon osa on se kapeampi kolmannes, noisetteihin soveltuva kaiketi parhaiten.

Multavarpainen ja kirjoitti:

Välleen paskalle haiseva maalaismoukka, mutta olen pistellyt pihvejä niin argentiinassa kuin brasiliassa ja saakelin monessa muusakin maassa, mukaanlukien Malta. Surkeimmat pihvit olen syönyt espanjassa, sekä tuolla surujen saarella Maltalla.
Ikäväkseni täytyy sinulle ilmoittaa, koska aivan ilmeisesti et sitä tiennyt, että noissa eteläamerikan maissa osataan pilata myös hyvät lihat jo pelkällä ruhon paloittelulla. Sama opas on varmaan venäjällä lihan käsittelijöillä, kirves ratkaiskoon mikä osa tulee mukaan kulloinkin. Nitsevoo, kunhan se on vain lihaa!
Koita tehdä tournedos paistista, saatat yllättyä!

Lue lisää

Tekniikka ja talous -lehden numerossa 7.10.1999 valitellaan, että kiinalaisia liikemiehiä ei voi Suomessa viedä syömään muualle kuin McDonaldsiin. Kiinalaiset eivät pidä länsimaisesta ruoasta ja "kiinalaiset" ravintolat Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa, ovat liian kaukana aidosta kelvatakseen kiinalaisille itselleen. "Kiinassa arvostetaan ruhon maukkaimpia osia. Vähäarvoisemmat osat, kuten sisäfilee, syötetään köyhille ja ulkomaalaisille", lehti lopettaa juttunsa.