astuin hatarista kuvitelmista ja unelmistani ulos
ja vaikka vapisen
en useinkaan itke
kyynel ei löydä väylää
puristuakseen ulos
vuodet jolloin en kirjoittanut
ne kaikki
olisi pitänyt kuitenkin tallentaa
erot ja lähtemisten kipeät hetket
sopeutuisin hyvin autiotaloon
varjoksi hiljaisiin huoneisiin
eläväksi painoksi kuluneille kalusteille
unohtuneiden, harmaiden ikkunoiden taa
päivän päättyessä
mieli tunteiden myllerryksessä
silloin
on niin helppoa periksi antaa
käpertyä uniin
ja kuvitella enkelin
tai ihmisen käden koskettavan
*****************************************
En tiedä kumpi tässä vahvenpana kirjoittaa, moll
vai linda. Mutta ehkä lukija löytää sen hienoisen
eron.
avoin asia
14
407
Vastaukset
- runo64-1
...joku vihdoin koskettaa
niin se tuntuu enkelin kosketukselta...
olet käpristynyt sydämeesi,
vetäytynyt siili puolustukseen
kaikkien haavottumisien
ja satuttamisien pelosta
kun kaikki myrskyt ja palot koskee
pieneen sydämeen.
kyllä on surullinen runo
ja kolmas kappale erityisen koskettava
mutta taidolla sillä hienolla koottu.
wau!!! tekstin osalta
mutta pöö!!! tunnelmasta hihii.
no ehkä moll tuntee sen mitä linda kokee.
hyvä upea linda!!!!- lindalinda1
minua on viime päivinä kaihertanut, ja se saa
sitten tällaista aikaan. Mutta kyllä minä varmaan
pohjimmiltani olen sellainen vetäytyvä siili ku-
ten hienosti asian ilmaisit.
Ja kai moll ja linda samalla siellulla kirjoit-
taa jokaisessa runossa, moll on ehkä kuitenkin
se synkempi osapuoli.
Kiitos Jouni, Sinä jaksat uskollisesti kulkea
rinnallani - täälläkin.
- onija
Käpertyessäsi uniin
..suojelusenkelini
Sinua koskettaa..
Ilman kuvitelmia..
Taisi olla kirjoittajana
..molemmat..sekä moll.. että lind..
Kiitoksia ja hyvää viikon alkua!- lindalinda1
kaunis kiitos ajatuksistasi, voiko enää kauniim-
min sanoa * huokaus * Uskon että enkeli tavoittaa
minut.
Kiitos vielä ja mitä parhainta viikkoa itsellesi-
kin.
- ajanmittaaja
Pohdiskelet oivasti, noita yksilön tuntemuksia ja olet huomannut ettei itku tuo oikeaa lohtua, mieluumminkin se on kuin peitto jolla peitellään ja kätketään tunteet.
Se että et ole kirjoittanut kaikkina elämäsi vuosina, on nyt sanojesi takana, koit ja elit todeksi asioita suhdetta ja tunnelmia.
Nyt sanoissasi on luettavissa omakohtaisuus ja niiden tuoma kokemus ja tuskakin.
Usein autiotaloissa yöpyneenä, en kuitenkaan niissä ole havainnut tuota surumielisyyttä joka sinun sanoista usein on aistittavissa.
Kaipaus on selvää sävelmää, mutta se mitä oikein kaipaat on hieman epäselvää.
Onkohan kyse luopumisesta?- lindalinda1
mutta ei sekään ihmeitä tee. Ja oikeasti minusta
tuntuu, etten osaa enää itkeä. Joitakin kuukausia
taaksepäin itkin alinomaa, nyt en muista koska se
viimeksi on tapahtunut.
Voi olla, että ne kirjoittamattomat vuodet jol-
lain lailla putkahtelee runoissani. Mutta harmit-
taa, että jätin kirjoittamisen jossain vaiheessa
kun elämä antoi kuitenkin paljon aiheita mistä
olisi voinut kirjoittaa runojaKIN. Pari novellia
toki olen viime vuonna saanut aikaiseksi, mutta
se ei ole paljon se.
Kaipaus asuu minussa, mihin - sitä en tiedä itse-
kään. Samoin se surumielisyys, sekin on osa minua
ja runojani lähes aina.
Luopumisestakin on varmasti kyse, henkisestä sel-
laisesta, ei niinkään fyysisestä.
En minä osaa selitellä enempiä, runo syntyi mel-
ko nopeasti eilen, enkä varmasti ehtinyt ihan
kaikkea ajatella loppuun.
Kiitos kun kommentoit ja kerroit ajatuksistasi. - ajanmittaaja
lindalinda1 kirjoitti:
mutta ei sekään ihmeitä tee. Ja oikeasti minusta
tuntuu, etten osaa enää itkeä. Joitakin kuukausia
taaksepäin itkin alinomaa, nyt en muista koska se
viimeksi on tapahtunut.
Voi olla, että ne kirjoittamattomat vuodet jol-
lain lailla putkahtelee runoissani. Mutta harmit-
taa, että jätin kirjoittamisen jossain vaiheessa
kun elämä antoi kuitenkin paljon aiheita mistä
olisi voinut kirjoittaa runojaKIN. Pari novellia
toki olen viime vuonna saanut aikaiseksi, mutta
se ei ole paljon se.
Kaipaus asuu minussa, mihin - sitä en tiedä itse-
kään. Samoin se surumielisyys, sekin on osa minua
ja runojani lähes aina.
Luopumisestakin on varmasti kyse, henkisestä sel-
laisesta, ei niinkään fyysisestä.
En minä osaa selitellä enempiä, runo syntyi mel-
ko nopeasti eilen, enkä varmasti ehtinyt ihan
kaikkea ajatella loppuun.
Kiitos kun kommentoit ja kerroit ajatuksistasi.ja siksi niistä pidän.
- lindalinda1
ajanmittaaja kirjoitti:
ja siksi niistä pidän.
olevat runoni ovat pääsääntöisesti suoraa elämäs-
täni, rr:ssa lähes poikkeuksetta ne ovat faktan
ja fiktion sekoitusta.
Paljon kiitoksia ystäväni.
- Mysteriet
Saman tekee - runossa asuu vahva tunnelma!
Ehdottoman upea- lindalinda1
että joku voi nähdä tämän runon upeana,
mutta hyvin, hyvin nöyränä otan sanasi vastaan
ja kiitän Mys.
Mikä lie, ei minusta taija ihmista tulla ennää :(
- myos
Ajatuksia menneistä
*Sopeutuisit autiotaloon*, upea kertomus
ajauksien myllerryksessä.....
Kiitos Linda- lindalinda1
joskus armollinen, joskus se on helvetillinen.
Runo elämästä, runo yksinäisestä ja harhailevas-
ta sielusta ja sydämestä.
Kiitos kuuluu aina lukijalle, Sinulle !
Tuntuu hyvältä tietää, että olet taas täällä.
- Kaihomiäl
Kaunis ja kaihoisa, mää tykkäsin.
Kaik olis tarvinnu tallenta, see o ihan totta .
Mää pirin aikanas päiväkirja mut kerra hävittämispuuskas poltin kaik ja nyy harmitta !
Sul o kyl niim pal hianoi ja puhuttelevi runoi
et ei voi olla kommentoimat !- lindalinda1
Sul on niim pal kauhiast sama tyyli ko on yhrel
e.vel ja ujol :D
Olis tarvinnu tallentaa nii, mut kom mää oli
tyhymä sillon, jos lie sen viisaamp viäläkä. Sen
osalt kyl, et mää ymmärrä jo pistää taltte.
Mahottomast kiitoksii, vallan ihanaa lukkee Su
palautet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 576033
- 575462
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1133925- 543802
- 143745
- 313176
- 592914
- 592816
- 672518
- 471930