Atomin energiatasoille tulee elektroneja kaavan 2n² mukaan. Ksenon kuuluu jaksoon viisi, joten sillä on elektroneja viidellä eri energiatasolla. Uloimmalle energiatasolle voi tulla enintään kahdeksan elektronia. Miksei ksenonin elektronien lukumäärä ole 2 8 18 32 8=68 vaan 2 8 18 18 8=54? Miksei pienemmät energiatasot tule täyteen ennen kuin siirrytään suuremmille?
Ksenonin elektronit
öäå
2716
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
nimenomaan matalaenergisemmät tasot täyttyvät ennen korkeaenergisimpiä. Niitä ei voi vain päätellä siten, että "kolmosenergiataso" on pienempi kuin "nelostaso".
Ei kovin syvällisesti: Orbitaaleja on neljää erilaista; s, p, d ja f ja ne ovat eri muotoisia. Esimerkiksi pallosymmetrinen (n)s-orbitaali on aina matalaenergisempi kuin (n-1)d-orbitaali, koska muotonsa vuoksi se pakkautuu lähemmäksi ydintä. Muodot voit vaikkapa googlata.
Kvanttiluvusta riippumatta s:lle mahtuu 2, p:lle 6, d:lle 10 ja f:lle 14 (luvut tulevat aliorbitaalien määrästä ja Hundin säännöstä). Ensimmäinen d-orbitaali alkaa täyttyä vasta z=21 ja f kun z=57. Kun katsot jaksollista järjestelmää, ovat täyttymissäännöt ja kunkin kuoren maks. elektronien siitä suoraan luettavissa kvanttiluvun (eli jakson) perässä Vasemmalla on s- ja oikealla p-blokki. Keskellä d ja f.
>>>>>>Hundin säännön mukaan samanenergiaisille, degeneroituneille orbitaaleille asettuvat ensin yksittäiset, spiniltään parittomat elektronit.[1]
Elektronien todennäköisintä esiintymispaikka avaruudessa kuvataan orbitaaleilla. Kullakin orbitaalilla voi olla enintään kaksi elektronia. Hundin säännön mukaan elektronit kuitenkin sijoittuvat saman energiatason orbitaalille yhdensuuntaisin spinnein niin kauan kuin mahdollista. Periaatteen avulla voidaan ennustaa, millaiset elektronikonfiguraatiot ovat pysyvämpiä.>>>>>>>
Joissakin lukion oppikirjoissa on kaaviot noista spinien suunnista alkuaineittain.
Niin ja vielä, että elektroneja on sama määrä kuin protoneja eli 54.