Koulutragediat ja Jumala

jään itsekin sivullisena tässä kyllä vieläkin sillekin kannalle, mitä aina olen ollut.

Eivät lopun ajat ole sen kummemmin koettamassa meitä, kyllä ihmiset on kautta aikain osanneet olla kiittämättömiä, pöyhkeitä, herjaavia, väkivaltaisia, panettelevia jne. Esimerkiksi sotia on ollut aina ja taitaa tulla olemaankin. Jo Jeesuksen aikaan uskonto sai aikaan hirveitä tekoja, poltettiin elävältä jne. Raamattukin todistaa sitä suvaitsemattomuutta, mikä jo silloin asui ihmisissä, enemmänkin kuin tänä päivänä. Avionrikkojat, homot, lesbot jne. sai raamatun mukaan ihan tappaa, samaan aikaan kun toisaalla raamattu latelee kymmenen käskyä, joissa kielletään tappaminen. Hyvin ristiriitaista, suvaitsematonta ja puolueellista, väkivaltaistakin.

Eikä koulukiusaaminenkaan ole mitenkään uusi juttu, on sitä ennenkin ollut, ennen vaan jopa opettajatkin olivat raaempia kasvatusmenetelmissään, keppiä sormille, tukasta ja persuksista kiinni ja pihalle pakkaseen. Jos ei tehonnut, kotona isä antoi kyllä komian selkäsaunan, ni alkoi tehota. Ei kauheasti uskallettu pullikoida vastaan, äitini mm. kertoi omista lapsuuden opettajistaan, jotka jostain kumman syystä oli vanhoja sotaherroja tai paatuneita vanhoja piikoja, jotka sai tehdä ihan mitä tahtoivat kiusaajalle tai häirikölle.

Äidillenikin eräs opettaja oli antanut ohjeen, "kiusaajalle täytyy antaa kunnon selkäsauna omin käsin, turpiin vaan että tuntuu, loppuu kyllä." Äitini oli toteuttanut opettajan käskyä, sisaruksineen porukassa rökittäneet oikein kunnolla kiusaajan. Kiusaajasta tuli mitä lupuisin koululainen tuon jälkeen. Ei ainakaan äitiäni vaivannut enää, tuskin uskalsi muitakaan.

Jos minulta kysytään, kaikista nuorten pahasta olosta, itsemurhista ja muusta huolimatta, meillä on sittenkin asiat aika hyvin tänä päivänä. Toisaalta vanhemmilta on viety oikeus ojentaa sormenpäälläkään lapsiaan, jollain lailla on tultu siihen ihan lainsäädännöllä ettei lastensa tuohuihin kauheasti saa puuttua. Vanhemmat eivät ole löytäneet muita keinoja auttaa/kasvattaa nuoriaan. Niin pitkään nuoria ja lapsia yleensäkin hallittiin ankaruudella. Ja nuoret tuntevat vanhempien vallan vähenemisen ehkä suurena turvattomuutena, en yritä sanoa että ruumiilliseen kuritukseen pitäis palata, mutta keinoja puuttuu selvästi ja varmaan pitkään vielä. Vaatii aikaa opetella uudenlaista vanhemmuutta, menneisyys ei ole vielä kaukana, ja uuden oppiminen vie aikaa.

Jumalan kunnioituksesta en tiedä, mutta vanhempien kunnioitus niinkuin lastenkin pitäis ensin ansaita. Ja meitä on kehittyneempiä sieluja täällä elämässä ja sitten on vielä vähemmän kehittyneempiä. Henkinen kehitys on joillakin vielä niin kesken, ettei vanhemmuudesta tai muutenkaan elämästä tule aina helppoa.

En myöskään pidä Jumalaa jotenkin meistä erillisenä olentona, joka tuomitsee tai jättää tuomitsematta meitä ihmisiä. Tai en ihmettele miten hän voi sallia tälläistä tapahtuvan. Kaikki lähtee meidän itsemme sisältä, sieltä kuuluu Jumalan ääni, jos oikein osaa kuunnella ja ohjaa aina oikeaan suuntaan. Kaikki eivät ole vaan löytäneet sitä vielä. Moni on.

Lisäksi entisiin aikoihin verrattuna sattumien ja tapahtumien uutisointi on totaalisesti muuttunut, jokaisesta murhasta, taposta, väkivaltaisesta käytöksestä, juopottelusta jne. uutisoidaan hanakasti. On useita kanavia. Lehdet ovat tajunneet että sehän se on mikä myy. Ihmiset mielellään kauhistelevat nykyaikaa, ihan niinkuin tuollaista ei koskaan ennen olisi ollut. Ei varmaan ehkä juuri tälläisissä kouluampumismuodoissa, mutta jossakin toisessa kyllä.

Internet ja maailmanlaajuinen uutisointi on saanut sen aikaan, että joukostamme aina löytyy joku kehittymätön sielu, joka ei kuuntele sisäistä Jumalan ääntä, ja alkaa ihannoimaan noinkin karmeita asioita. Saattaa jopa toteuttaa sen.