Täällä viitataan usein numeroarvojen yhteydessä keskihajontaan. Luulen ymmärtäväni mitä kh tarkoittaa, mutta en ymmärrä miten se liittyy yhteen mitattuun arvoon. Onko ilmoitettu arvo useamman mittauksen keskiarvo, vain onko kh jokin käytetylle menetelmälle ominainen laatutekijä?
Keskihajonta?
eimensalainen
10894
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Täällä on selvitys
Käytännössä se on kuin mailia tunnissa tai kilometriä tunnissa. Vauhti on sama, mutta lukema erilainen. Tai sitten sama lukema ja eri vauhti.
Mensan raja on kaksi kertaa keskihajonta 100. Siis 24:n kekihajonnalla 148, mutta kolmen keskihajonnalla se olisi 106. Sellaista ei kai koskaan käytetä, mutta kertoo, että lukemissa on eroa.
Mun mitattu osamäärä on 220, mutta en kerro millä keskihajonnalla. Ainoa minkä lukemasta voi päätellä, että se on yli keskimääräisen, mutta ei mitään muuta.
Ossi ei vastannut kysymyksiini. Toivon että joku toinen vastaa. Muuten alan epäillä että puhe keskihajonnasta on jota fuulaa.
Erään jutun syövereistä löysin vastauksen. Siellä puhuttin jostain ihmeen Cattel-Cattel menetelmästä, jolle kh on 24. Ymmärsin että kh on siis jotenkin menetelmäsidonnainen.
Anteeksi laiskuuteni. Vasta nyt vilkaisin mensan sivuja ja totesin että mensa käyttää vai yhtä menetelmää. Sille kh on 24.
Kaikki älykkyystestien tulokset voidaan ilmaista eri keskihajonnalla. Myös Mensan testien tulokset.
Kaikki autojen nopeudet voidaan ilmaista esim. mailia, kilometriä tai virstaa tunnissä, päivässä tai minuutissa.
Se ei siis lainkaan määritä testtausta, ainoastaan tuloksen ilmoitustapa.
132 16:n keskihajonnalla on täsmälleen sama tulos kuin 148 24:n keskihajonnalla. Samasta testistä voidaan antaa useita tukemia. Siksi pitäisi aina tietää, millä keskihajonnalla tulos on annettu.
Juuri noinhan se menee.
Tästä syystä olisikin yksinkertaisempaa ilmoittaa tulos normaalijakauman kertymäfunktion kautta laskettuna eli tyyliin "parempi kuin x:llä prosentilla väestöstä".
-99.9-
Minä uskon että te olette tosissanne. Olette varmaan lukeneet jostain power-point-kelmusta että tällaista normeerausta voidaan tehdä. Ja voidaanhan sitä tehdä, sitä en kiistä. Vaan kun mensa ilmoittaa käyttävänsä vain yhtä menetelmää, niin ihmettelen tarvetta ryhtyä mulkkaamaan tuloksia.
Puujalkainen rinnastus auton nopeuteen viittaa että olette pelkkiä hang-around-mensalaisia. Mittayksiköllä ei ole mitään tekemistä hajonnan kanssa. (Toistan: ei mitään). Yrittäkää kehitellä juttua vaikka mittausepätarkkuuden vaikutuksesta, niin saatte vakuuttavuutta.
Meni kirkkaasti ohi aiheen. Mutta saitpahan esittäytyä.
Koska Ossin viimeisin viesti mielestäni vastasi riittävän hyvin alkuperäiseen kysymykseesi (johon muuten saisit/olisit saanut varsin tarkan vastauksen, jos viitsisit käyttää vaikka Googlea), niin annoin tämänkin keskustelun hieman elää.
Harmillista, jos se sinua ahdisti. Mutta saitpahan kommentoida;-)
-99.9-
Ystävällisestä sävystäsi huolimatta tässä linkki, jonka takaa löytänet haluamaasi tietoa:
http://planeta.terra.com.br/educacao/sigmasociety/Sigma_Testes_Suo.html
-99.9-
Kyse on siitä, että molemmissa tapauksissa yksiköillä on voimassa suoraan verrannollisuus. Siksi autonkin nopeudet liittyvät asiaan vertauksena. Keskihajonnassa keskiarvo vain on aina 100, keskihajonta on suhdeluku. Toisin sanoen, jos jaat keskihajonnat 16:24 ja kerrot 24 keskihajonnalla saadun Mensan rajan 148 ja keskiarvon 100 erotuksen 148-100=48, saat tulokseksi keskihajonnalla 16 saadun Mensan rajan kun lisäät keskiarvon 100:
16 : 24 x (148-100) 100 = 132
Arvojen suhde on siis 2 per 3.
Näistä voitaisiin muodostaa kaksi yhtälöä:
y=2x 100 ja y=3x 100