Kysymys johon tarvitaan empiiristä tietoa tai käytännön fysiikkaa:
Oletuksena on pyöreä, yhden metrin pituinen koivuhalko, läpimitta 6...12" eli 15...30 cm. Halkaistaan kahteen osaan.
Miten tällaiset puolikkaat tulisi latoa pinoon, jotta kuivuminen olisi nopeinta, halkaisupinta ylöspäin vai tuohipuoli ylöspäin? Pinoa ei ole tarkoitus kattaa, normaalin kokoinen pino, n. 2 m korkea, pituutta 25...30 m.
Vastaukseen perustelut, kiitos!
Oletuksena on pyöreä, yhden metrin pituinen koivuhalko, läpimitta 6...12" eli 15...30 cm. Halkaistaan kahteen osaan.
Miten tällaiset puolikkaat tulisi latoa pinoon, jotta kuivuminen olisi nopeinta, halkaisupinta ylöspäin vai tuohipuoli ylöspäin? Pinoa ei ole tarkoitus kattaa, normaalin kokoinen pino, n. 2 m korkea, pituutta 25...30 m.
Vastaukseen perustelut, kiitos!
Vastaukset 19
Vanhimmat
ne klapit tuohipuoli alaspäin ja sen päälimmäisen kerroksen laitan tuohipuoli ylöspäin. En sitte tiiä, et mitä tieteellistä tuossakin sitten on, kai se suojaa lumelta tai jotain!?! ;p
Jos laittaisi ne päällimmäisetkin tuohipuoli alaspäin? Silloin vesi valuisi pitkin halkaistua pintaa halon päähän ja siitä maahan eikä kastelisi koko pinoa.
käyhän se tietenkin noinkin... tärkeintähän siinä on se ettei pinoa liian tiiviisti jotta ne klapit eivät homehdu.
Ei siinä mitään taikuutta ole. kyllä kunnon vesisade kastelee vaikka ne mitenpäin laittais. Riittävästi ilmarakoja että tuuli pääsee puhaltamaan puuta ympäröivän kosteuden pois.
Pari-kolmekymmenmetrisille pinoille tämä kuvalinkkini laitos ei ole mikään ratkaisu, mutta pienemmät puuerät tässä kuivuvat hyvin (muutaman vuoden kokemuksella):
http://www.imagebam.com/image/e9625927604521
Kun hirsien väliin jättää isommat raot, pärjätään vähemmillä hirsillä ja saadaan kuivatusilma kiertämään.
:•)
Käyttöpaikassa on tarvetta lyhyille (~20 cm) kaminaklapeille ja pidemmille (50 cm) takkapuille. Toiset siis toiseen päähän liiteriä!
Periaate toimi sinänsä hyvin, mutta todettiin, että kuiville ja kosteille puille on oltava oma tilansa. Niinpä kuvan puuvaja monistettiin tekemällä muutaman metrin päähän sen jokseenkin identtinen kopio.
Arkkitehtuurin estetiikasta saa jokainen olla mitä mieltä haluaa, mutta polttopuuhuolto meillä pelaa!
Ompas komea liiteri, ompa ompa! kuten Lotvonen sanoisi!
Pitäisi meikäpojankin tulevana suvena jos eletään ja hengissä ollaan niin rakennella omalle tontilleni kunnon puuvarasto että saisin viimeinkin muutettua sen Vanni-vainajan vanhan navetan ikiomaksi puutyöverstaakseni ja saisin siirtää ne koneet sieltä pihasaunan pikkupuolen tuvasta siihen ent. navettaan nyk. liiteriin...
:o)
Tuostapa voisi jopa ottaa mallia!
--
,,,,,,,,...........!!!???;;;:::
Ei riitä, että on liiteri. Sen sisälle on saatava täytettäkin!
Kuormaakantava metsätraktori olisi tietenkin pätevä peli, mutta tahtovat olla hinnan kiroissa.
Kuvassa
http://www.imagebam.com/image/87d0ef27606153
näkyvä pikku rankakuorma on ajettu metsästä liiterin nurkille (”rantteelle”) moottorisahan ruuaksi taustalla häämöttävällä vekottimella.
Tässä sama laite vähän lähempää:
http://www.imagebam.com/image/bbdc3327606154
Kiva peli tuollaisiin hommiin. Ei pane pientä offroad-meininkiäkään pahakseen. Suosittelen!
Rohkenen veikata, että tuossa mallissa lämpöä riittää [ainakin kesällä] ja talvella ei sakastissa ole yhtään kylmempi kuin ulkopuolellakaan. Millainen mahtaa olla bensiininkulutus?
Kesällä ei jää lainkaan epätietoisuutta siitä, etteikö pellin alla olisi LÄMPÖvoimakone. Viiden ja puolen litran kuusimukisesta sivuventtiilikoneesta piisaa tuota energiamuotoa ihan kiitettävästi (ja kyllä se siinä sivussa sitä kineettistäkin jonkin verran kehittää).
Kaikki se bensa on saatu tähän mennessä poltettua mikä on tankkeihin loroteltu...
Siistissä, kevyessä siirtymäajossa maantiellä riittää 35 litraa satasella – mutta maastossa kuorman kanssa rääkätessä sitä kyllä palaa ihan mukavasti. Armstrong-tyyppinen ohjaustehostin pitää huolta kuskinkin energiankulutuksesta ja intrinsiikkisestä lämmöntuotosta.
ZiL-157, ellen vallan erehdy?
Tuollainen pitäisi olla...
On se ZiL 157K, oikein tunnistit.
ZiL eli kotimaassaan ЗиЛ on lyhenne sanoista Завод имени Лихачёва eli Zavod imeni Lihatšova, "Lihatšoville nimetty tehdas". Ivan Aleksejevitš Lihatšovia pidettiin Neukkulanmaan autoteollisuuden isänä.
Sivun http://ru.wikipedia.org/wiki/Лихачёв,_Иван_Алексеевич kuvassa Lihatšov komeilee yhdessä kirjailija Maksim Gorkin kanssa.
Gorkin mukaan kaupunki nimeltä Nižni Novgorod sai neuvostoaikana nimen Gorki ja Gorkin autotehdas puolestaan nimilyhenteen GAZ. ZiL-tehdas oli (on) Moskovassa.
Jos laitat halkaisupinta ylöspäin, kuivuu nopeammin.
Mutta syksyllä kun sateet alkaa pitää suojata.
Puutekniikka lukeneena voin kertoa mielenkiintoisen seikan puun kuivumisesta.
Jos haluaa että puu kuivaa nopeasti, täytyy puuta välillä kastella pinnasta,eli pieni vesisade kuivattaa nopeammin kuin jatkuva helle.
Perustuu puu solujenväliseen nesteseen.Kun pinnanlähellä solujenvälinen vesi on haihtunut, ei ytimestä vesi pääse pintaan. kastelu palauttaa "johtokyvyn" pintaan.
No nyt alkoi jo kuullostaa tieteeltä!
:o)
Onko tuolle "halkaisupinta ylöspäin, kuivuu nopeammin" fysiikallisia perusteluja?
Kuinkas muuten kumikkaat tulisi kuivata: pystyasennossa vai alassuin? Onko siinäkin sama ilmiö kyseessä?
>Jos haluaa että puu kuivaa nopeasti,
>täytyy puuta välillä kastella pinnasta,
>eli pieni vesisade kuivattaa nopeammin
>kuin jatkuva helle.
Olipas yllättävää - empä olisi tuotakaan tiennyt, jos olisin jo eilen kuollut. Pitänneepä ihan tentata rakennuspuuseppäpuolisoani, mitäpä hän asiasta ajattelee!
:o)
Kiitos hyvästä vastauksesta!
Miksi et kattaisi pinoasi? Kai sitä kateainetta aina jostakin kehittää. Tässä jonkun viitseliään toteutus:
http://www.kolumbus.fi/jukka.kujansuu/halkopino.jpg
Tässä olisi puolestaan jostakin vanhasta oppikirjasta peräisin oleva kuva:
http://www.restaurointi.net/restauroinnista/sanasto/images/48halkopino.gif
Yhden pitkän pinon asemesta on tehty kolme samansuuntaista lyhyempää pinoa – mutta ei kiinni toisiinsa, vaan reilulla ilmaraolla. Sinne tänne sidehalko pinosta pinoon, jotta systeemi pysyisi paremmin pystyssä. Miksipä ei vaihdettaisi jossakin välissä myös latomissuuntaa? Ja päällimmäiseksi määrätyllä tavalla ladotut halot – kyllä käyp’ katteeksi!
>Miksi et kattaisi pinoasi?
Hyvä ajatus. Tuota olen ruvennutkin jo suunnittelemaan.
>Kai sitä kateainetta aina jostakin kehittää.
Niin varmasti. Pitänee kysellä naapureilta olisiko heillä sopivia materiaaleja joutilaana.
>Tässä jonkun viitseliään toteutus:
http://www.kolumbus.fi/jukka.kujansuu/halkopino.jpg
Tuommoisen osaisin varmaan minäkin nikkaroida :o)
>Tässä olisi puolestaan jostakin vanhasta
>oppikirjasta peräisin oleva kuva:
http://www.restaurointi.net/restauroinnista/sanasto/images/48halkopino.gif
Kiitos jälleen hyvästä linkistä ja vinkistä! Juuri tuommoisia halkopinoja olen ohitse ajellessani ihaillutkin auton ikkunoista viime vuosina linkin osoittamalla seudulla:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=pinoja&y=7248181&x=3497785〈=FI
Joku viitseliäs vanhankansanmies lienee niitä sinne aikansa kuluksi rakennellut, luullakseni ihan käsisahalla ja kirveellä vieläpä peräti. Hauska oli katsella niitä siellä syksyisessä metsässä, pinot oli ladottu niin huolellisesti ja tarkalleen samanpituisista haloista, että ne olivat maisemallisestikin ylevän näköisiä. Nyt ne lienee jo ajeltu liiteriin?
Yllä oleva Karttapaikan linkki näkyy heittävän ihan päin honkia... Muutan mittakaavaa, jospa sitten näkyisi paremmin (sieltä voipi sitten ilmakuvasta koettaa tiirailla, näkyykö niitä pinoja)
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000000&text=pinoja&y=7248181&x=3497785〈=FI
Vai halkoja sitä Kiimingin Alavesassa kasvatetaan?
Tuolla etelämpänä Riojan Alavesassa kasvattavat viiniä:
http://www.whatsonwhen.com/sisp/index.htm?fx=event&event_id=169259
Rioja on ihan arvostettu viininviljelyseutu. Muistanpa kuitenkin, että Rioja Tinto oli halvinta Alkosta saatavaa punkkua 1969, kun aloin ko. liikkeessä asioida. Kokopullolla oli hintaa 3,20 mk eli vähän yli 50 senttiä.
Jos oli kustannustaso tuota luokkaa 40 vuotta sitten, niin eivätpä palkatkaan päätä huimanneet. Vuonna 1970 sain puoliurakkatöissä keskimäärin 6–7 mk eli reilun euron tunti. Ns. tuntitakuupalkka oli 4,71 mk/tunti.
Minun kotoiset polttopuuni ovat suojassa läpinäkyvästä muovista väsäilemäni katteen alla. On siellä myös puutarhapöytä 4 tuolia.
Alkuperäinen takapihan suojakatos oli aaltopeltiä ja puolta pienempi. Tälle muovikyhäelmälle piti hommata oikein rakennusluvat, suunnitelmat ja vastaava mestari!
Ne alkuperäiset pellit ovat nyt lankomiehellä 275 kilometrin päässä – halkopinon suojana!
Kate näkyy kuvassa http://www.imagebam.com/image/abaa2627624940 isomman punaisen ovaalin vasemmanpuoleisessa päässä (siinä pienemmässä ovaalissa komeilee henkilökohtainen ajoneuvoni). Kirjoittelen tätä viestiä siis parhaillaan tuon isomman ovaalin alla.
Niin, ei niitä polttopuita kovin isoa pinoa ole – pari sylyksellistä...
Eipi toimi Karttapaikan linkki. Oikea paikka sijaitsee sanallisesti kuvattuna valtatie 20:n tuntumassa noin 3 km Kurenalta Ouluun päin, molemmin puolin tietä (vajaa kilometri Ruottiseharjun th:sta Ouluun päin), siellä niitä halkopinoja on...