Onko kenelläkään kokemuksia seurustelusta älynlahjoiltaan päinvastaisen henkilön kanssa? (tällä en yritä provosoida mitenkään, vaan esittää asiani asettumatta kummallekaan puolelle.)
Siis, oletko mielestäsi keskiverto fiksu ja seurustellut huippuälykkään kanssa? Vai oletko mielestäsi huippuälykäs, ja seurustellut "normaalin" ihmisen kanssa?
Minkälaisia kokemuksia on? Vai riippuuko tämä täysin yksilöistä ja kuinka he muuten pitävät toisistaan? Voiko älyllisistä eroista aiheutua ylitsepääsemätöntä kitkaa ihmisten välille?
Kuulin joskus, että kun kahden henkilön ÄO:n välillä on yli 30p ero, alkaa kommunikointi olla vaikeaa kun toinen ei ymmärrä mitä toinen tahtoo sanoa. Voiko kukaan kertoa vastaavia kokemuksia?
Siis, oletko mielestäsi keskiverto fiksu ja seurustellut huippuälykkään kanssa? Vai oletko mielestäsi huippuälykäs, ja seurustellut "normaalin" ihmisen kanssa?
Minkälaisia kokemuksia on? Vai riippuuko tämä täysin yksilöistä ja kuinka he muuten pitävät toisistaan? Voiko älyllisistä eroista aiheutua ylitsepääsemätöntä kitkaa ihmisten välille?
Kuulin joskus, että kun kahden henkilön ÄO:n välillä on yli 30p ero, alkaa kommunikointi olla vaikeaa kun toinen ei ymmärrä mitä toinen tahtoo sanoa. Voiko kukaan kertoa vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miksi pitäisi aiheutua mitään ongelmia. Älykäs ihminen osaa kylla sanansa asettaa niin, että kuka tahansa ne ymmärtää. Vähemmän älykäs taas tekee niin luonnostaan. Kunhan kumpikin puhuu samaa kieltä, ei kielimuuriakaan pitäisi syntyä.
Miksi täytyisi koko elämänsä vain kontata, jos osaa kävellä? Siksikö että kumppani ei osaa kuin ryömiä?
Onko se todella onnellinen ja täysipainoinen suhde molempien kannalta?
Olen Mensan jäsen, ihan aikuinen. Yksi puolituttu löi minua, koska ei ymmärtänyt mitä yritin sanoa.
Hänen osamääränsä lienee alle sadan. Päättelen niin kirjoitus- ja lukutaidosta, ei osaa käyttää videonauhuria, vaikka hänellä on selvät suomenkieliset ohjeet.
Tämä on minulla ainoa tällainen kokemus. Vaimon kanssa menee hyvin, hänkin on mensalainen.
Ei pitäisi tietenkään lokeroida ketään lopullisesti mutta yksi seurustelukumppanini oli varmaankin lähes kaikkien mittapuiden mukaan suhteellisen tyhmä. Itse pidän itseäni ehkäpä jonkun verran keskitasoa fiksumpana, en ole tosin koskaan missään virallisissa Mensan testeissä käynyt. Oma käytännön "älykkyyteni" tosin taitaa vaihdella aika reippaasti riippuen elämänalueesta.
Eihän siitä tullut mitään, kun piti yrittää selittää itselleen lähes päivänselviä asioita toiselle, esim. televisioita katsoessa.... Vaikea kunnioittaa toista jos huomaa hänen olevan tyhmän sorttinen. (ainakin allekirjoittaneen)
Riippuu tietysti ihmisluonteesta ja omista arvoista minkälaisen ihmisen kanssa tulee toimeen mutta lienee aika selvää, että älynlahjoiltaan suhteellisen tasavertaisten parien on helpompi kommunikoida toistensa kanssa. (Vaimoni on minua fiksumpi näiden epävirallisten Mensan testien mukaan.)
Olettaisin vielä näin, että keskiälykäs ja huippuälykäs tulevat paremmin juttuun kuin tyhmä ja keskiälykäs.
Jos älykkyyttä on keskitason verran muut ominaisuudet helposti korvaavat tämän superälyn puutteen ja nostavat pisteitä kumppanin silmissä mutta täysi toope on aina täysi toope...
Mensan testien mukaan insinööri- mieheni äö on yli 150, minun matemaattisesti lahjattoman mutta korkeakoulutetun taas 120.
Hän auttaa minua kaikessa abstraktia ajattelua vaativassa ja minä taas selitän hänelle verbaali- leikittelyjä. Olemme hyvin eri tavalla älykkäitä, mutta meille se ei ainakaan toistaiseksi ole ollut ongelma.
Kuten täällä käytiin aikaisemmin keskustelu, mensan älykkyystesti mittaa pitkälti matemaattista suuntautuneisuutta ja jättää muut ominaisuudet vähemmälle.
Mensan mukaan minun äo:ni on 175.
Eli jos puhutaan yli 30 p. eroista jo haitallisena, niin tuon perusteella minun pitäisi saada kumppanikseni vähintään joku Mensa-tasoinen. Toivottavasti ei.
Ei tuo ole älystä kiinni. Ainakaan pelkästään. Tai niin haluan ajatella.
Minun kaikki seurustelusuhteeni ovat silti menneet hyvin, hyvin railakkaasti puihin. Ainakin yksi osatekijä on ollut _molemminpuolinen_ ymmärtämättömyys.
Tai ainakaan minä en ole tajunnut mitään.
Mutta ihan fiksuja tyttösiä ovat olleet (vaikka en niitä olekaan testauttanut), joten mitäpä minä tähän edes vastailen.
Eivät vain jaksaneet sietää minua kovin kauaa.
And I don't blame them.
Veljeni tyttöystävä (kauan sitten) kysyi korkean mäen huipulla istuessamme: Kumpi on isompi, aurinko vai kuu?
Suosittelin tyttöystävän vaihtamista.
Niin hän vaihtoikin, yliopisto-opiskelijaan,
mutten mitään eroa edelliseen ole huomannut kuitenkaan.
No, kumpi oli?
Itsehän en osaa, mutta joku voisi laskea: ottaen huomioon kummankin koko ja etäisyys, kumpi on isompi maasta katsottuna?
Siis, nyt en tarkoita sitä että kumpi niistä kahdesta on isompi pallo, vaan tarkoitan sitä että kumpi näyttää isommalta täältä katsoen.
Sillä muuten ei täydellinen auringonpimennys olisi mahdollinen... Kuu ei ole kuitenkaan paljon suurempi, sillä täydellinenkin auringonpimennys kestää vain hetken (muistaakseni pari minuuttia).
Älä pidä meitä jännityksessä: kumpi sitten on suurempi?
Verbaalilahjakkuksille pyyntö: hoitakaa ähvä pois suomen kielestä. Sitä ei tarvita missää muualla kuin sanassa "pesufati".
kertomuksilla painovoima/vetovoimalaeista ja pyörivistä palloista.
Mutta, jos ajattelee taivaankantta kuvana, niin pitäiskö verrata elokuun kuutamoa ja auringonlaskua vai täyskuuta keskitaivaalla ja keskipäivän aurinkoa. Verkkokalvo ei kestäisi.
...lähes saman kokoisia mihin tahansa aikaan päivästä / vuodesta. Ne vain näyttävät eri kokoisilta.
Mielestäni kysymys on kummallinen aivan kuin älykkyys olisi jotain mitä joillakin on ja joillakin ei ole ja kun testeissä on saanut äo:ksi keskiarvoa paremman tuloksen huomataan että ollaan kuin toiselta planeetalta muihin ihmisiin verrattuna?
Kommunikointikin on määritelty vaikeaksi, siis kumpi ei ymmärrä toista se vähemmän älykäs älykkäämpää vai päinvastoin vai onko niin että kumpikaan ei ymmärrä jos keskustellaan vaikkapa mitä ostetaan kaupasta, kumpi vie lapset hoitoon, auton huoltoon, maksaa laskut, siivoaa kodin jne.
Asettaako vähemmän älykäs itseään älykkäämmän itsensä yläpuolelle vai älykäs itse itsensä toisten yläpuolelle?
...älykkäät vain haluavat, että heillä on kumppaninsa kanssa muutakin yhteistä kuin laskut yms.
Mulla ja poitsulla on se tasan 30 pisteen ero... Hän Mensassa, minä en mut en mä ihan tyhmä kuitenkaan oo, fiksumpi ku kokonaiset 91% ikäluokastani. Ota sitten selvää että tekeekö se mitään eroa. Jätkä on tavallaan teknillinen, mä taas en tajua paskan vertaa fysiikasta tai matikasta, eipä sillä että tuntisin jääneeni paljosta paitsi. Itse oon ehkä enemmän, noh, käytännön matemaattinen, pystyn kuulemma suhteuttaan asiat nopsasti ja yhdistään täysin eriäviä kokonaisuuksia uusiksi asioiksi. Se on kuitenkin kiva että tää jätkä ymmärtää jonkun verran kielellisiä asioita, niistä monesti tulee juttua kun kieltä kuitenki itse luen.
Joskus pelottaa että oon sille liian tyhmä. Sen voin kyllä vannoa että emotionaalista älykkyyttä mulla on enemmän, mutta ehkäpä sitä ei kaikki laske kun pisteitä summataan. Älykkyysosamäärän kun kuuli niin kyllä mä sitä säikähdin, myönnetään. Aika vaan näyttää että miten suhde toimii.