Kun katsoo vähemmän kehittyneitä lajeja kuten hyönteisiä, on niiden genomeissa vähemmän informaatiota kuin esim. ihmisten. Silti kuitenkin lapsella on aina samamäärä kromosomeja kuin vanhemillaan lukuunottamattta mutaatioita.
Siispä miten tuo perimän informaatio pääsee kasvamaan evoluutiossa muuten kuin mutaatiolla, joka ei mielestäni selitä lajien kehittymistä sillä se on sattumanvaraista ja useimmiten haitallista?
Siispä miten tuo perimän informaatio pääsee kasvamaan evoluutiossa muuten kuin mutaatiolla, joka ei mielestäni selitä lajien kehittymistä sillä se on sattumanvaraista ja useimmiten haitallista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miten sinä määrittelet vähemmän kehittyneen lajin? Jos verrataan vain ja ainoastaan genomien kokoja, niin esimerkiksi jotkut saniaiset ovat yli 100 kertaa kehittyneempiä kuin ihmset.
Kyllä, lapsella on sama määrä kromosomeja kuin vanhemillaan jos kaikki menee "oikein". Miten siis genomin koko kasvaa tai pienenee? Ihmisten genomi jakautuu 23 (x2) kromosomiin. Simpasseilla taas kromosomeja on 24 (x2). Mitä on käynyt? Onko simpansseille tullut yksi pari kromosomeja lisää, vai onko ihmisiltä kadonnut yksi pari? Kumman genomi on oikeastaan isompi?
Haitallinen mutaatio ei tietenkään selviä populaatiossa, mutta mites on hyödyllisen laita? Millä mekanismeillä genomin koko voi oikeastaan kasvaa? Kaikkeen löytyy vastaus. Suosittelen aloittamaan sillä, että luet meioosista.
Olen lukenut näin jostakin. Esim mutaatio joka aiheuttaa vakavaa sairautta ehkäisee vastaavasti jotakin toista vakavaa sairautta.
Kuitenkin esimerkiksi sama mutaatio josta seuraa sirpisoluanemia antaa myös immuniteetin malariaan. Kunhan saat sen vaan toiselta vanhemmistasi, niin olet voittaja.
juttu jossa teorian mukaan laboratoriossa aiheutetaan keinotekoisesti geenivirhe jolla koitetaan korjata esim jokin perinnöllinen sairaus. Voisikohan tämä malaria immuniteetin aiheuttama mutaatio ihan luonnonoloissa aiheuttaa geenivaurion joka aiheuttaa sirppisoluanemian?
Lehden mukaan jos geenivirhe estää jonkin kemiallisen reaktion solussa, voi solu etsiö kiertotien. Joskus tosin solulla voi aika loppua kesken ja se kuolee.
Mutaatiot eivät useimmiten ole haitallisia. Mutaatiot ovat useimmiten täysin samantekeviä yksilön kannalta. Jokaisella ihmisellä on yli 100 mutaatiota jota hänen vanhemmillaan ei ollut. Jos ne olisivat useimmiten haitallisia, ihmiskunnan pitäisi olla kuollut sukupuuttoon tai ainakin koostua pelkistä perinnöllisesti sairaista vammaisparoista.
Ja lisäksi jälkeläisiä on aina "liikaa". Eli vaikka jokaista hyödyllisen mutaation saanutta Hannu Hanhea kohti olisi pari epäonnekasta haitallisen mutaation saanutta, niin Hannu Hanhen otollinen geeni lisääntyy ja haitalliset karsiutuu ja populaatio sopeutuu taas piirun verran paremmin.
Kaikki kasvi ja eläinkunnan lajit tuottavat mutaatioita se on niille tarkoituksenmukaista. Haitalliset mutaatiot karsiutuvat, jos niillä ei haitan lisäksi ole jotain toista etua minkä takia mutaatio säilyisi. Haitattomat mutaatiot säilyvät ainakin jonkin aikaa. Hyödylliset mutaatiot lisääntyvät.
Se taas mikä on hyödyllistä ja milloin ratkaisee olosuhteet esim. pimeissä luolissa elävät elioyhteisöt ovat usein sokeita ts. tarkoituksenmukaisuus on tehnyt valinnat.
Luonto tekee aina oikean valinnan, vaikka aikaa siihen saattaa kulua ja on kulunutkin, taitaa olla ensimmäisen bakteerin synnystä kulunut aikaa jo 3,5 miljardia vuotta.
Niin onkohan se sattumaa ollenkaan tämä lajien kehitys?
Poctori on jo saanut muutamia hyviä vastauksia, mutta jatketaan...
"Kun katsoo vähemmän kehittyneitä lajeja kuten hyönteisiä..."
Mikä tekee hyönteisistä "vähemmän kehittyneitä" kuin mistään muusta lajista?
Millä kriteereillä määritellään enempi "kehitys" ja mihin suuntaan?
"...on niiden genomeissa vähemmän informaatiota kuin esim. ihmisten."
Saisit palkinnon jos olisit määritellyt mitä tarkoitat "informaatiolla" tässä asiayhteydessä, genomin kokoa vai toiminnallisia geenejä?
Genomi voi kasvaa useilla eri tavoilla, geeni dublikaatio (geenin kahdentuminen) on varmasti tunnetuin näistä, kun taas uusien toiminnallisten geenien syntyä on havaittu kokeissa ja luonnossa.
Kuinka tahansa määrittelet "informaation" lisäyksen, on sitä havaittu tapahtuvan.
"Silti kuitenkin lapsella on aina samamäärä kromosomeja kuin vanhemillaan lukuunottamattta mutaatioita."
Kaikki tapahtumat jotka muuttavat genomia ovat mutaatioita, siispä "informaation" lisäys on myös seuraus mutaatioista.
Tämä "pieni" yksityiskohta vastaa kysymykseesi
"Siispä miten tuo perimän informaatio pääsee kasvamaan evoluutiossa muuten kuin mutaatiolla..."
koska "informaatio" ei voi kasvaa muuten kuin mutaatioilla.
"...joka ei mielestäni selitä lajien kehittymistä sillä se on sattumanvaraista ja useimmiten haitallista?"
Useimmiten neutraalia. Pieni korjaus...
Unohditko kokonaan luonnonvalinnan?
Haitalliset mutaatiot heikentävät yksilön mahdollisuuksia jättää jälkeläisiä jotka kantaisivat noita samoja mutaatioita, joten haitallisista/vähemmän hyödyllisistä mutaatioista tulee ajanmyötä harvinaisempia kuin "paremmista" mutaatioista.
Lopulta ne katoavat kokonaan populaatiosta.
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi.