Onko ihminen liian ylivoimainen

Tämä on hyvin mahdollista.

Ensinnäkin, ihmisväestö jatkaa räjähdysmäistä kasvuaan, joka tulee ennen pitkää tyssäämään joko ravinnon puutteeseen tai kyvyttömyyteen sopeutua järkyttävään ihmistiheyteen muutoin.

Toiseksi, ihmiskunnan parhaimmisto on onnistunut kehittämään laitteita ja menetelmiä, joiden avulla ympäristön riistäminen ja saastuttaminen voi tapahtua ennennäkemättömällä nopeudella. Tämä yhdessä väestöräjähdyksen mukanaan tuomien laajenevien tarpeiden kanssa on huono yhdistelmä.

Kolmanneksi, tiettyjen valtioiden hallussa on aseteknologiaa, jolla voidaan hetkessä pyyhkäistä ihmiskunta kartalta kokonaan, ja tehdä maapallosta niin epäsuotuisa paikka elää, että vain sitkeimmät ötökät tai maankuoren syvyyksien arkkibakteerit siitä selviävät.

Ja eiköhän jokunen muutama kymmentä muutakin syytä löydy, muttei juuri nyt jaksa miettiä enempiä.

Kyllä, mielestäni on vakavasti aihetta huolestumiseen.

Mutta toisaalta, ihmisen olemassaololla sinänsä ei ole pätkänkään merkitystä muille kuin meille itsellemme, joten jos itse tuhoudumme täältä, eipä meitä ole täällä sen jälkeen voivottelemassakaan. Inhottaa vain ajatus, jos loppumme todella olisi niin kurja, että kuolisimme kaikki nälkään tai säteilysairauksiin.

Ihminen on pohjimmiltaan tyhmä elukka, eikä muutamien suurten ajattelijoiden tai viisaiden johtajien (joita ei muuten ole näkynytkään pitkiin aikoihin misään) reservi riitä alkuunkaan ohjaamaan meitä paremmalle tielle.

Superlajina meidän on opittava tuntemaan vastuu kaikesta mikä on ympärillämme.
Aina silloin on syytä huolestua jos ja kun toimimme vastoin maapallon kokonaisetua. Mielestäni esimerkiksi pahin ongemamme ylikansoitus on tehtävä selväksi jokaiselle kansalle ja uskonnolliselle ryhmälle, väestökasvu on saatava pysähtymään.
Lajina emme ole tuhoutumassa, mutta koska meille on luotu järki on sitä on syytä alkaa jo käyttämään koko maapallon yhteisen edun nimissä.

käsistä karkaamisesta, mutta näyttää siltä että tieteellis-teknologisen evoluution kehitys on tehnyt biologisen evoluution merkityksettömäksi. Saavutamme todennäköisesti singulariteetin parin vuosisadan kuluessa, jolloin ihminen biologisena olentona lakkaa olemasta.

Ja kuten esim. Kurzweil on todennut, meidän on täysin mahdotonta ymmärtää singulariteetin jälkeistä aikaa, aivomme eivät siihen riitä.

Me ollaan juuri niin kauan superlaji, kuin meillä riittää eväitä siihen.
Mitä siitä huolestumaan, jos teemme asiat parhaan kykymme mukaan.
Täytyy kyllä myöntää, että aika veijarin se evoluutio on saanut aikaan kehittäessään ajattelevan lajin;)

"jolla ei kuitenkaan ole kykyä toimia järkevästi koko luomakunnan hyväksi?"

Ihmisen tarkoitus evoluutiossa ei alunperin ole ollut toimiminen koko luomakunnan hyväksi, vaan täyttää yksi ekologinen lokero.
Nykyihmisen seuraava vaihe/haaste onkin ottaaa totaalinen vastuu koko maapallosta ja sen jokaisesta eliöstä.
...niin että töitä riittää evoluution kanssa ja ilman....