Mitä tarkoittaa limittäin ja mitä lomittain?
limittäin vai lomittain
kumpiko
1312068
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
limittäin (litteiden) esineiden keskinäisestä sijainnista: osaksi päällekkäin. Kattolevyt ladotaan limittäin. Limittäin kuin kalan suomut.
lomittain (rinn. lomitusten) toinen toisensa välissä t. väliin. Puuliitoksen sakarat ovat tiiviisti lomittain. Voimistelijoiden rivistöt menevät lomittain.
mikä on lomake ja mikä kaavake
Loma-anomuskaavakkeella anotaan lomaa. Kaava-anomuslomakkeella anotaan halutunlaista kaavaa tietylle maakiinteistölle.
Lomake on teksti, jossa on välejä (lomia), joihin voi kirjoittaa tietoja. Kaavake on taas malliteksti, jonka mukaan jokin asiakirja laaditaan.
myös täysin tyhjä paperi, blanco.
Kielitoimiston sanakirjasta:
- kaavake paremmin: lomake.
- lomake täytettävä paperiarkki t. kortti, johon on painettu täyttämisviitteet ja varattu tyhjää tilaa vastaavia merkintöjä varten. Lasku-, kysely-, veroilmoituslomake. Ketjulomake. Täyttää lomake.
Suomen kielihän on tunnetusti rikas kieli ja nuo kaksi sanaa antavat todellakin mahdollisuuden esimerkkisi mukaisesti välttää häiritsevää tautofoniaa, josta jo koulun ainekirjoituksessakin rokotettiin.
Onko tietokoneen ruudulla oleva monivälilehtinen lomake sitten limake (limittäinen lomake)?
Limake sinulla on housuissasi (taikka siitten vaimollasi).
Miten perustelet suomen kielen rikkauden?
Siitähän itse asiassa tulee lomakkeen "sivistyskielinen" nimityskin eli "blanketti", "valkoinen liuska".
Suomen kieliopissa on paljon rakenteita, joilla voidaan ilmaista asioita, jotka toisissa kielissä vaativat pitkiä kömpelöitä lauseita. Esimerkkeinä mainittakoon lauseenvastikkeet ja vaikkapa lukemattomat sijamuodot. Lisäksi suomen kielessä on runsaasti sanastoa, joka ei ole samanlaista tuoretta lainaa kuin esimerkiksi englannin kielessä, jossa myös on rikas sanavarasto. Suomen kielessä esiintyy myös kosolti onomatopoeettista verbisanastoa, joskaan sitä nykyinen urbaani sukupolvi ei ole taipuvainen viljalti hyödyntämään. Ruotsin kieli on sangen köyhä sanavarastoltaan ja sen kielioppi on varsin suoraviivaisen yksinkertaista "klarspråkia". Se lieneekin yksi maailman helpoiten opittavista kielistä, vaikka suomessa parjataankin pakkoruotsia. Suomea sen sijaan ei kunnolla opi Erkkikään!
Kiitän tästä asiapitoisesta ketjusta (ainoana tarkoituksena nostaa se keulille)