Ympyrän pinta-ala

Confused

Iltaa matemaatikot.

Miksi ympyrän pinta-ala on Pii*r^2?

En keksinyt siihen itse todistusta.

21

3373

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Valtioneuvoston kanslia

      Suuri Johtajamme, Loistava Lyhdynkantajamme, Nurmijärven Keripukki ja Ajatusten Mätäjoki, osoitti, että ratkaisu löytyy aproksimaattisen intuition menetelmällä, kunhan syö uuniperunaa ja hiihtää.

      Ongelmana on piin arvo. Mutta koska pii = r^2/A, arvo saadaan helposti mittaamalla ensin ympyrän ala A, kun r tiedetään. M.M.T. (Minkä Matti Todisti).

      • huuhaa.

        A=Pii*r^2, koska r on halkaijan puolikas.


    • esmes

      ajattele tuollaista pystyä suorakulmiota
      ABCD, jonka pystysivut CA ja DB ovat pi*r ja vaakasivut AB ja CD r.
      Jaat sen vakaviivoilla yhtäsuuriin osiin ja teet siitä viuhkan kutistamalla pystysivun DB pieneksi.
      Nuo pienet (pi*r)/n x r vaakanelikulmiot muuttuvat lähes kolmioiksi, eli niiden pinta-ala noin puolittuu. Siis myös kokonaispinta-ala noin puolittuu.
      Mutta viuhkahan muuttuu puoliympyräksi eli siis puoliympyrän pinta-ala lienee ½*pi*r * r ja varmaankin ympyrän siten pi * r^2.

      Piin taas saat aikaa myöten laskettua, kun piirrät neliöarkille (maksimaalisen)ympyrän, nakkelet pienenpientä lanttia arkille ja lasket montako heitoista jää ympyrään = y ja montako = a arkille. Luku 4*y/a lähestyy lukua pi.

      Koko projektin aikataulu kannatta laittaa aika pitkäksi!

      • Valtioneuvosyon kanslia

        Kiitos vinkistä. Monte Carlossa on saamiemme tietojen mukaan kasino, jossa voi heittää lanttia ruudulle. Suuri Johtajamme on päättänyt perehtyä asiaan ennen eläkkeelle siirtymistä. Kanslia toivoo pitkäaikaista ja huolellista perehtymistä piin arvon salaisuuksiin, ei toki valtion varoilla.


      • noinpa on
        Valtioneuvosyon kanslia kirjoitti:

        Kiitos vinkistä. Monte Carlossa on saamiemme tietojen mukaan kasino, jossa voi heittää lanttia ruudulle. Suuri Johtajamme on päättänyt perehtyä asiaan ennen eläkkeelle siirtymistä. Kanslia toivoo pitkäaikaista ja huolellista perehtymistä piin arvon salaisuuksiin, ei toki valtion varoilla.

        kansliassa tunnetaan näköjään huumoriakin tiedon lisäksi. monte carlo -simulointi todella on yksi tapa selvitellä piin arvoa ruutu-kolikko -tavalla. taitaa kyllä olla varjokanslian puolelta :-).


    • a-s-h

      Kaksi tapaa tulee heti mieleen, muitakin on olemassa:

      (1) Jaa ympyrä n yhtenevään tasasivuiseen kolmioon, joilla on yhteinen kärki ympyrän keskipisteessä ja kyljen pituus on säde. Laske kolmioiden alojen summa, ja anna summassa n:n kasvaa rajatta. Kolmioiden lukumäärän n kasvaessa kolmioiden yhteenlaskettu ala lähestyy ympyrän alaa.

      Saatat tarvita tietoa siitä, että lim [sin(x) / x] = 1, kun x lähestyy nollaa.

      (2) Integroi origokeskisen, r-säteisen ympyrän ylempi puoliympyrä y = sqrt{r^2 - x^2} välillä [-r, r]. Näin saat puoliympyrän alan.

      Tässä pitää sitten osata tehdä järkevä trigonometrinen sijoitus, jotta integrointi onnistuu.

    • lienee..

      koulukirjojen kirjoittajillekin mietinnän paikka joskus! Minkä luokan tai tason tiedoilla yritit itse tuota selvittää? Liittyy myös läheisesti piin mysteeriin.

      Kaikenlaisia johdatteluja oppikirjat sisältävät. Yksi on, että piirretään ympyrän sisälle säännöllinen n-monikulmio. Muodostuvan yhden tasakylkisen kolmion kanta olkoon s, korkeus a ja ala 1/2*a*s. Monikulmion ala 1/2*a*(n*s), ns edustaa siis ympärysmittaa. Kun n:ää kasvatetaan, a->r (säde), ns -> 2*pii*r (kehä). Siis kun n-> suuri luku, niin ala -> puoli*säde*kehä eli 1/2*r* (2*pii*r) = pii*r^2 mot.

      Matemaatikkojen tehtävänä on kaiketi arvostella, missä määrin päteviä (matemaattisesti) tällaiset todistelut ovat. Vai onko vain tehtävänä uskotella oppilaille, että näin on, ja silloin opettajalla (ja oppikirjan tekijälläkin) olisi kaikki hyvin. Mutta joku sattuu kuitenkin kysymään, miten se täsmällisesti todistetaan. Silloin lienee vain sanominen, että josko malttais odottaa tuonne lukion pitkän matematiikan loppupuolelle 8-| Siellä havaitaan esim. että ympyrän kehä on pinta-alansa derivaatta; siihen tosiasiaan voi perustaa yhden matemaattisesti kiistattoman todistuksen (luulen).
      Myös eri lausekkeiden täsmälliset raja-arvomäärittelyt käsitellään vasta differentiaalilaskennan yhteydessä (esim. ylempänä mainittu sin(x)/x raja-arvo). Kun tällaisia on ns.hyväksytty pohjalle tosiasioiksi, niitten päälle ja varaan eri todistuksia on mahdollista kehitellä.

      Kehän ja halkaisijan suhdetta eli piin olemusta lukuna on mietitty jo aikojen alusta (kehän pituus pii*d:hän tulee tästä määrittelystä). Piin historiaa voi lukea vaikka wikipediasta. On pitänyt todeta, että pii on irrationaalinen elikkä jaksottomia desimaaleja riittää loputtomiin. Mutta on pitänyt hyväksyä vielä, että piin 'epäjärjellisyys' nousee vielä vähintään toiseen potenssiin; se on luonteeltaan eri kuin esim neliöjuuri(2). Sqrt(2)-mitanhan voi ottaa esim. 1-neliön lävistäjästä harpilla, mutta on osoitettu, että pii-mittaa ei voi ottaa vastaavalla tavalla mistään piirroskonstruktiosta. Se on tässä mielessä 'ylijärjetön', sanotaan transsendenttiluvuksi tai transkendenttiluvuksi (tuosta kirjoitusasusta kieli-ihmiset kiistelevät :) Myös Neperin luku e on tällainen. (Seuraava aste sarjassa olisi imaginäärinen, 'megajärjetön' ehkä; vaikeudeksi tulee jo sama kuin pyykkipulverin markkinoijalla: adjektiivit loppuu... no pii on reaaliluku kuitenkin :)

      Matemaatikoille kysymys: voiko vielä irrationaaliset ei-transkendenttiluvut numeroida, eli missä mahtavuuksien raja kulkee. Ja toinen: onko piin irrationaaliseksi ja myös transkendentiaaliseksi todistamiset jo korkeamman asteen humooria vai onko ne kenties ymmärrettävissä pitemmällä koulumatematiikalla.

      Btw, pii (lukuarvoltaan) on yhtälailla kömpelö kuin armeijan lusikkahaarukkamysteeriokin, mutta niin yleinen, että se on pakko sietää tuli mitä tuli. Toisaalta sen kanssa on vietetty monta kisaa varmaankin: lienee tutkittu, onko muistettujen desimaalien määrä suoraan vai kääntänen verrannollinen juotujen oluiden määrään...tällä hetkellä muistan neljä..

      • a-s-h

        "-- voiko vielä irrationaaliset ei-transkendenttiluvut numeroida, --"

        Kyllä. Ei-transsendenttilukujen eli algebrallisten lukujen joukko on numeroituva. Vastaavasti transsendenttilukuja on ylinumeroituvasti.

        "-- onko piin irrationaaliseksi ja myös transkendentiaaliseksi todistamiset jo korkeamman asteen humooria vai onko ne kenties ymmärrettävissä pitemmällä koulumatematiikalla."

        Piin irrationaalisuustodistus on monelle lukiolaiselle ehkä turhan kiharainen, mutta mitään lukiotietojen yli menevää ei tarvita. Ks. http://www.lrz-muenchen.de/~hr/numb/pi-irr.html .

        Transsendenttisyystodistus on selvästi pidempi. Se ei ole itselle niin tuttu, että uskaltaisin tässä ja nyt sanoa sen vaikeustasosta mitään.


      • pinta-alan

        todistaminen olisi yo-tehtävänä, niin miten suhtauduttaisiin yllä olevaan monikulmiotodistukseen; olisiko arvoa kahden pisteen edestä vai olisiko automaattina yksi tai nolla ilman 'virallista' raja-arvokäsittelyä?
        Oppikirjoista ei juurikaan selviä ns.intuitiivisen todistelun matemaattinen kelpaavuus ja pätevyysaste.


      • heksdesi

      • a-s-h
        pinta-alan kirjoitti:

        todistaminen olisi yo-tehtävänä, niin miten suhtauduttaisiin yllä olevaan monikulmiotodistukseen; olisiko arvoa kahden pisteen edestä vai olisiko automaattina yksi tai nolla ilman 'virallista' raja-arvokäsittelyä?
        Oppikirjoista ei juurikaan selviä ns.intuitiivisen todistelun matemaattinen kelpaavuus ja pätevyysaste.

        "-- miten suhtauduttaisiin yllä olevaan monikulmiotodistukseen; --"

        Monikulmioiden väliin likistämisestä voisi varmaankin saada kaksi pistettä: yhden ideasta ja toisen toteutuksesta. Täysille ei millään pääsisi ilman raja-arvon analyyttistä tarkastelua. Mutta arvailuahan tämä on --- kun en ole lautakunnan sensori.

        Käytännössä integraalilaskenta on lukiolaiselle niin paljon tutumpaa, että ympyrän alan johtamiseen kannattaisi varmaankin käyttää sitä.


      • paperissa
        pinta-alan kirjoitti:

        todistaminen olisi yo-tehtävänä, niin miten suhtauduttaisiin yllä olevaan monikulmiotodistukseen; olisiko arvoa kahden pisteen edestä vai olisiko automaattina yksi tai nolla ilman 'virallista' raja-arvokäsittelyä?
        Oppikirjoista ei juurikaan selviä ns.intuitiivisen todistelun matemaattinen kelpaavuus ja pätevyysaste.

        on yksi peruskoulutasoinen ympyrän pinta-alan perustelu.
        http://www.math.jyu.fi/matcl/zvanhat/kurssit/matematiikan_osa-alueita/Esitelmat/Pii_ympyra_ja_pallo.pdf

        Näyttää siltä, ettei myöhemmin lukion oppikirjoissa palata enää noihin perusteluihin ja niitten vaillinaiseen todistusvoimaan, vaan asia jää monesti auki (varsinkin lyhyen matikan lukijoilla). Jokin tämänkaltainen tausta varmaan ketjun aloittajallakin :)


    • ja kongreettisempi tapa.

      Voi hyvät ihmiset.Minkä takia lähteä merta edemmäksi kalaan kun tuon ympyrän pinta-alan voi määrittää kongreettisemminkin.
      Esimerkiksi Sigma 2:Geometria kirjasta löytyy hyvä geometrinen todistus,joka antaa hyvän ymmärryksen siitä kuinka tuo ympyrän ala muodostuu.
      Vaikka luettekin pitkää matematiikkaa,niin ei niitä aivoja nyt joka kerta tarvitse tunkea siihen analyytisyyden piparkakkumuottiin.

      Tässä se todistus:

      Kun ympyrä pilkotaan äärettömän moneen pieneen yhtäsuureen osaan ja ne osat laitetaan vierekkäin,niin tadaa,syntyy suorakulmio.
      Tuon suorakulmion kanta on puolet ympyrän piiristä,eli pii*r ja korkeus on säde r.
      Tuon suorakulmion pinta-ala on siis kanta*korkeus=pii*r*r=pii*r^2

      T:Älkää laittako aivoja narikkaan.

      • tuohon.

        Eli siis kuten voitte huomata,niin tuon suorakulmion ala on se ympyrän pinta-ala.

        T:Älkää laittako narikkaa aivoihin


      • ylempänä

        vastaajan "oheisessa paperissa" antama linkki sisältää juuri tuon saman asian kuvineen päivineen.

        Sitä ei kaiketi pidetä matemaattisesti pätevänä todistuksena ympyrän alalle; se lienee vaan havaintokuva (kulissitodistus) asialle siihen saakka, kun teoria etenee niin pitkälle, että asia voidaan pätevästi todistaa. Ja se aika ei taida ehtiä tulemaan peruskouluopintojen aikana...


    • sirkkeli

      en minäkään, mutta hienoa, että joku on tommoisenkin kaavan saanut kehitettyä, on nyt helpompi laskea esim. piirakkavuoan pinta-ala (pyöreän) verrattuna suorakaiteen muotoiseen

    • Anonyymi

      Säännöllisissä kappaleissa ala on rajoittavien tulo. Kierrät sädettä kehän mitan niin saat ympyrän peittoon. Kehä on toinen rajoittava mitta ja se on 2*pii*säde. Toinen rajoittava mitta on säde. Eli ala olisi silloin 2*pii*säde toiseen mutta oppikirjojen mukaan näin ei ole. Miksi ei?

    • Anonyymi

      Jo kauan on tiedetty, että ympyrälle pätee
      s = r * 2 pii # s on kaaren pituus ja r on säde
      2 pii voidaan katsoa edustavan täyden kierroksen kulmaa. Muille kulmille fii pätee
      s = r fii
      Differentioimalla saadaan
      ds = r dfii # eli kaarialkion pituus = r * kulma-alkio dfii
      dA = (1/2) r ds = (1/2) r^2 dfii # kolmion pinta-alan säännöstä
      Intergroidaan yli kulman fii
      A-A0 = (1/2) r^2 (fii-fii0)
      Koko ympyrälle fii käy nollasta täyteen kulmaan eli 2*pii:hin. A0=0 ja fii0=0. Siis
      fii = 2 pii
      ja
      A = pii r^2 # täyden kierroksen kulmaa vastaava pinta-ala eli koko ympyrän ala

      • Anonyymi

        Vertailun vuoksi: Jos neliön sisään piirretään ympyrä, niin neliön
        A = 4 * r^2
        se on 27 % suurempi kuin ympyrän ala.

        piin desimaaleissa on nähty ties mitä mystiikkaa, mutta tuota nelosta ei kukaan ole ihmetellyt.


      • Anonyymi

        Myös näin:
        ds = r dfii # kaari-alkio napakoordinaatistossa R-säteisen ympyrän sisällä pisteessä (r, fii)
        dA = dr ds = dr r dfii = r dr dfii # pinta-ala-alkio napakoordinaatistossa pisteessä (r, fii)
        Integroidaan r ja fii yli. r käy nollasta R ja fii nollasta 2 pii. Saadaan
        A = (1/2) R^2 * 2 pii = pii R^2


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      56
      5433
    2. Mitä siellä ABC on tapahtunut

      Tavallista isompi operaatio näkyy olevan kyseessä.
      Alajärvi
      87
      4213
    3. Helena Koivu on äiti

      Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      372
      2490
    4. Ovatko naiset lopettaneet sen vähäisenkin vaivannäön Tinderissa?

      Meinaan vaan profiileja selatessa nykyään valtaosalla ei ole minkäänlaista kirjoitettua tekstiä siellä. Juuri ja juuri s
      Nettideittailu
      70
      1038
    5. Suomi vietiin Natoon väärin perustein. Viides artikla on hölynpölyä. Yksin jäämme.

      Kuka vielä uskoo, että viides artikla takaa Suomelle avun, jos Suomeen hyökätään. Liikuttavasti täällä on uskottu ja ved
      Maailman menoa
      329
      1018
    6. Et ilmeisesti aio enää ikinä olla tekemisissä

      Että näinkö se menee
      Ikävä
      61
      823
    7. Sydämeni on sinun luona

      Koko ajan. Oli ympärilläni ketä oli niin sinä olet vain ajatuksissa ja tunteissa. En halua muiden kosketusta kuin sinun
      Ikävä
      46
      806
    8. Trump ja Venäjä

      Huomasitteko muuten... Käytännössä ainoat valtiot, joille Trump EI eilen asettanut typeriä tariffejaan, olivat Venäjä ja
      Maailman menoa
      102
      789
    9. Kuvaile elämäsi naista

      Millainen hän on? Mikä tekee hänestä sinulle erityisen?
      Ikävä
      25
      764
    10. Jatkuva stressitila

      On sinun vuoksesi kun en tiedä missä mennään mutta tunteeni tiedän ainoastaan
      Ikävä
      52
      759
    Aihe